Kommentit (10)

Vierailija

Niinhän se masennus parantuu kun syyt siihen poistuvat. Mutta entäs kun syy siihen ei poistu tai sitä ei saa pois? Jos masennuksen aiheuttaa joku seikka ulkonäössäsi josta olet koko elämäsi kuullut ja kaupungilla kävellessäsi/työpaikalla/missä vaan kuulet yhä vaan jatkuvasti. Ei siinä ole mahdollisuutta poistaa masennuksen syytä(tai on eristäytymällä ihmisistä) kuin menemällä korjaamaan ongelman tai syömällä loppuelämänsä psyyken lääkkeitä niin jaksaa kuunnella hymyssä suin kun ihmiset nauraa kasvoissasi olevalle poikkeukselle. Näin se vaan on itselläni ja onnellinen olisin erakkona kun ei tarvitse nähdä ketään(tai jos olisi mahdollisuus korjauttaa se yli 10 000€ maksava asia kasvoissani). 

Vierailija

Mielenkiintoinen artikkeli, ja tuntuu kovin tutulta omia kokemuksia ajatellen.

Minulla on ollut toistuvaa masennusta nyt yli 10 vuoden ajan. Olen lopettanut lääkityksen moneen otteeseen, ja joka kerta joutunut aloittamaan sen alle vuoden sisään uudestaan.  "Taudinkuva" on joka kerta sama. Kohtaan jonkin vastoinkäymisen, kuten poikkeuksellisen stressaavan vaiheen töissä, sairastumisen jonka aikana en olosuhteista johtuen pysty lepäämään, pahan ristiriitatilanteen lähisukulaisen kanssa, tms. Ihan normaaleja asioita siis, joiden aikana on täysin normaalia tuntea pahaa oloa. Minulla ongelma on vain se, että se masennus ja väsymys ei lakkaa itsestään alkuperäisen tilanteen ratkettua. Se vaan jatkuu ja jatkuu ja pahenee, kunnes aloitan masennuslääkkeet uudestaan. Silloin, kun minulla on lääkitys päällä jo valmiiksi, tällaista ei tapahdu, vaan toivun vastoinkäymisistä normaalintuntuisessa ajassa.

Vierailija

 

Nuorempana huomautukset kuullostaa pahalta, vanhemmiten tajuaa että möläytykset kertovat  vain huomauttelijasta itsestään.

 

Vierailija

Totta ihmeessä Se jää päälle kun apua ei saa vaikka päällään seisois. Psyk puoli on täynnä lääkkeiden väärin käyttäjiä, tavallinen, työtä tekevä ei mahdu osastolle vaikka olisi kuinka peloissaan. Lääkkeet mukaan ja pelkää kotona sivuvaikutuksia joita lääkkeen aloittaminen tuo tullessaan. Ei ihme, että eläkkeelle jäädään yhä nuorempana kun hoitopaikkoja, lepopaikkoja ja tukea ja turvaa ei saa.

Vierailija

Tietenkin masennus kertoo jostakin, samalla lailla kuin fyysinen kipu. Myös fyysistä kipua lääkitään ensin pois tai pienemmäksi, että paraneminen ja toipuminen pääsee alkuun. Samoin psyykkisen kivun kanssa. Masennuslääke vie usein suurimman kivun pois, jolloin ihmisellä on enemmän voimia käsitellä asioitaan, kipuaan ja toipuminen voi alkaa. Lääkehoidon rinnalla on on terapeuttisella hoidolla ensisijaisen tärkeä merkitys. Ihmiset ovat yksilöitä, samoin masennuksen syyt. Lääkitys on tarpeen joillekin, toiset toipuvat ilman sitä. Inhimillinen ja lämmin vuorovaikutussuhde on tarpeen kaikille masennukseen sairastuneille. Itse jatkan toipumista lääkkeen ja lämpimän terapeutin voimin.

Vierailija

elämän tilanne itselläni ja vaihdevuodet lisänä ,kävin lääkärissä ,oli heti tyrkyttämässä lääkkeitä vaivoihin ,siis masennuslääkkeitä,auttavat kuulemma  ,en nyt ensimmäiseksi rupea syömään lääkkeitä vaivoihin,pelottaa jo ajatus ,kuinka riippuvaiseksi tulee niistä sitten .haluaisin jotain muuta hoitoa  vaivoihin

Vierailija

Kaikissa masennusaiheisissa artikkeleissa, ja aivan erityisesti tässä, pitäisi korostaa sitä, että masennus voi johtua - ja usein johtuu - myös fyysisestä sairaudesta, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai B12-vitamiinin puutos (näitä kahta kumpaakin sairastaa jo useampi prosentti väestöstä!). Tällöin oikea ratkaisu ei ole hoitaa masennuslääkkeellä tai jättää hoitamatta, vaan etsiä se taustalla oleva fyysinen sairaus ja hoitaa sitä. Tämä puoli hoidetaan Suomessa hyvin leväperäisesti, eikä auta että kokeiden viitearvot ovat pielessä, ja sitten ihmetellään, kun masennus on kansantauti.

-Maija Haavisto

Vierailija

Kaikki varmasti muistavat, miten paljon 1990-luvulla puhuttiin mielialalääkkeistä. Kliiniset tutkimukset olivat antaneet lääkkeiden tehosta positiivisen kuvan. Asiantuntijat antoivat haastatteluissa positiivisia lausuntoja. Mediassa haastateltiin potilaita, jotka pääsivät jaloilleen mielialalääkkeiden ansiosta.

Kaksi vuosikymmentä myöhemmin mielialalääkkeet ovat asiantuntijoille kiusallinen pala. On ilmennyt, että näyttö mielialalääkkeiden tehosta saatiin aikaan julkaisuharhalla, eli julkaisemalla voittopuolisesti vain positiivisia tuloksia. Kun kaikki tutkimukset otetaan tasapuolisesti huomioon, SSRI-mielialalääkkeiden vaikutus masennukseen kutistuu perin heikoksi.

 

Niin.

Lääkkeethän ei paranna ketään.

Lapsuuden kaltoinkohtelu ei parane SSRI-lääkkeellä, vaan terapialla ja käsittelemällä ne asiat.

Voi aloittaa vaikka kirjoittamalla koko elämänkerta, niin voi itse hiffata, missä meni pieleen. Siitä se parannus alkaa.

Ja ravinnolla on merkitystä. Aliravitsemus ei kyllä helpota masennuksen eikä minkään muunkaa oiretta pätkääkään oli syy mikä tahansa.

http://personal.inet.fi/koti/remeli/laakkeet.htm

Vierailija

Syöthän ravintolisiä?

 

B:eet

C-vitamiinia 500µg/vrk

D-vitamiinia 100µg/vrk

Magnesium (sitraattimuoto) 400µg/vrk

Omega 3 rasvahappoja (EPA ja DHA)

 

mm. Citymarket ja iHerb myy edullisesti vitamiineja.

 

Ravinnosta ja ravintolisistä, joilla korjataan ravintoainepuutokset, jotka aiheuttavat myös aivojen toimintahäiriöitä ei saa kuitenkaan sellaisia voittoja kuin uusista synteettisistä lääkkeistä, joita lääketehtaat kehittelevät.

 

Serotoniinihypoteesi ei pidä paikkaansa, eikä masentuneilla ole havaittu serotoniinitason mataluutta ennen lääkitystä.

 

Masennus ei parane vaan kroonistuu kun ihminen syö mielialalääkkeitä. Masennuksen lääkehoito on tehotonta, silti 500 000 suomalaista syö niitä. Tämä sen takia koska lääkäri kirjoittaa hanakasti lääkereseptin masentuneelle. Lääketeollisuuden napanuora lääkäreiden täydennyskoulutukseen on katkaistava. Vasta sitten voidaan järkevöittää masennuksen hoito.

 

Psykiatriasta on tullut lääketeollisuuden kultakaivos. Pitäisi olla tieteellisesti perusteltua, että psyykenlääkkeiden käyttö on hyödyllisempää kuin ei-käyttö.

 

Vaadi päästä julkisella puolella terapiaan ja keskustelemaan. Psykiatrit ja yleislääkärit yrittävät painostaa ja mainostaa SSRI-lääkkeiden käyttäjäksi, mutta kannattaa pysyä lujana. Vaadi pelkkää keskusteluterapiaa ongelmiisi. 

 

Ja ennenkaikkea ravinnolla on todella suuri merkitys myös aivojen toimintaa ja tästähän löytyy tuhansia tutkimuksia. Kokeile ja hämmästy.

 

http://personal.inet.fi/koti/remeli/laakkeet.htm

 

Tiesithän, että psyykelääkkeet voivat aiheuttaa pysyviä vaurioita aivoillesi. Puhutaan iatrogeenisesta dementiasta tai laajemmin CBI:stä eli Chronic Brain Impairmentista. Muitakin termejä on käytössä. Saat lisätietoa nettihaulla. SSRI:t ovat myös todella koukuttavia vaikka osa pääseekin niistä eroon suhteellisen helposti. Arviot pahasti koukuttuneista vaihtelevat aina 20%:sta 60%:iin eli pimeässä pitkälti operoidaan. Tiedät vasta, kun lopetat -periaatteella.

 

SSRI-lääkkeillä ei kuitenkaan ole varsinaisessa merkityksessä juurikaan tekemistä masennuksen tai muunkaan psyykkisen "häiriön" hoitamisen tai parantamisen kanssa muuten kuin, että niitä siihen vaivaan annetaan. SSRI:t toimivat lamaamalla tunteitasi. Psykiatrit yleensä sanovat, että ne kaventavat tunnekokemuksia tai "leikkaavat huippuja pois". Siten menetät kykyäsi tuntea vahvoja tunteita tai jopa tunnekokemukset kokonaan. Ilmiöstä käytetään entisten käyttäjien keskuudessa nimitystä zombifioituminen ja seurannutta turtuneisuuden tilaan zombitilaksi. Tila vastaa kuulemma karkeasti lobotomiaa, joka tarkoittaa sitä, että sinulta katoaa tai madaltuu persoona ja ihmisyys. Jotkut pitävät seurannutta tunteettomuuden tilaa helpottavana, koska elämän asiat menettävät merkityksensä ja tunteita ei enää koe samalla tavalla. Pidemmän päälle hetkellinen siunaus muuttuu pysyväksi helvetiksi, koska tunteettomuus voi jäädä pysyväksi. Googleta esim. blunted affect tai frontal lobe syndrome niin saat paremman kuvan. Toinen hetkellinen reaktio mitä SSRI:stä monesti saa on pilvi, mutta se on usein vain hetkellinen (muutamia päiviä, viikkoja). Pilvi voi tulla myös paljon myöhemmin käytön jatkuessa, jolloin saat kuulla olevasi nyt "kaksisuuntainen". :) Ole varovainen kehen luotat ja tee oma tutkimustyösi.

 

Eli olethan varovainen, kun liikut psykiatrisessa maailmassa, ettet tietämättäsi vahingoita itseäsi. 

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat