Taina

Videopelit ja digitaalinen pelaaminen ovat olleet aina 80-luvulta asti aika ajoin lehtien ja muun median otsikoissa, eikä aina niin mairittelevasti. Pelaamista on syytetty väkivaltaisuudesta ja siitä, että pelaajat saavat mallia oikeaan elämään vaikkapa räiskintäpeleistä. Samalla pelaamista on syytetty siitä, että se tekee pelaajista sulkeutuneita, masentuneita ja syrjäytyneitä. Peliriippuvuus on yksi asia, joka liitetään useimmiten rahapelaamiseen. Ilmaiset nettipelit ovat pelaajien mieleen, mutta ne eivät ole automaattisesti syy riippuvuuteen.

Tutkimustulokset puhuvat puolestaan

Viimeisimmät tutkimustulokset ovat kertoneet toista, sillä pelaaminen ei tutkimusten mukaan tee väkivaltaiseksi – itse asiassa se saattaa vaikuttaa päinvastoin. Pelaajien syrjäytyminen taas ei tutkimusten perusteella ole videopelaamisen syytä, vaan ennemminkin pelaajat pakenevat ahdistustaan pelien maailmaan. Joskus tällainen eskapismi voi olla hyväksi. Rahapelaamisessa taas esimerkiksi runsas bonus voi tuoda iloa elämään pahassa tilanteessa.

Toki tässä vaiheessa artikkelia kannattaa muistuttaa, että kaikessa liika on liikaa. Sehän on selvä. Pelaaminen voi kuitenkin olla sulkeutuneelle introvertille yksi elämän pelastuksia, sillä pelaaminen voi yhdistää muiden samankaltaisten kanssa ja tuoda verkon välityksellä ystäviä elämään, joita muuten ei pystyisi tapaamaan. On selvää, että tällainen mahdollisuus vaikuttaa myös mielen hyvinvointiin, joten nyt viimeistään olisi aika ruveta pohtimaan tarkemmin pelaamisen terveysvaikutuksia.

Rentoutuminen vahvan työpäivän jälkeen

Rentoutuminen on hyvän ja terveellisen elämän eräitä tärkeitä asioita. Pelaaminen toimii erinomaisena rentoutuskeinona vaikkapa rankan työ- tai opiskelupäivän jälkeen, jolloin aivojen ei tarvitse käsitellä enää työ- tai opiskeluasioita, vaan ne voivat keskittyä muuhun. Näin pelaaminen voi jopa laskea verenpainetta, kun rentoutuminen onnistuu miellyttävällä tavalla.

Pelaamisen on kerrottu myös lievittävän stressiä, ja parhaimmillaan se tarjoaa positiivisia kokemuksia ja miellyttäviä elämyksiä. Jo pitkään on huomattu, että digitaalinen pelaaminen parantaa motoriikkaa, sillä pelaaja joutuu käyttämään useita sormiaan ja molempaa kättä yhtä aikaa peliohjaimen kontrolleja painellessaan. Motoriikan parantumisen lisäksi kognitiiviset kyvyt kehittyvät jo tutkimustenkin mukaan. Tilan hahmottaminen, tarkkaavaisuus ja huomiokyky kehittyy varsinkin nopeatempoisissa, kolmiulotteiseen peliympäristöön sijoittuvissa toimintapeleissä.

Ikääntyneetkin pelaamaan

Viime vuosina videopelejä on viety myös vanhainkoteihin sekä muihin vastaaviin laitoksiin, jossa asukkaat ovat innostuneet pelaamaan fyysisiäkin, liiketunnistusta vaativia pelejä ja näin pitämään yllä terveyttään. Samalla myös ikääntyneiden aivotoiminta saa mukavaa ja miellyttävää harjaannusta ja haastetta.

Digitaaliseen pelaamiseen kuuluvat muun muassa seuraavat:

● videopelit (mukaanlukien tietokonepelit ja konsolipelit)
ilmaiset pelit ilman kirjautumista
● sosiaalisen median pikapelit
● mobiilipelit

Koska on jo vuosi 2021, olisi parempi jos pitkään ja turhaan jatkunut pelaamisen mustamaalaus lopetettaisiin ja asioista puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä. On totta, että joskus peliriippuvuus voi aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Mutta ennen kuin puhutaan riippuvuudesta, kannattaa tutkia termejä ja tehdä oikeita havaintoja.

  • ylös 1
  • alas 0

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat