14-vuotiaan ylipaino

Vierailija

Elikkkäs oon justiin täyttänyt 14 ja oon 170cm pitkä ja painan 78.4kg. Oon painoindeksejen mukaan lievästi ylipainoinen ja mulla kyllä löytyy tuota läskiä keskivartalossa ja reisissä.. Mulle on tullu myös tosi paljon raskausarpia jalkoihin ja vyötärölle. Se kysymys kuuluu siis näin: MITEN SAAN LAIHDUTETTUA JA KIINTEYTTEY KEHOONI HELPOSTI ILMAN PAASTOA YM.? TARTTEN OIKEESTI APUA JA NOPEESTI! ??? ???

Kommentit (12)

Vierailija

Kuulostaa tietysti itsestäänselvyydeltä, mutta kyse on kysynnän ja tarjonnan laista eli syöt vähemmän kuin kulutat, niin laihdut. Käy reippaasti liikkumassa (n. tunnin ajan) kolmesti viikossa (ei mitään rääkkivauhtia mutta sillä tavalla että hiki tulee) ja syö säännöllisesti, niin hyvä tulee. Et ole läski! :)

Vierailija

Suosittelen vaikkapa jumppaamaan joka päivä perusliikkeitä. Esimerkiksi vatsoja, selkiä, punnerruksia, venytyksiä. Jo jokapäiväinen vartin aamujumppa tekee ihmeitä! Ja aivan totta - mitä enemmän liikut, sitä enemmän kulutat. Sokeria reilusti vähemmäksi, kannattee jättää limut, patukat, jätskit sun muut kaupan hyllylle. Tietty joku herkkupäivä on hyvä pitää niin pysyy himot kurissa! Et todellakaan ole läski! Itse painan vähän enemmän ja olen paljon lyhempikin. Koen itseni hieman pullukaksi, mutta muutaman kilon pudotus tekee ihmeitä. Viime keväänä laihduin em. neuvoilla 8kg parissa kuukaudessa. Talven aikana on vähän tullut repsahdettua, joutunee piakkoin taas pistää itsensä ruotuun. Kivempi se on kesälläkin olla hennoimmissa kesäkamppeissa kun ei oo niin paljon hyllyvää. Eikä oo koko ajan hiki kaupungilla käppäillessä yms kun on paremmassa kunnossa. Tarmoa ja päättäväisyyttä projektiin! Muistathan että itse olet vastuussa itsestäsi! <3

Vierailija

Liikunta ei auta ylipainoon, mutta toki se on muuten terveellistä ja suositeltavaa. "Kuluta vähemmän kuin syöt" -tyyppiset ohjeet ovat aika ajattelemattomia, koska jos se olisi noin helppoa, niin kukaan ei olisi lihava.

Mitään yleispätevää neuvoa on vaikea näin vähillä tiedoilla antaa. Sinun pitäisi itse löytää se itselläsi toimiva ratkaisu. Suurimmalla osalla ihmisistä toimii suosituksia huomattavasti rasvaisempi, mutta vähähiilihydraattisempi ruokavalio. Niin hullulta kuin se nykyihmisestä kuulostaakin, suurin osa niistä ylipainoisista, jotka syövät suositusten mukaisen ruoka-aineiden makrojakauman mukaan, laihtuvat lisäämällä rasvan osuutta huomattavasti ruokavaliossaan. Täytyy vielä korostaa, että yksilöitä kun olemme, niin kaikilla tämä ei toimi.

Mitäpä jos kävisit kurkkaamassa karppaus.info -sivustoa.

Vierailija

Matkalla ruokakomerolle käänny eteiseen ja laita lenkkarit jalkaa. Eikun pihalle (ja taskunpohjalle ei yhtään rahaa, ettei vain tule poikettua kaupan tai kioskin kautta ja palkittua reipasta minää, joka on käynyt lenkillä).

Vierailija

Ruoka olkoon lääkkeesi!

Hyviä rasvoja:

Villi kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut luomu kasviöljyt (rypsi-, kookos-, ja oliiviöljy). Kylmäpuristuksen ansiosta öljyn rasvahappokoostumus ja vitamiinit säilyvät luonnollisessa muodossaan. Eläinrasvat (luomu parasta).

EI MARGARIINIA (= kevytlevite), eikä muitakaan prosessoituja kasviöljyjä ja -rasvoja. Eli vältä elintarvikkeita, joissa on ainesosina: kovetettu kasvirasva, kovetettu kasviöljy, kasvirasva, kasviöljy, auringonkukkaöljy, rypsiöljy, maissiöljy, pellavaöljy, kasvisteroliesterit, palmuöljy, palmurasva, kookosrasva ja rasvahappojen mono- ja diglyseridit.

Hyvää rasvaa tulisi saada vähintään gramma per painokilo (normaali paino). Hyviä rasvoja tarvitsemme kasvuun ja kehitykseen sekä yleisterveyden ylläpitämiseen. Tämä rasva on energian, ruoansulatuksen, aivojen, solujen ja aineenvaihdunnan kannalta välttämätöntä. Rasvan tehtävä on toimia solukalvojen rakennusmateriaalina ja solujen viestinviejien lähtöaineena. mm. hormonaalisten viestien toimivuus on kiinni rasvasta.

Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan aikuisten tulisi saada päivittäisestä energiansaannista 25-35 % rasvoista. Lasten rasvantarve on suurempi.

Oman rasvantarpeensa pystyy laskemaan yksinkertaisen kaavan avulla:

Energian tarve päivässä (kcal) x (25-35) / 100 / 9 = rasvan määrä päivässä (g).

Esimerkiksi 2000 kilokaloria päivässä tarvitsevan rasvantarve on 56-79 grammaa.

Tämä rasvan tarve ei mitenkään täyty "kevytmyrkyillä" ja epäterveellisellä margariinilla.

Proteiinit:

Proteiinien päivittäinen tarve 0,8-2 grammaa per painokilo (normaali paino) riippuen aktiivisuudesta. Proteiinit ovat elimistölle välttämättömiä rakennusaineita, joita mm. solut, hormonit, aineenvaihdunta ja lihakset tarvitsevat. Proteiinit koostuvat aminohapoista. Keho ei pysty valmistamaan läheskään kaikkia tarvitsemiaan aminohappoja, vaan ne on saatava ravinnosta. Aminohappojen lähteenä voivat olla joko eläin- tai kasviproteiinit. Eläinproteiinien lähteitä ovat kaikki lihat, kalat, äyriäiset, munat, maito ja niistä valmistetut tuotteet. Kaikki eläinproteiinien lähteet tarjoavat jokaisen tarvittavan välttämättömän aminohapon.

Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan proteiinia tulisi saada n. 10 – 20 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa 50 – 100 g proteiinia päivässä.

Hyviä hiilihydraatteja:
Syö kasvikunnan tuotteita (kasviksia, vihanneksia, juureksia (ei vanhaa ravintoköyhää perunaa), hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja) vähintään 500 grammaa päivässä.

Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan hiilihydraattia tulisi saada loput energiasta eli n. 45 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa korkeintaan 225 g hiilihydraattia päivässä.

Korkeintaan 2 annosta (EI 6-9) täysjyväviljaa jos viljat sopivat?

Viljat (n. 70% hiilihydraattia), sokeri (100% hiilihydraattia) ja peruna (runsaasti tärkkelystä) nostavat verensokerin nopeasti, jolloin haima alkaa tuottaa runsaasti insuliinia. Liiallinen insuliini veressä laskee verensokerin liian alas ja liian nopeasti. Tällöin ihminen on taas nälkäinen ja haluaa syödä. Insuliinin tehtävä on varastoida ylimääräinen veressä oleva sokeri (glukoosi) kudoksiin rasvaksi. Insuliinitason pysyessä vakaana elimistö polttaa rasvaa. Perunan ja viljat voi korvata kasvikunnan tuotteilla.

Ravinnolla on keskeinen merkitys aivojen monimutkaisen verkoston toiminnalle ja aivoterveydelle. Sekä neuronit eli hermosolut että viestiä vievät aivojen välittäjäaineet muodostuvat ravintotekijöistä. Ravinto vaikuttavaa lisäksi immuniteettiin eli vastustuskykyyn, mielialaan (esim.masennus, aggressiivisuus), hormonitoimintaan, lisääntymiskykyyn, syöpien kehittymiseen, perimään, unen laatuun, jaksamiseen jne... Keskeisin tekijä on ravinnon vaikutus suolistoon ja aineenvaihduntaan, jossa muodostuu jopa 80% immuniteetistamme. Immuniteettijärjestelmäsi toimiessa huonosti sairastut.

Vierailija

Lisäksi C- ja D-vitamiinia tarvitaan purkista sekä magnesiumia ja kalaöljyä.

C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.

C-vitamiinia 200-1000mg / vrk
C-vitamiinia kannattaa tankata joka päivä. C-vitamiinin puutos altistaa sairauksille. Kun C-vitamiinia ei ole riittävästi, sitä ei riitä kaikkiin kehon soluihin ja kudoksiin. C-vitamiinin lisäämisestä ei ole haittaa, sillä sitä ei voi saada liikaa. C-vitamiini on vesiliukoinen ja ylimäärä huuhtoutuu pois virtsan mukana.

D-vitamiinia 50-125µg / vrk

Magnesium (sitraattia) 200-400mg/vrk, kalsiumin ja magnesiumin suhde on 2:1

Omega-3 rasvahappojen tarve on jopa 1 gramma päivässä eli esim. villiä lohta 150-200 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä Omega-3 rasvahappoja lisäravinteena purkista.

Vuoden D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä.

Muut saa todella edullisesti Citymarketin luontaistuotehyllystä. Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5€.

Ruuan merkitys D-vitamiinilähteenä on vähäinen: 90% ihmisen D-vitamiinista on peräisin iholta (ellei hän ota D-vitamiinia ravintolisänä). Suomalainen saa ruoastaan alle 10µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Auringosta saat D-vitamiinia, mutta vain silloin kun varjosi on lyhyempi kuin sinä itse. Siis lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10-16 vähintään kädet ja jalat paljaina.

Huonoin tilanne on afrikkalaista syntyperää olevilla maahanmuuttajilla, joilla esiintyy usein erittäin vakavia D-vitamiinin puutoksia. Syynä tähän on tumma iho ja ruokavalio. Heidän kotimaassaan UVB-indeksi on lähes läpi vuoden 8-15, kun Suomessa se on keskikesällä 3-6. Talvella Suomen UVB-indeksi on 0.

D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.

Meillä "asiantuntijat" Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 7,5-10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan osa pienistä lapsista saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka he väittävät riittävän kokonaisterveydelle. Muilla ihmisillä veren D-vitamiinipitoisuus on selvästi alle 50 nmol/l.

Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin ja lukuisiin eri sairauksiin (mm. I-tyypin diabetes, MS-tauti, reumataudit jne...), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin.

Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l ja kokonaisterveyden kannalta 100-150 nmol/l.

Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon ja sairauksien diagnosointiin siinä missä perusverenkuva, kilpirauhasarvot sekä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.

Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!

Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, vaikka ei hänen mainostamiaan vitamiineja söisikään.

http://personal.inet.fi/koti/remeli/D3.htm

Vierailija

Mietit vähän mitä syöt, ja mieti sitten vielä uudestaan...pullaa? paahtoleipää? leikkeleitä? Ehkä joskus, mutta mitä sä saat noista? Eli ensimmäinen askel on ruokavalio, mitä luonnollisempaa sen parempaa, laatu ennen määrää, rasva ei ole vihollinen vaan se on mahdollisuus. Ja se seuraava askel on sitten se liikunta, etsi jotain mikä tuottaa sulle nautintoa...vaikkapa kuulokkeet korville ja seikkailulle pyörän kanssa tai kaverin kanssa juoksemaan sulkapallon perässä.

tsemppiä

Samassa tilanteessa

Hei! Mulla on sama tilanne, ja oon vaan sitkeästi jättänyt kaikki muut herkut paitsi pizzan ja kokiksen pois, ja ollut nyt tällä ruokavaliolla 3 päivää, käynyt lenkillä kerran, ja lihaskuntoa tehnyt 10min per päivä, ja paino on tippunut puoli kiloa :) suosittelen, ilman herkuttelua ei sittenkään ole niin vaikea olla!

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat