Miten pitäisi suhtautua laboratoriotulokseen E-MCV (erytrosyytit, keskitilavuus) 96, ja mitä se tarkoittaa? Lääkäri kysyi suhdettani alkoholiin, ja kerroin ettei sellaista ole. Samassa yhteydessä mitattiin hemoglobiini joka oli 164. Miten pitäisi toimia vai onko tuloksesta mitään huolta?

Punasolujen keskimääräinen koko on laskennallinen luku, joka saadaan, kun punasolujen tilavuus jaetaan niiden lukumäärällä. Molemmat mainituista arvoista mitataan yleensä automaattisesti määritettäessä niin sanottu pientä verenkuvaa, johon kuuluvat veren valkosolujen määrä, hemoglobiini, joukko punasoluja kuvaavia lukemia sekä verihiutaleiden määrä.

Punasolujen keskitilavuuden eli MCV:n nykyiset viiterajat ovat 82–98. Jos punasolut ovat kooltaan pieniä (koko alle 82), se yleensä on merkki raudanpuutteesta. Punasolujen normaalia suurempi koko voi olla seurausta runsaasta alkoholin käytöstä mutta myös esimerkiksi B12-vitamiinin tai foolihapon puutteesta. Myös jotkin lääkeaineet voivat kasvattaa punasolujen kokoa. Suomalaisten nykyisillä juomatottumuksilla lääkärit valitettavasti useinkin kohtaavat normaalia korkeampia punasolutilavuuksia ja siksi saattavat kysyä alkoholin käytöstä, kun ylärajoja kolkutellaan. Kysyjän MCV-arvo on siis normaalialueella, joten tämän arvon vuoksi ei tarvitse ryhtyä mihinkään toimiin.

Osmo Saarelma
yleislääketieteen erikoislääkäri

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija
Viesti

Ei verihiutaleet kuulu pieneen verenkuvan. Ne on osattava lääkärin pyytää erikseen. Monessa labrassa ne on lisätty pakettiin muotoa PVK+tr.

Miten seksuaalisuus näkyy parisuhteessasi ja arjessasi? Vastaa kyselyyn ja osallistu arvontaan.

Hyvä terveys kertoo kesällä teemasivuillaan, kuinka saada nautinto takaisin arkeen. Jutut tulevat koskemaan parisuhdetta ja seksiä sekä seksuaalisuutta eri vaiheissa elämää. Auta meitä tekemään mielenkiintoinen juttukokonaisuus ja vastaa kyselyyn. Vastauksia voidaan käyttää nimettöminä jutun yhteydessä. Kaikkien vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan kesän kosmetiikkaa. Jos haluat jakaa tarinasi aiheeseen liittyen, voit ottaa yhteyttä toimittajaan: tuija.halmekoski@sanoma.com.

Yhteystiedot
Olen täysi-ikäinen ja haluan saavani ensimmäisten joukossa kilpailukutsuja, ainutlaatuisia etuja ja edullisia tarjouksia Sanoma Media Finland Oy:ltä ja sen kanssa kulloinkin samaan Sanoma-konserniin kuuluvilta yhtiöiltä.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kommentit

Voiko Fluvastatin mylan -kolesterolilääke aiheuttaa jalkojen särkyä ja turvotusta? Minulla ovat erityisesti jalan päälliset olleet kipeänä kauan. Mikä helpottaisi?

Lääkkeen vaikuttavaan aineeseen fluvastatiiniin, kuten kaikkiin muihinkin statiineihin, voi liittyä haittavaikutuksena lihasoireita, kuten lihaskipua ja -heikkoutta. Jalkojen turvotusta ei ole mainittu kyseisen lääkevalmisteen tuotetiedoissa. Särkyjen ja turvotuksien taustalla voi olla lukuisia muita syitä, minkä vuoksi suosittelen keskustelemaan oireista lääkärin kanssa. Hän voi selvittää vaivojen taustalla olevan syyn, ja hoito suunnitellaan sen mukaisesti.

Jalkaterän kiputilat saattavat johtua luiden, lihaksien, jänteiden, hermojen tai verenkierron ongelmista. Jalkaterän paikallisen turvotuksen taustalla voi olla esimerkiksi nivelreuma tai kihti. Jalkojen turvotusta taas aiheuttavat esimerkiksi alaraajojen laskimoiden tai sydämen vajaatoiminta. Lääkkeistä etenkin verenpaineen ja sepelvaltimotaudin hoitoon käytetyt kalsiumsalpaajat voivat lisätä turvotuksia.
 

Kysy lisää lääkeistä. Asiantuntijamme vastaa.

Kysymyksen voit lähettää täältä.

Kommentit

Vaihtamalla paranee
Viesti

Kannattaa vaihtaa statiinit kasviksiin. Statiineista hyötyy vain 1% niitä syövistä, mutta juuri uutisoidun tuoreen tutkimuksen mukaan runsaasta kasviksien syöjistä hyötyy 4%. Eikä ole pahoja sivuvaikutuksia kuten suuresti kohonnutta diabeteksen riskiä ja lihaskipuja tai -rappeumia.

Kuulon arvon ymmärtää vasta, kun sen menettää. Ja kun niin käy, kuulolaitteeseen kannattaa suhtautua kuin silmälaseihin - hyvänä apukeinona.

Oletko tullut ajatelleeksi, miten paljon elämästäsi ja arkisista tapahtumista perustuu kuuloosi? Kuuloa tarvitaan ja käytetään silloinkin, kun ei tarvitsisi ”kuulla” mitään.

— Saamme niin paljon tietoa ympäröivästä maailmasta kuulon avulla, että kun se heikkenee, tuntuu kuin jotakin aivan itsestään selvää katoaisi ulottuviltamme. Siksi kuulovamma aiheuttaa usein ulkopuolisuuden tunnetta ja jopa masennusta, sanoo Kuuloliiton toiminnanjohtaja Pekka Lapinleimu.

Kaikenikäisten korvien uhka

Kuuloa mitataan desibeleillä. Normaalin rajana pidetään kykyä kuulla 10—20 desibelin voimakkuudella kuuluvaa ääntä. Jos puhekuulon kynnystaso on noussut noin 30 desibeliin, puhutaan sosiaalisen kuulemisen rajasta: silloin on jo vaikeuksia seurata keskustelua.

Ikäkuulo on kansantauti, mutta myös nuorten korvat ovat kovilla.

— Etenkin melun aiheuttamat kuulovammat lisääntyvät, kun nuoret riskeeraavat aistinsa festareilla, musiikkiklubeilla ja kuuntelemalla korvanapeilla musiikkia liian kovaa soittimistaan ja kännyköistään.

Pekka Lapinleimu kannustaa kuulotutkimuksiin ajoissa, jos kuulo alkaa epäilyttää. Lääkäriin on hyvä lähteä, kun toisen puheesta ei saa kunnolla selvää, TV:n ääntä joutuu säätämään kovemmalle, puhelimen soittoääntä tai ovikelloa ei kunnolla kuule tai hälyisät olosuhteet tuntuvat entistä rasittavammilta.

— Kuulonsuojaus on kaikenikäisten juttu. Vältä melua ja hanki kunnolliset korvatulpat tai kuulosuojaimet tilaisuuksiin, joissa äänet tuntuvat kovilta. Korvien soiminen on aina merkki kuulon rasittumisesta. Anna kuulollesi myös säännöllistä lepoa, Lapinleimu sanoo.

Kuulokoje kuin silmälasit

Huonokuuloisuus on lisääntymässä. Jonkin asteinen kuulonalenema on jo noin 750 000 suomalaisella, ja heistä vajaa puolet hyötyisi kuulokojeen käytöstä. Kuulokojeiden käyttö on kuitenkin monelle vaikea asia ja sitä kantaa vain noin 100 000 huonokuuloista.

— Onko kuulokojeen käyttäminen hävettävämpää kuin väärin kuuleminen, kysyy lääketieteen lisensiaatin Jaakko Salonen.

Väitöstutkimuksessa hän tutki kuulohäiriöiden yleisyyttä ja vaikutusta ikääntyvien elämänlaatuun Suomessa. Ihmisistä, joilla kuulokoje oli, vain puolet käytti sitä päivittäin ja lähes kolmannes käytti kuulokojettaan vain harvoin tai ei lainkaan.

— Sisäkorvan rappeutumista ja kuulon heikkenemistä tapahtuu meillä kaikilla. Käytännössä kuulo¬vika tulee jokaiselle, joka vain elävää riittävän pitkään. Todennäköisesti hoitoa vaativa kuulovika on ainakin neljänneksellä 70-vuotiaista, Salonen kertoo.

Kuulon heiketessä elämänlaadun kannalta ratkaisevaksi nouseekin kuulokojeen käyttö. Salosen mukaan kuulokojetta käyttämättömillä yksinäisyys ja motivaation puute olivat yleisempiä kuin kojetta käyttävillä. Monelle kuulokoje tuntuu kuitenkin olevan edelleen vahva symboli vanhenemisesta.

— Päästäänkö lähitulevaisuudessa siihen, että huonokuuloisuus on normaalia ja hyväksyttyä myös itsellä, ja että kuulokoje on samanlainen apuväline kuin silmälasit? Lähes kaikki huonokuuloiset hyötyvät kuulokojeesta, kunhan opettelevat sen käytön ja uudenlaisen kuulemisen, Salonen toteaa.

Kuulokojeen saa ilmaiseksi erikoissairaanhoidosta, jos tutkimuksissa on havaittu raja-arvot täyttävä kuulon¬alenema. Kojemalleja on useita, joista valitaan se, jonka äänimaailma miellyttää potilasta. Laitteen mahdolliset lisäominaisuudet katsotaan tarpeen mukaan, riippuen kuuloprofiilista, kuunteluolosuhteista ja kuulemisen vaatimuksista.

Kuulokojeen voi hankkia myös yksityisesti. Hinnat ovat noin 1 000 eurosta ylöspäin, eikä julkinen terveydenhuolto korvaa yksityisen kuulokojeen hankintaa.
 

 Asiantuntijat: Kuuloliiton toiminnanjohtaja Pekka Lapinleimu ja lääketieteen lisensiaatti Jaakko Salonen.

Kommentit

Minulla diagnosoitiin 9-vuotiaana Aspergerin syndrooma. Nyt olen 19-vuotias enkä ole vuosiin kokenut olevani mitenkään erilainen muihin verrattuna. Ilmeisestikään kukaan ole huomannut minun aspergeriuttani, koska kaikki ovat kovasti ihmetelleet, jos olen kertonut asiasta. Mietinkin, että onko diagnoosia mahdollista kumota, jääkö siitä mitään merkintää potilashistoriaani ja olenko oikeutettu esimerkiksi henkivakuutukseen samoin ehdoin kuin normaalit henkilöt?

Lääkäri asettaa diagnoosin sitä varten, että potilasta osattaisiin auttaa. Diagnoosin avulla voidaan selvittää, mitä samantapaisista tapauksista tiedetään: miten sairaus tai häiriö yleensä etenee tai muuttuu, ja minkälainen hoito tai kuntoutus on tehokasta.

Kun sait Asperger-diagnoosin 9-vuotiaana, sinulla oli varmaankin oireita, jotka haittasivat sinua tai lähiympäristöäsi. Olemme kaikki omanlaisiamme ja raja normaaliin ei ole helppoa arvioida. Kuormitustekijät elämässä voivat aiheuttaa käyttäytymispiirteiden vahvistumista ja ongelmia.

Yleensä Asperger-henkilöillä on hankaluutta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Heillä on myös epätavallisia, intensiivisiä kiinnostuksen kohteita ja jäykkää tai kaavamaista käyttäytymistä. Osa Asperger- henkilöistä kärsii myös aistien yli- tai aliherkkyyksistä. Koska Asperger-lapset käyttäytyvät persoonallisesti, heitä saatetaan helposti kiusata koulussa.

Asperger-ihmisten kuntoutuksessa kehitetään mm. vuorovaikutus- ja sosiaalisia taitoja, tunteiden tunnistamista ja oman toiminnan ohjausta. Voi olla, että erikoiset piirteet ajan oloon vähenevät tai ainakin lakkaavat tuottamasta suurempia haittoja. Tällöin diagnoosi tulee tarpeettomaksi.

Vaikka et enää ehkä täytä Asperger-diagnoosin kriteereitä, historiaasi et voi muuttaa. En usko, että diagnoosin poistamisesta olisi merkittävää hyötyäkään. Vain sinua hoitavat ammattilaiset saavat tutkia potilasasiakirjojasi, ja hekin vain siitä syystä, että he osaisivat auttaa sinua.

Vakuutusyhtiöiden suhteen kannatan rehellistä ja avointa kommunikaatiota. Vakuutukset ovat liiketoimintaa, ja vakuutus­yhtiöllä on oikeus päättää, kenelle ja millä ehdoilla vakuutus myönnetään. En kuitenkaan usko, että lapsuuden Asperger-diagnoosisi estäisi sinua saamasta henkivakuutusta. Aspergerin syndroomaan ei ole yhdistetty merkittävää ennenaikaista kuolleisuutta.
 

Elina Hermanson
lastentautien erikoislääkäri ja nuorisolääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kommentit