Kokonaisvaltainen hyvinvointi yhdistetään usein terveelliseen elämäntapaan, johon taas liittyvät vahvasti liikunta ja terveellinen ruokavalio. Suorituskeskeisessä yhteiskunnassa saattaa helposti ryhtyä ajattelemaan, että mitä enemmän pysyy liikkeessä, sitä terveellisempää elämää elää. Unen merkitystä hyvinvoinnille korostetaan myös, mutta rentoutuminen on vähintään yhtä tärkeää. Rentoutuminen ja nukkuminen eivät ole sama asia, vaikka riittävät ja laadukkaat yöunet toki saavatkin olon tuntumaan rentoutuneemmalta.

Rentoutuminen on ensiarvoisen tärkeää stressin hallinnassa. Kun rentoudumme, veren virtaus kehossamme lisääntyy, mikä antaa meille enemmän energiaa. Rentoutuminen auttaa saavuttamaan rauhallisemman ja selkeämmän mielen, mikä lisää positiivista ajattelua, keskittymistä, muistia ja päätöksentekokykyä. Rentoutuminen hidastaa sykettämme, alentaa verenpainetta ja lievittää jännitystä. Se myös auttaa ruoansulatusta, sillä elimistömme pystyy hyödyntämään tärkeitä ravintoaineita tehokkaammin rentoutuessamme, mikä puolestaan auttaa muun muassa torjumaan sairauksia ja infektioita.

Miksi rentoutuminen on tärkeää?

Stressi voi vaikuttaa fyysiseen, henkiseen ja emotionaaliseen hyvinvointiimme ja siihen, miten reagoimme asioihin tai käyttäydymme.

Fyysiset oireet, kuten päänsärky, niskan ja hartioiden jännitys, huimaus, väsymys ja huono uni voivat kaikki olla seurausta stressin ylikuormituksesta. Stressi voi vaikuttaa myös henkiseen tilaan, koska se nostaa kortisolitasoja. Kortisoli on hormoni, joka vaikuttaa aivojen toimintaan. Tämä voi johtaa huolestuneisuuteen, huonoon keskittymiskykyyn, vaikeuksiin tehdä päätöksiä ja hallitsemattomiin ajatuksiin. Tämän lisäksi emotionaaliset oireet voivat ilmetä ärtyneisyytenä, ylikuormituksen tunteina, ahdistuksena, masennuksena ja huonona itsetuntona. Korkea stressitila pitkään jatkuneena voi aiheuttaa aggressiivista tai puolustautuvaa käyttäytymistä, tilanteiden välttämistä ja huonoa kommunikaatiota esimerkiksi läheisten kanssa tai työpaikalla.

Pitkäaikainen liiallinen stressi voi ilmetä myös väsymyksenä. Stressihormonien sivutuotteet voivat toimia rauhoittajina. Nämä kemialliset aineet saavat meidät normaalissa stressitilanteessa rauhoittumaan ja tuntemaan olon väsyneeksi. Kun tällaisia ​​hormonien sivutuotteita esiintyy suuria määriä (mitä tapahtuu, kun stressaavat olosuhteet jatkuvat kauan yhtäjaksoisesti) ne voivat myötävaikuttaa jatkuvaan alhaisen energian tunteeseen ja väsymykseen.

Mikä on sitten paras tapa rentoutua?

Rentoutuminen on yksilöllistä. Se ei tarkoita esimerkiksi kaikkien kohdalla meditaatiota tai joogaa, vaikka ne monen kohdalla toimivatkin hyvinä rentoutumiskeinoina. Mikäli tuntuu, että ei ole enää edes varma, kuinka rentoutua, tärkeimpänä asiana voi pitää sitä, että tietoisesti katkaisee stressaavan tilanteen. Tietoisuus on avainasemassa rentoutumisessa, sillä on hankalaa rentoutua, jos joogatunnilla miettii samaan aikaan töissä olevaa kiirettä. Tällöin rentoutumisestakin voi tulla suorittamista, mikä vain pahentaa stressiä entisestään.

Metsässä kävely on monelle mieluinen rentoutumiskeino. Tietoisuutta voi lisätä keskittymällä kävelyn aikana ympäristöön, puihin ja luonnon väreihin.

Hiljaisuus ja rauhoittuminen eivät ole ainoita keinoja rentoutua. Yhtä hyvin rentoutumista voivat olla puhelu tai illallinen ystävän kanssa, nettikasinot, musiikin kuuntelu, tai mikä tahansa toiminta, mistä itse nauttii. Liikunnan harrastamista voi käyttää myös stressin purkamiseen ja rentoutumiseen, mutta usein treenaavan kannattaa muistaa rentoutua muilla keinoilla treenien välillä, sillä mikäli keho ja mieli eivät ehdi palautua kunnolla, sillä voi olla haitallisia vaikutuksia muun muassa tulosten saavuttamiseen.

  • ylös 0
  • alas 0

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat