Epätyypillinen ja vaikea suhde

Vierailija

Kaipaisin näkemystä tilanteeseeni koskien eräänlaista parisuhdetta.
Tutustuin puolisen vuotta sitten vähän omalaatuiseen, mutta kilttiin ja kivaan mieheen ja aloimme tapailla. Tuli ilmi että hän on biseksuaali ja että hänen on hankala olla fyysisesti lähellä toista ihmistä. Itsellänikin on seksuaalisia estoja joten se ei juuri haitannut. Hän kertoi, että lapsuudessa tapahtuneiden asioiden takia hänen on vaikea päästää ketään lähelle. Koko suhteen ajan on häirinnyt se että hän on välttelevä ja muut asiat ja ihmiset menevät suhteemme ja yhdessäolon edelle. On siis ollut aika selvä, ettei hän ole rakastunut minuun, mutta itse olen (tai olin). Koetin kyllä olla ottamatta suhdetta kovin vakavasti ja olla varuillani.

Hän kuitenkin toi esille halun asua yhdessä ja kokea läheisyyttä. Kun eräänkin kerran kysyin, että mitä me nyt haluamme toisiltamme, jotain satunnaista tapailuako niin hän sanoi, että elämänkumppanuutta.
Muutin sitten hänen luokseen. Lähdimme lomamatkalle ja siellä jutellessa hän sanoi suoraan että ei ole missään vaiheessa ollut rakastunut. Itse olen jatkanut suhdetta aika pitkälti vain omasta rakastumisesta johtuen. Hän sanoi, että haluaa yrittää rakentaa suhdetta, koska pitää minusta ihmisenä.

Lisäksi hänen mielestään suhteessa ei saa olla mitään omistushalua, vaan pitää olla vapaa tekemään mitä haluaa, koskien myös seksiä.Uskollisuus seurustelu- ja parisuhteessa on minulle ollut melkolailla itsestään selvyys. Ollaan täysillä yhdessä sen aikaa kuin ollaan ja sitten jos ei homma toimi niin erotaan. En ole valmis päällekkäisiin suhteisiin, yhdessä on tarpeeksi haastetta minulle. Hänelle seksisuhteita tuskin olisi piankaan tulossa, koska hän ei oikein kykene seksiin. Emme siis ole harrastaneet seksiä vielä puolen vuoden seurustelun jälkeen.

Koetin kysellä mitä hän haluaa, polyamoriaako vai mitä, mutta hän vain intti, ettei toiselta saa kieltää mitään ja rinnasti seksin ruoan ostamiseen kaupasta. Sanoin että en kiellä mitään, onhan luonnollisesti aina oma päätös ja valinta mitä milloinkin tekee. Sanoin myös että ilmoittaa sitten niin siirryn toisaalle, eli tarkoittaen eroamista.

Pahinta on se, ettei hän selvästi kertonut tätä avoimen suhteen vaatimusta ennen yhteen muuttamista. Toi kyllä esille, että ei halua perinteistä suhdetta, mutta eipä siitä osannut arvata. Tuntuu ettei tähän ihmiseen voi luottaa. Kun sanoin, että mietin voinko luottaa, hän sanoi että häneen voi luottaa, mutta jos tekee olettamuksia niin niihin ei aina voi luottaa.

En nyt sitten tiedä mitä tekisin. Olen vain koettanut pysyä väleissä ja toipua pettymyksestä ja päästää irti tunteistani, olla ystävä. Toki pääsen muuttamaan pois kun haluan... Mitä mieltä tilanteesta?

Kommentit (8)

Vierailija

Näin ulkopuolisen katsottuna tuntuu siltä,että te haluatte aivan eri asioita.Sinä haluaisit"perinteisen"suhteen,myötä-ja vastamäkineen,jossa arvoina rakkaus, uskollisuus,sitoutuneisuus ja luottamus.Niinkuin suurin osa meistä haluaa.Kumppani tuntuu taas haluavan "vapaan" suhteen,jossa arvoina sitoutumattomuus ja vapaus mennä ja toteuttaa halujaan ilman syyllisyyttä ja muiden tunteita liikoja miettimättä.Yhtälö näyttää valitettavan vaikealta.Voit toki yrittää elää hänen toiveidensa mukaisesti,mutta uskon että rikot vain itsesi pahemman kerran ajan saatossa.Ja riittääkö elo ihmisen rinnalla sinulle vain ystävinä?Kannattaa olla uskollinen itselleen ja kuunnella tarpeitaan ja toiveitaan tarkkaan,sillä jos ne tukahduttaa,siitä seuraa väistämättä ennen pitkää katkeruutta.Toista ei voi muuttaa ja vaikkei hän ilmaissut itseään selkeästi ennen yhteen muuttamista,on hän kuitenkin rehdisti myötänyt,ettei halua sitoutua eikä tunne rakastuneensa.Rakastuminen on järjettömän vahva tunne ja vie usein järjen äänen mennessään,hetkellisesti,mutta suurimman hyökyaallon mentyä ohi järjen ääni palaa ja silloin näkee selkeämmin tilanteen.Ja se vanha sanonta"aika parantaa" pitää paikkansa hyvin.Tsemppiä,ja toivottavasti sait edes jotain apua tästä kommentistani.

Vierailija

Minulla on vahan samansuuntainen omakohtainen kokemus. Tututuin samanikaiseen kolleegaan, joka oli samalla aaltopituudella ja aloimme pitaa yhteytta ja kayda kaljoilla jne toitten jalkeen. Heti tuttavuuden alussa han kertoi olevansa homoseksuaali. Meilla oli mahtavaa aikaa yhdessa, kiertelimme kaupunkia ja juttelimme yokaudet. Niin siina sitten kavi, etta rakastua rapsahdin tahan ystavaani. Kerran kannissa jopa yritin lahennella...
Olimme taas kerran kapakassa ja oli kuuman kesapaivan ilta. Ystavani huomasi vakijoukossa nuoren laihahkon miehen, joka oli pukeutunut valkoiseen hihattomaan t-paitaan. Ystavani ei saanut silmiaan irti tasta toisesta miehesta, kehui hanen ulkonakoaan ja yritti silmapelia. Vasta silloin minulle valkeni etta han on todellakin kiinnostunut vain miehista, eika suhteestamme voisi koskaan tulla mitaan mutta kuin ystavyyssuhdetta. Olin tiennyt asian, mutta jotenkin kai kuvitellut etta kohdallani han saattaisi tehda poikkeuksen ja rakastua minuun, naiseen.
Emme ole olleet enaa yhteyksissa vuosikausiin, enka tieda hanen myohemmista edesottamuksista. Mutta luettuani sinun tilanteestasi ajattelin etta ehka avomiehesi on homoseksuaali. Jos han on vain platoonisessa suhteessa sinuun, ei han varmaankaan koe naisia puoleensavetavina. Mielestasi sinun ei kannattaisi hukata aikaa tallaisen miehen seurassa. Itsekin tuhlasin aikaani ja energiaani vaaraan mieheen ja olen nyt onnellinen etta se suhde on lopussa.
Jos olisin sina, muuttaisin omaan asuntoon ja alkaisin elaa omaa elamaani. Kylla "se oikea" viela tulee eteen, kun et vakisin yrita ja pidat itsestasi huolta.

Vierailija

Niinpä. Pitää nyt vain koettaa irtautua tästä yhdessä asumisesta siirtyä eteenpäin elämässä. Onneksi rakastuminen ja siihen liittyvä tunteiden "vuoristorata" alkaa olla takana tämänkin suhteen osalta. Sitten voisi tietysti miettiä miksi rakastun tietyn tyyppiseen ihmiseen... Häntä epäilemättä imarteli positiivinen huomio, jota on saanut minulta ja siksi halunnut jatkaa jonkinlaista läheistä suhdetta... Ehkä se "oikea" joskus löytyy tai ehkä olisi hyvä vain opetella olemaan tyytyväinen sinkkuna. Saa nähdä. Kiitokset viisaista mielipiteistä!

Vierailija

Säikähin kun luin, että MUUTIT hänen luokseen.. Yritätkö "parantaa" hänet.? Tarpeenne ovat erit, olet kuin hänen maallikkoterapeuttinsa. Olen ystävä, mutta suosittelsin omilleen muuttamista noin ristiriitaisesta tilanteesta. Kattelet sitten rauhassa , mikä tämä jutu oikein on.. Yritä tarkastalla sitä ulkopuolisena.. Tsemppiä :-*

Vierailija

En yritä parantaa, varsinkaan enää :) Hän on sanonut että seksi on vaikeaa molempien sukupuolten kanssa ja että on kiinnostunut sitä harrastamaan jossain vaiheessa, kun kokee minut läheiseksi. En sitten tiedä olisiko siitä tullut mitään loppujen lopuksi.

Vierailija

Mies tuntuu lähtevän pelkästään omista tarpeistaan. Miksi "normaalia" avioliittoa haluava nainen suostuisi näin määriteltyyn suhteeseen? Muuta hyvällä omallatunnolla pois. Mielestäni hänellekin tekee hyvää, että joku toinen edes pystyy määrittelemään selkeät rajat eikä suostu jatkamaan mössösössötapailua.

Vierailija

Mulla on ollut vähän saman tyyppinen suhde. Olin vastaeronnut kun tutustuimme. Hänellä oli voimakas hoivavietti? Ensin oli täydellinen, mutta sitten totesi, ettei rakastanut minua, mutta halusi seurustella kanssani. Piti suhdetta kaveruussuhteena, joka täytti myös seksuaalisia. sosiaalisia ja taloudellisia tarpeita. Hyödyimme toisistamme ja toimme turvaa. Hän asui luonani, mutta piti silti oman asuntonsa. Mä elin normaalia suhdetta, koska hän käyttäytyi enimmäkseen kuin olisin ollut hänelle tärkeä. Seksiäkin oli aluksi. Tulin jotenkin riippuvaikseksi hänestä, sitä lisäsi se, että hän alkoi vaatia mua muuttumaan, jotta mun kanssa vois elää....seksikin loppu, koska mä "en panettanut häntä." Eron jälkeen olin ollut niin rikki että tuohon kaikkeen suostuin. Neljä vuotta meni kunnes tajusin, ettei niin voi elää.
Mutta ojasta allikkoon ? Nyt olen uudesa suhtessa - toisena naisena, mahtavat kemiat miehenä ja naisena sekä filosofoiden. Mutta tiedän itsekin että haen juuri tuon edellisen suhteen vastakkaista asetelmaa. Jännistystä, erotiikka ja naiseuten tunnustamista. Mutta sama perusongelma perinteinen rakkaus jää piiloon.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat