Nina

Omaa elämänlaatua parantaakseen on pidettävä huolta siitä tärkeimmästä eli itsestään. Välillä tämä kultainen taito unohtuu ja oma keho alkaa kiukutella eri tavoin. Elämässä tulee eteen myös vaikeampia ajanjaksoja. Ne saattavat johtua niin ulkoisista kuin sisäisistä tekijöistä. Kuormittavat tekijät saavat meidät voimaan huonommin. On hyvä pitää mielessä, että terveyteen ei valitettavasti saa ilmaiskierroksia ilman talletusta. Tämä tarkoittaa, että itselleen on tehtävä hyvää voidakseen hyvin. Yksi jokapäiväinen asia, jolla voi vaikuttaa omaan hyvinvointiin, on niinkin arkinen asia kuin ruoka.

Ihminen voi omalla ruokavaliollaan vaikuttaa paljon omaan terveydentilaansa. Ihminen tarvitsee jokapäiväisestä ruokavaliostaan elimistön välttämättömät ravintoaineet. Erilaisissa tutkimuksissa on ilmennyt, että huonolaatuinen ruoka voi sairastuttaa meitä. Välttämättömiä ravintoaineita ovat veden lisäksi energiaravintoaineet, kuten hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat. Niiden lisäksi välttämättömiin ravintoaineisiin kuuluu vitamiinit ja kivennäisaineet.

Viime vuosina erityisesti muutamat ravintoaineet ovat saaneet muita enemmän huomiota, joten niihin keskitytään tässä artikkelissa tarkemmin. Ne ovat hiilihydraatit, rasvat sekä D-vitamiini. Kirjoituksen lähteenä toimii oma kansallinen ravitsemussuositus.

Suomessa osalle väestöryhmistä, kuten lapsille ja nuorille sekä iäkkäille suositellaan D-vitamiinilisää ympärivuotiseen käyttöön. Varsinkin nyt käsillä olevaan pimeään aikaan jokaisen tulisi varmistaa riittävä D-vitamiinin saanti. D-vitamiini on tärkeä vitamiini luuston hyvinvoinnin kannalta. Sen lisäksi se auttaa vastustuskyvyn ylläpitoon. Hyviä D-vitamiinin lähteitä on luonnostaan hyvin vähän. Sitä esiintyy luontaisesti kalassa sekä eräissä metsäsienissä. Vitamiinin saannista voi varmistua käyttämällä vitaminoituja maitovalmisteita sekä levitteitä. Niiden käytön avulla turvaa hyvin oman päivittäisen saantonsa.

Valtavirran puheessa ovat olleet myös hiilihydraatit. Hiilihydraattien kanssa kannattaa panostaa nimenomaan laatuun. Ruoka-aine valinnoissa tämä näyttäytyy siten, että niin leivät sekä muut viljavalmisteet tulisi vaihtaa täysjyväviljaan. Täysjyväviljassa kaikki viljan osat on hyödynnetty. Lisäksi täysjyvävilja on erittäin ravintoainerikasta ja se sisältää runsaasti kuitua. Päivittäinen hiilihydraattien saantisuositus on 45-60% kokonaisenergiansaannista. Määrä kannattaa täyttää suurimmaksi osakseen terveellisillä hedelmillä, kasviksilla ja marjoilla. Aikuisen ihmisen tulisikin syödä vähintään puoli kiloa kasviksia päivässä.

Hiilihydraattien ohella myös rasvojen laatu on ensisijaisen tärkeä, kun kyseessä on terveyttä edistävä ruokavalio. Hyvälaatuinen rasva on tyydyttymätöntä eli kansankielellä pehmeää. Hyviä hyvän rasvan lähteitä ovat suurin osa kasvirasvoista, kalat sekä pähkinät ja siemenet. Suosituksena on, että valtaosa ruoan rasvasta tulisi olla pehmeää (minimivaatimuksena pidetään ⅔) mutta mitä vähemmän on tyydyttyneen - eli kovan rasvan määrä - sen parempi. Hyvä tapa vähentää omaa kovan rasvan määrää ruokavaliossa, on vaihtaa rasvaiset maitotaloustuotteet vähärasvaisiin tai rasvattomiin, sillä maidon rasvasta 65% on tyydyttynyttä. Maitovalmisteita ei kannata kokonaan jättää pois, sillä ne sisältävät paljon ihmiselle välttämättömiä ravintoaineita.

  • ylös 2
  • alas 0

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat