Oravanpyörässä vai ei ?

Vierailija

Uusimmassa Hyvä Terveys -lehdessä, oli juttu varakkaasta pariskunnasta, jotka möivät talonsa ja omaisuutensa, pakkasivat reppunsa ja lähtivät maailmalle seikkailemaan. Pariskunnan elämäntyyliä kuvataan "valintana".

Itsekin vuosia reppureissanneena, näen asian toisin. Valinta on sellainen, joka on mahdollista tehdä, ei siis ihan jokaisen tavallisen ihmisen ulottuvilla, vaikka niin annettaisiinkin ymmärtää. Kaikki varattomatkaan ihmiset, eivät elä ns. oravanpyörässä, täällä Suomessakaan, vaan elävät omanlaistaan elämää, yhteiskunnan puitteissa. Ei ns. oravanpyörästä hyppäämiseen, tarvitse siis matkustaa maailman ääriin ja olla rahakas.

Vapaudesta voi sitten olla montaa mieltä. Onko vapautta luopua läheisistään, tai sitoa toinen ihminen itseensä, niin tiiviisti, ettei ole mihin lähteä halutessaan. Ns. vapaus, voi olla aivan yhtä sitovaa, ahdistavaa ja suorittavaa, kuin sen vastakohdaksi mielletty, paikallaan pysyminen ja olosuhteisiin sopeutuminen.

Itse väsyin maailmalla reissaamiseen. Tosin tein sitä käytännössä rahattomana, rankemman kautta, joten minulla ei ollut, edes teoriassa mahdollisuutta palata johonkiin, keskiluokkaiseen, tuttuun ja turvalliseen, niin halutessani, kuten jutun pariskunnalla on. Siksi ihmettelen sitä heittoa, että syntyisivät mieluummin köyhänä intialaisena, kuin Suomeen. Kovin äärioikeistolainen ja ajattelematon lausahdus mielestäni.

Omaan poikaan yhteyden pitäminen, ei varmasti ole siitä yhdestä rehtorista kiinni. Hänelle isä on kaikki, kuten Päiville Santeri, kannattaisiko sittenkin yrittää sitä yhteyttä vielä vähän enemmän toista kautta ? Vai onko se rahalla saatu vapaus, sittenkin tärkeämpää ? Epäitsekkäästikin voi vapautua, mielenrauhaa.

 

Kommentit (0)

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat