78-vuotias mieslukija kysyy, mistä oikein johtuu aivastus. Hänelle saattaa tulla useasti 5–6 aivastusta peräkkäin. Onko se sairauden vai terveyden merkki?

Terveydeksi! on suomen kielessä perinteisesti sanottu aivastajalle, ja samanlaisia toivotuksia on useimmissa muissa kielissä. Aiemmin tällä on ollut totisempi merkitys, kun alkavasta hengitystietulehduksesta, josta aivastus usein on merkkinä, ei koskaan oikein tiennyt, onko kyseessä lievä flunssa vai vakava sairaus, johon ei ollut hoitoa.

Aivastus syntyy refleksinä nenän limakalvolle joutuneista ärsyttävistä tekijöistä. Näitä voivat olla pölyt, kylmä ilma, flunssan alkaessa ärtynyt limakalvo tai allergisilla henkilöillä siitepöly tai muut allergiaa aiheuttavat tekijät. Joillakin henkilöillä pelkästään äkillinen kirkas valo esimerkiksi astuessa hämäristä sisätiloista auringonpaisteeseen voi aiheuttaa aivastuksen.

Koko aivastustapahtuma on monimutkainen pallean, äänihuulten sekä rintakehän, nielun ja kurkunpään lihasten yhteistyönä syntyvä tapahtumasarja, jonka seurauksena saadaan ilma virtaamaan nopeasti nenän kautta ulos, ja siten yritetään tyhjentää nenäkäytävät niihin kuulumattomasta materiaalista. Aivastus syntyy aivojen ohjaamana automaattisesti, eikä sitä pysty yskän tavoin tahdonalaisesti synnyttämäänkään.

Aivastus sinänsä ei siis ole sen paremmin sairauden kuin terveydenkään merkki. Jos se kuitenkin vaivaa jatkuvasti ilman selvää ulkoista aiheuttajaa, olisi hyvä käydä lääkärillä, jotta nenäkäytävät voidaan tähystää ja pohtia mahdollisia syitä.

Osmo Saarelma
yleislääketieteen erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

akne, aknehoito

Olen 21 v. mies, jolla on akneongelma. Olen syönyt aiemmin akneeni isotretinoiinikuurin, ja se toimi hyvin. Haluaisin syödä sellaisen uudestaan, mutta haittaako hiusten lähtöön käyttämäni finasteridi eli voiko näitä syödä samaan aikaan?

Isotretioniini on vaikean aknen lääkehoito, jota saavat määrätä vain ihotautien erikoislääkärit tai heidän valvonnassaan toimivat lääkärit, joilla on kokemusta lääkkeen käytöstä. Tämä johtuu etenkin siitä, että lääke voi aiheuttaa hyvin vaikeita sikiön epämuodostumia. Naisilla lääkkeen aikana on siten ehdottomasti käytettävä luotettavaa ehkäisyä. Miehillä vastaavaa vaaraa ei ole. Isotretioniinikuurin pituus on tavallisesti 5-6 kuukautta ja lääkityksen aikana on seurattava maksa- ja triglyseridiarvoja.

Isotretioniinin kanssa ei pidä käyttää yhtä aikaa A-vitamiinia eikä tetrasykliinejä. Myös ihoa kuivattavia paikallishoitovalmisteita on vältettävä. Finasteridilla ei ole merkityksellisiä yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa hiustenlähtöön käytettävällä annoksella.
Isotretinoiinilla ja finasteridilla ei tiedetä olevan yhteisvaikutuksia keskenään, joten voitte huoletta käyttää niitä samanaikaisesti.
 

 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

rytmihäiriö, syke, verenpaine

Verenpaineen nousu on muutakin kuin hälyttävä lukema mittarin näytöllä: valtimotautien riski pitää ottaa vakavasti. Älä kuitenkaan usko ihan kaikkea, mitä verenpaineesta väitetään.

MYYTTI 1: Verenpaine nousee keski-iässä.

Väärin. Keski-iässä lukemat usein nousevat, mutta mikään itsestäänselvyys se ei ole.

On vanha myytti, että verenpainelukemat nousisivat väistämättä keski-iässä. Tästä todisteena ovat luonnonkansat, joilla ikä ei nosta lukemia. Toisin on länsimaissa. Täällä yläpaine kipuaa pikkuhiljaa ylöspäin. Alapaine puolestaan lähtee keski-iän jälkeen usein alaspäin – noustuaan ennen sitä yläpaineen lailla.

Syyllinen on elämäntapamme. Olemme tottuneet liikaan yltäkylläisyyteen: ruokaa on aina saatavissa ja se on liian suolaista. Liikkuminen jää monella kauaksi riittävästä, etenkin jos työpäivät istutaan.

Verenpaineen hiljattaista nousua ei pidä niellä sellaisenaan. Tavoitetasot ovat samat iästä riippumatta.

Verenpaine on kohonnut, jos se ylittää 140/90 mmHg.

Hyvänä pidetään lukemia alle 130/85 mmHg. Ihanteena olisi vielä pienemmät lukemat.

 

MYYTTI 2: Vanhempien verenpaine periytyy.

Osittain totta. Geeneillä on vaikutusta, mutta arkisilla valinnoilla voi torjua tai siirtää sairastumista.

Verenpaine on perinnöllistä, mutta vääjäämätöntä sairastuminen ei ole, vaikka molemmilla vanhemmilla olisi verenpainetauti. Geenit määräävät riskistä 30—60 prosenttia, loppuun voi vaikuttaa elintavoilla. Huonotkaan geenit eivät tehoa, jos syö ja liikkuu terveellisesti.

Verenpainesukuun kuuluvan kannattaa tarkistaa elintapansa jo kolmikymppisenä, muiden viimeistään nelikymppisenä. Vaaka ja peili ovat parhaimmat apuvälineet elintaparemontin tulosten arvioinnissa.

Joskus kohonneen verenpaineen takaa löytyy muu sairaus, kuten uniapnea tai munuaissairaus. Niiden hoitaminen tasoittaa usein myös verenpaineen.

MYYTTI 4: Korkea verenpaine ei vaivaa hoikkaa.

Väärin. Suuri osa verenpainetautia sairastavista on ylipainoisia, mutta jos elintavat ovat huonot, hoikkuus ei suojaa.

Hoikan verenpaineet voivat olla koholla, jos elintavat eivät ole kunnossa. Vaarassa ovat ainakin suolan ystävät ja ne, joille alkoholi maistuu usein. Sukurasitekin vaikuttaa, mutta sen voi ohittaa elämällä terveesti. Oli paino mikä tahansa, kasvisvoittoinen ruokavalio, kala-ateria vähintään kahdesti viikossa, vähärasvaiset maitovalmisteet ja pehmeät rasvat ovat hyväksi paineille.

Ylipainoista auttaa jo muutaman kilon laihdutus. Neljän prosentin pudotus laskee lukemia saman verran kuin yksi verenpainelääke. Mihinkään superdieetteihin ei kannata voimiaan panna, sillä nopeat jättipudotukset eivät automaattisesti tarkoita pienempiä verenpainelukemia.

Asiantuntija: Ilkka Tikkanen, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri, HYKS.

Vierailija

Älä usko kaikkia väitteitä verenpaineesta

Suolasta taas aikalailla turhaa höpinää. Suola vaikuttaa vain noin 20% ihmisistä verenpaineeseen. Eli jos suolan vähentäminen ei toimi, on turha stressata siitä. Ja liian alhainen suolankäyttö on itseasiassa myös vahingollista. Suurin syy korkeaan verenpaineeseen on nykyään hyperinsulemia/insuliiniresistanssi, joka alkaa parantua kun siirtyy vhähilihydraattiseen dieettiin. Vankka teteellinen näyttökin on olemassa, vaikka eihän noita tutkimuksia suomessa uutisoida, kun keino on terveyseliitin...
Lue kommentti
luuliikunta nivelrikko fibromyalgia

Fibromyalgia on vieläkin huonosti tunnistettu sairaus, joka saattaa alkaa jo lapsena. Sen moninaisia oireita lievittävät lääkkeet, liikunta ja erilaiset rentoutusmuodot.

Lihaksia kalvaa ja ne tuntuvat lyijynraskailta. Kipu voi piinata niin sohvalla pötkötellessä kuin tiskirättiä vääntäessä. Se on usein repivää, kolottavaa, kirvelevää tai polttavaa. Olo on uupunut, eikä väsymys hellitä nukkumalla. Fibromyalgia tunnetaan laaja-alaisena kipu-uupumusoireyhtymänä, josta käytetään joskus myös nimitystä pehmytkudosreuma.

–Monet nukkuvat ”koiranunta”. Syvään uneen ei pääse. Ihminen saattaa olla aamulla väsyneempi kuin illalla nukkumaan mennessään, kertoo fysiatrian erikoislääkäri Risto Isomeri.

Fibromyalgiasta kärsivillä on joskus varsin moninaisia oireista, kuten raajojen puutumista, turvotuksen tunnetta, suolistovaivoja tai tihentynyttä virtsaamista – siksi puhutaankin oireyhtymästä.

Sairaus todetaan potilaan oirekuvauksen ja kipupisteiden perusteella, jotka sijaitsevat anatomisesti tarkoissa paikoissa.

Jokaisen kehosta löytyy muutama arka paikka, mutta fibromyalgikolla niitä voi olla jopa parikymmentä. Usein niskat ja hartiatkin ovat jumissa.

–Monet kertovat, että vanhemmat hieroivat niskoja ja jalkoja, kun he olivat kouluikäisiä. Olkanivel liikkuu usein kankeasti ja ihmiset hieman irvistävät, kun sitä tutkii. Verikokeista sairaus ei paljastu, mutta muiden sairauksien poissulkemiseksi ne otetaan.

Kipuradat herkistyvät

Sairaus on huonosti tunnistettu ja potilaat saatetaan leimata vaikeiksi.

– Jotkut lääkärit ajattelevat, että vika on ”korvien välissä” ja niputtavat fibromyalgiaksi kaikki epämääräiset oireet, joille ei löydy selitystä, siitä on tullut roskakoppadiagnoosi. Moni potilas kokee, että lääkäreillä ei ole heille aikaa. Pitkät hoitosuhteet olisivat tärkeitä, painottaa Isomeri.

Ensimmäiset kuvaukset fibromyalgiasta tehtiin jo 1800-luvulla, mutta virallisesti termi otettiin käyttöön vuonna 1976. Sairauden pohjimmaista syytä ei tunneta, mutta se tiedetään, että kipua välittävät hermoradat ovat potilailla herkistyneet tai ylivirittyneet.

Fibromyalgikot ovat sääpuntareita, jotka tuntevat kropassaan kosteuden, rännän ja sateet.

Jotkut lääkärit niputtavat fibromyalgiaksi kaikki epämääräiset oireet.” teen. Saunassa kipu hellittää, mutta saunomisen jälkeen osalle iskee saunakrapula. Arvellaan, että se johtuisi nestekierron häiriöistä.

Monet ovat kankeita aamuisin mutta jäykkyys sulaa useimmiten muutamissa minuuteissa, kun lähtee jaloittelemaan. Myös ajatusten takkuaminen on tavallista.

– Kovalevy kuormittuu ja tilttaa välillä. Joskus ihminen joutuu hakemaan sanoja tai unohtelee asioita.

Stressaava elämä altistaa

Aikuisista muutama prosentti kärsii fibromyalgiasta. Tavallisinta se on keski-ikäisillä naisilla. Sairaus puhkeaa usein stressaavan elämäntilanteen, kuten läheisen kuoleman tai työttömäksi joutumisen, jälkeen. Potilaat ovat usein tunnollisia puurtajia ja heidän on vaikea rentoutua.

– Tutkimuksissa on tullut esiin myös aleksitymiaa eli tunteiden tunnistamisen ja sanoittamisen vaikeutta. Noin puolet potilaista kärsii masennuksesta, Risto Isomeri sanoo.

Fyysiset ja psyykkiset stressitekijät voimistavat oireita, kun taas esimerkiksi etelän lämmössä oireet lievittyvät. Arvellaan, että sillä on jotain tekemistä valon kanssa.

Apua liikunnasta ja masennuslääkkeistä

Sairauden hoitoa voisi ajatella ”reikäleipämallina”, jossa lääkkeiden osuus on noin kolmasosa, liikunnan kolmasosa sekä unihygienian ja muun itsehoidon, esimerkiksi sovelletun rentoutuksen, avantouinnin tai lymfaterapian, merkitys 40 prosenttia.

– Kipulääkkeistä käytetään yleisimmin parasetamolia. Osa potilaista hyötyy pieninä annoksina myös masennuskipulääkkeistä, kuten amitriptyliinistä tai duloksetiinistä, sillä ne nostavat kipukynnystä ja syventävät unta. Vaikeimmissa tilanteissa potilaat hyötyvät pregabaliinista tai tramadolista. Lääkitys pitää aloittaa pikkuhiljaa, sillä potilaat ovat usein tavattoman herkkiä lääkkeille, kuvailee Risto Isomeri.

Liikunta lievittää tutkitusti oireita, mutta se kannattaa aloittaa omia tuntemuksia kuunnellen, ettei tule kipeämmäksi. Hyviä lajeja ovat kuntoliikunta, esimerkiksi kävely ja tanssi sekä jooga tai muut itämaiset lajit, joissa yhdistyvät syvä rentoutuminen ja hengitys. Myös rentoutumisharjoitukset lievittävät lihasjännitystä, syventävät yöunta ja auttavat sietämään kipua.

Veren matalat D-vitamiinipitoisuudet on joissakin tutkimuksissa yhdistetty voimakkaampiin oireisiin. Siksi suositellaan, että fibromyalgikot söisivät D-vitamiinilisää 50 mikrogrammaa päivässä. Tukihoitona käytetään myös magnesiumia ja ubikinonia, joka parantaa solujen energiatasapainoa. Myös välimerellinen, runsaasti kasviksia, kalaa ja oliiviöljyä sisältävä ruokavalio saattaa helpottaa oireita. Lymfaterapia vauhdittaa imunestekiertoa ja lievittää turvotusta, jolloin myös kivut helpottavat.

Isomeri painottaa, että fibromyalgialla on hyvä ennuste, se ei kutista elinikää eikä johda pyörätuoliin.

– On ikävää, että julkisuudessa on annettu joskus tällainen kuva. Jos niin käy, taustalla on jotain muuta. Tärkeintä on tiedostaa, ettei kipu vain tule ja kaappaa. Kivusta huolimatta voi elää.

 

Vierailija

Fibromyalgia on väsymystä, särkyä ja pätkäunta

fibroilija kirjoitti: Hirveä matalapaineinen kesä on oireilluttanut kauheasti eikä saunaankaan voi mennä, kamalat kivut kaksi päivää jos erehtyy menemään. Tässä on minun mielestä paras kuvailu sairaudesta, (julkaistu Ota Kipu Haltuun fb-sivulla 29.09.2016) "Japanin kipukongressissa kuultua: Asiaa fibromyalgiasta, luennoijana maailman ehkä pätevin fibromyalgiatutkija professori Daniel Clauw USA:sta. Fibromyalgia ei ole reumasairaus (”pehmytkudosreuma”), ei psykiatrinen ongelma, ei mitään...
Lue kommentti
viljaton gluteeni vatsavaivat FODMAP hiilihydraatit kuitu toiminnalliset vatsavaivat

Vatsa yllätti taas äksyilyllään. Rennompi elämä, liikunta ja ruokavaliomuutokset tuovat rauhaa vatsallekin, mutta omat tavat eivät muutu hetkessä. Aloita pienistä hyvistä teoista.

Kuplii ja korventaa. Aterian jälkeen vatsa turpoaa potkupalloksi, sattuu ja saattaa jopa oksettaa. Ylävatsavaivat, joista käytetään ammattikielellä nimitystä dyspepsia, ovat yksi yleisimmistä syistä tulla lääkäriin.

Lähes jokaisen ylävatsa oireilee jossain vaiheessa elämää, osalla ikävät oireet ovat sinnikäs riesa.

–Ylävatsalla jylläävä epämiellyttävä tunne voi johtua suolistosairaudesta, kuten mahahaavasta, mutta suurimmalla osalla syy on toiminnallinen. Silloin mitään vikaa ei löydy, toteaa gastroenterologian erikoislääkäri Markku Hillilä.

Stressi herkistää kivulle

Toiminnallisten vatsavaivojen perimmäisten syiden jäljille ei ole vielä päästy, mutta arvellaan, että oireilla olisi kytkös mahasuolikanavan poikkeavaan motoriseen toimintaan ja herkistyneeseen sisäelintuntoon.

Suoliston seinämät saattavat venyttyä tai supistua, jolloin syntyy vaikeasti paikannettava, tylppä jomotus, viskeraalinen kipu.

–Toiminnallisista vatsavaivoista kärsivät aistivat kipua muita herkemmin. Myös stressi ja ahdistus laskevat kipukynnystä. Joskus vatsavaivat ovat niin monimuotoisia, että niiden hoitaminen on ”salapoliisityötä.” Vaikka esimerkiksi ärtyvä suoli äksyilee pitkälti alavatsassa, ei ole tavatonta, että oireita, kuten turvotusta ja pinkeyttä, on myös ylävatsalla.

Samalla ihmisellä voi olla sekä ylä- että alavatsavaivoja.

Toisinaan muutkin sairaudet voivat aiheuttaa vatsaoireita, esimerkiksi sydäninfarktin saanut voi olla vatsakipuinen ja oksenteleva.

Kaurapuuroa ja mustikoita

Vatsavaivoihinsa tuskastuneet alkavat usein omin neuvoin karsia ruokavaliotaan: ensin vähän, sitten enemmän. Lopulta jäljellä voi olla vain kaurapuuro, mustikat ja maustamaton jogurtti. Monet hurahtavat gluteenittomaan ruokavalioon, vaikka gluteeniyliherkkyyttä ei olisikaan.

– Moni kokee, että oireet helpottavat hetkellisesti, mutta se johtuu siitä, että ihminen uskoo ruokavalion voimaan. Tärkeintä on korjata ruokavalio muuten järkeväksi, ei karsia kaikkea mahdollista, sanoo ravitsemusterapeutti Leena Putkonen.

Gluteenittoman dieetin lisäksi suosittu on FODMAP. Siinä vältetään niin sanottuja FODMAP-hiilihydraatteja, joita ovat esimerkiksi sokerialkoholit mannitoli ja sorbitoli sekä inuliini.

–Lääkäritkin saattavat tulostella potilaille listoja sallituista ja kielletyistä ruoka-aineista, vaikka vain harvat joutuvat välttämään monia ruokaaineita. Jos syö lounaalla kaksi vehnäleipää, FODMAP-kuorma jää pieneksi.

Putkonen myöntää kuitenkin, että noin 70 prosenttia ärtyvästä suolesta kärsivistä saa apua ruokavaliomuutoksista, kunhan ne mietitään yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa.

Musta kahvi kiireessä

Vatsavaivojensa syyllisiä voi itsekin jäljittää. Jos kuittaa aamupalan mustalla kahvilla, vatsakin irvistää. Myös unettomuus heijastuu syömiseen, siksi siihen kannattaa hakea apua.

Oireiden pahentajat vaihtelevat, mutta usein rasvaiset ateriat, hotkiminen, hiilihappopitoiset juomat, kahvi, purukumi, herneet, pavut ja kaali kerryttävät mahaan ilmaan.

Piparminttuöljy sen sijaan auttaa tutkimustenkin mukaan vatsavaivoihin, sillä se rentouttaa suoliston lihaksia. Haittana on usein närästys, sillä piparminttuöljy löystyttää myös ruokatorven sulkijalihasta.

Yksi syy suoliston pahoinvointiin on liika istuminen ja vähäinen liikunta. Jos suolisto ”möllöttää” rutussa koko päivän, kaasut pakkautuvat suolen mutkiin ja aiheuttavat kipuja.

Pika-avuksi liikunnastakaan ei ole. Säännöllinen liikunta pitää suoliston liikkeessä ja helpottaa kaasujen poistumista. Liikunnassa kannattaa suosia lajeja, joista tykkää, koska niistä tulee helpommin tapa.

Kuitupitoinen ruokavalio täyttää, pitää kylläisenä ja ehkäisee ummetusta. Kuitua saa hyvin esimerkiksi kasviksista, hedelmistä, marjoista, täysjyväviljasta ja leseistä.

–Tärkeää on syödä rauhallisesti nautiskellen, painottaa Putkonen.

Milloin lääkäriin?

Satunnaisista mahanpuruista ei tarvitse huolestua. Sen sijaan hälytysoireet – nielemisvaikeudet ja nielemiskipu, epämääräinen rintakipu, selittämätön laihtuminen, verioksennukset sekä tervanväriset ulosteet – vaativat aina lisätutkimuksia. Myös yli 55-vuotiaana alkaneet vatsavaivat pitää jäljittää, sillä iän myötä vakavien sairauksien vaara lisääntyy.

Paras tapa selvittää ylävatsavaivoja on tehdä gastroskopia eli mahalaukun tähystys. Siinä tutkitaan taipuisalla tähystimellä ruokatorvi, mahalaukku ja ohutsuolen alkuosa. Tutkimuksen yhteydessä otetaan usein koepaloja.

–Tähystys ei satu ja kestää vain hetken, mutta se voi tuntua epämiellyttävältä ja yökkäilyttää, koska tähystin viedään vatsaan suun kautta. Tarvittaessa tutkittava saa nielupuudutuksen lisäksi esilääkityksen tai nukutuksen. Lapsille tähystys tehdään aina nukutuksessa, Hillilä kertoo.

Tutkimuksella voidaan todeta esimerkiksi keliakia, maha- ja pohjukaissuolihaava, kasvaimet sekä helikobakteeri.