Miten pitäisi suhtautua laboratoriotulokseen E-MCV (erytrosyytit, keskitilavuus) 96, ja mitä se tarkoittaa? Lääkäri kysyi suhdettani alkoholiin, ja kerroin ettei sellaista ole. Samassa yhteydessä mitattiin hemoglobiini joka oli 164. Miten pitäisi toimia vai onko tuloksesta mitään huolta?

Punasolujen keskimääräinen koko on laskennallinen luku, joka saadaan, kun punasolujen tilavuus jaetaan niiden lukumäärällä. Molemmat mainituista arvoista mitataan yleensä automaattisesti määritettäessä niin sanottu pientä verenkuvaa, johon kuuluvat veren valkosolujen määrä, hemoglobiini, joukko punasoluja kuvaavia lukemia sekä verihiutaleiden määrä.

Punasolujen keskitilavuuden eli MCV:n nykyiset viiterajat ovat 82–98. Jos punasolut ovat kooltaan pieniä (koko alle 82), se yleensä on merkki raudanpuutteesta. Punasolujen normaalia suurempi koko voi olla seurausta runsaasta alkoholin käytöstä mutta myös esimerkiksi B12-vitamiinin tai foolihapon puutteesta. Myös jotkin lääkeaineet voivat kasvattaa punasolujen kokoa. Suomalaisten nykyisillä juomatottumuksilla lääkärit valitettavasti useinkin kohtaavat normaalia korkeampia punasolutilavuuksia ja siksi saattavat kysyä alkoholin käytöstä, kun ylärajoja kolkutellaan. Kysyjän MCV-arvo on siis normaalialueella, joten tämän arvon vuoksi ei tarvitse ryhtyä mihinkään toimiin.

Osmo Saarelma
yleislääketieteen erikoislääkäri

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Ei verihiutaleet kuulu pieneen verenkuvan. Ne on osattava lääkärin pyytää erikseen. Monessa labrassa ne on lisätty pakettiin muotoa PVK+tr.

Mammografia ja gynekologinen sisätutkimus tulevat tutuksi lähes joka naiselle. Jännittää vähemmän, jos tietää mitä niissä tapahtuu.

Gynekologinen sisätutkimus

Useimmat naiset hakeutuvat gynekologiseen tutkimukseen, kun ehkäisyn tarve alkaa. Tutkimus tehdään myös, jos on alavatsakipuja, kovia kuukautiskipuja, vuotohäiriöitä tai oireita ulkosynnyttimissä. Jos gynekologisia vaivoja ei ole, e-pillerit voidaan aloittaa myös ilman sisä­tutkimusta. Tutkimusta suositellaan 1—3 vuoden välein.

Miten?

Tutkimuksen aikana nainen on selällään gynekologisella tutkimuspöydällä jalat tuettuina jalkatelineisiin. Aluksi lääkäri tarkastelee ulkosynnyttimet ja häpyalueen. Sen jälkeen hän tarkastelee emättimen limakalvoa ja kohdunnapukkaa tähystimen ja kohottajan avulla. Papa-näyte, jolla seulotaan kohdunkaulan syöpää, voidaan ottaa tässä vaiheessa. Seuraavaksi lääkäri vie yhden tai kaksi sormea emättimeen ja tunnustelee toisella kädellä vatsan päältä tutkien munasarjojen ja kohdun asennon, koon ja aristukset.  

Miltä tuntuu?

Aika moni jännittää tutkimusta, sillä se on intiimi tapahtuma, johon myös elämänkokemukset vaikuttavat. Metalliset instrumentit voivat tuntua viileiltä, muovisiakin käytetään. Rauhallinen hengittäminen ja rentoutuminen helpottavat oloa. Lääkärille kannattaa kertoa, jos jännittää tutkimusta tai on aiempia huonoja kokemuksia. Tutkimuksessa käytetään liukastetta, harvoin tarvitaan puuduttavaa geeliä. Papa-näyte voi hieman nipistää ja tuntua hetken epämukavalta vatsanpohjassa.

Mammografia

Mammografialla eli rintojen röntgentutkimuksella seulotaan rintasyöpää. Tutkimus tehdään myös silloin, jos rinnassa tuntuu esimerkiksi kyhmy tai lähisukulaisella on ollut rintasyöpä. Mammografialla voidaan paikallistaa pahanlaatuinen kasvain jo ennen kuin se on sormin tunnusteltavissa. Varhain todetuista rintasyövistä yli 90 prosenttia pystytään parantamaan. Yli 40-vuotiaan naisen kannattaa käydä tutkimuksessa 1—2 vuoden välein. Ilmainen syöpäseula kattaa 50—60-vuotiaat, muut maksavat tutkimuksen itse.

Miten?

Röntgenhoitaja asettelee rinnan kuvaustasolle, jonka jälkeen rinta puristetaan kahden levyn väliin. Näin kuvasta saadaan pienellä säde­annoksella mahdollisimman tarkka ja terävä. Kuvia otetaan kahdesta eri suunnasta, tarvittaessa voidaan ottaa suurennoskuvia epäilyttävistä kohdista. 

Miltä tuntuu?

Yhden rinnan kuvaus kestää vain muutaman minuutin. Muutaman sekunnin ajan rinnoissa tuntuu puristusta. Joillakin naisilla rinnat ovat todella arat, erityisesti kuukautisten lähestyessä. Ennen tutkimukseen lähtöä voi ottaa tavallisen särkylääkkeen.

 

 

 

 

Voiko rintasyövän sairastanut syödä soijavalmisteita tai kasvi­estrogeeneja sisältäviä tuotteita? Rintasyöpäni oli hormoniriippuvainen.

Kasviksissa olevia yhdisteitä tutkitaan paljon, koska kasvisruokavaliota pidetään terveellisenä. Myös vaihdevuosien hormonihoidolle etsitään vaihtoehtoja, koska hormonihoitoon liittyy hyötyjen lisäksi myös riskejä. Näistä tärkein on pitkäaikaiseen hormonihoitoon liittyvä rintasyöpäriskin lisääntyminen.

Kasviestrogeenit eli fytoestrogeenit ovat kasveissa esiintyviä yhdisteitä, jotka kemialliselta rakenteeltaan tai vaikutukseltaan muistuttavat elimistön naishormonia eli estrogeenia. Nykyään erilaisia kasviestrogeeneja sisältäviä valmisteita markkinoidaan puristeina ja ravintolisinä vaihdevuosi-ikäisen naisen oireiden hoitoon.

Tunnetuimpia kasviestrogeeneja ovat lignaanit ja isoflavonit. Näitä saadaan ruoan mukana. Ravintolisinä myydään tuotteita, joiden kasviestrogeenit ovat peräisin soijasta, puna-apilasta tai humalasta.

Eniten naisen terveyteen liittyvää tutkimustietoa löytyy soijasta. Soijapapu on tärkeä peruselin­tarvike suurelle osalle maapallon väestöä, erityisesti Aasian maissa. Runsaasti soijaa sisältävän ruokavalion katsotaan pienentävän rintasyövän riskiä. Tutkimusten perusteella näyttää siltä, että soijaa pitää käyttää ruokavaliossa lapsuudesta alkaen, jotta rintasyöpäriski pienenisi.

Rintasyövän sairastaneille naisille ei suositella estrogeenivalmisteiden käyttöä. Vaihdevuosi­oireet voivat kuitenkin olla varsin hankalia, ja kysymys soijan käytöstä ja turvallisuudesta rinta­syövän hoidon jälkeen on tärkeä.

Tuoreen tieteellisen, monta tutkimusta kattavan katsauksen mukaan ei ole näyttöä, että kasviestrogeenit helpottaisivat vaihdevuosioireita. Uusienkaan tutkimusten mukaan ei ole voitu osoittaa, että soijasta olisi apua vaihdevuosi-ikäiselle naiselle tai hänen luustolleen.

On tärkeää erottaa ruokavaliossa lapsesta alkaen luontaisesti saatava vaikutus sairauksien riskeihin ja toisaalta myynnissä olevien erityyppisten valmisteiden ja ravintolisien vaikutus.

Rintasyövän sairastaneelle voi todeta: runsaasti isoflavoneja sisältävien erityisvalmisteiden käyttöä ei suositella, koska niiden vaikutukset ovat kyseenalaisia ja pitkäaikaiseen käyttöön voi liittyä riskejä. Aasialainen ruokavalio, jossa soijasta saadaan päivittäin 25–50 mg isoflavoneja, on turvallinen.  
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuinka saan verenpaineeni kohoamaan? Arvoni ovat noin 90/60. Varsinkin aamuisin sydän alkaa ylösnoustuani lyödä pitkästi toista sataa yrittäen ilmeisesti saada systolista painetta kohoamaan. Tulee erittäin huono olo ja pyörryttää.

Elimistö noudattaa vuorokausirytmiä: aamulla herätessä syke ja verenpaine yleensä nousevat ja syvimmän unen aikana yöllä syke hidastuu hyvinkin matalalle (usein 40 lyöntiä/min ja allekin). Myös verenpaine laskee huomattavasti, taso 70–80/50–60 mmHg ei ole poikkeuksellista. Yksilölliset erot syketasoissa ovat kuitenkin huomattavia ilman, että kyse olisi sairaudesta.

Koholla olevan verenpaineen merkityksestä sydän- ja verisuonitautien synnyssä on paljon tietoa. Hetkellinen paineen nousu on vaaraton ja fysiologinen ilmiö esimerkiksi ruumiillisessa rasituksessa ja jännittäessä.

Sen sijaan  merkityksellistä on, onko verenpaine suuren osan vuorokaudesta koholla. Haitta pitkällä tähtäimellä on sitä suurempi, mitä enemmän keskimääräinen painetaso poikkeaa normaalin ylärajasta: 140/90 mmHg vastaanotolla ja 135/85 mmHg kotimittauksissa (olkavarsimittarilla mitattuna).

Syke ja verenpaine säätelevät sydämen verenkiertoon pumppaamaa verimäärää, yhdessä sydänlihaksen toimintakyvyn kanssa. Rasituksessa syke ja verenpaine nousevat vastatakseen elimistön lisääntyneeseen hapen kulutukseen. Jos taas verenpaine laskee hyvin matalalle, syke yleensä pyrkii paikkaamaan tilanteen nostamalla tiheyttään. Toisaalta erilaiset huolen­aiheet, joita ei aina itsekään tunnista, voivat nostaa molempien tasoa.

Fyysinen rasitus, stressi ja sisäsyntyinen hermostomme säätelevät siis sekä sykettä että veren­painetta monien muiden tekijöiden ohella. Myös lääkeaineet,  esimerkiksi beetasalpaajat, hidastavat sykettä ja laskevat myös veren­painetta.

Mikä sitten voisi selittää kysyjää askarruttavan aamuisen sykkeennousun? Yöllä usein hikoilemme peiton alla lämpimässä, olemme helposti 8–10 tuntia juomatta ja munuaisetkin toimivat levossa reippaasti. Näistä syistä voi aamulla olla lievä nestevajaus, mikä nostaa syketasoa ja laskee verenpainetta. Myös edellisenä päivänä otetun sykettä hidastavan lääkkeen vaikutuksen hiipuminen voi korostaa sykkeen nousua.  

Oire ei kuullosta vaaralliselta, mutta jos käytössä on muitakin lääkkeitä kuin tarvittaessa otettava propranololi, kannattaa lääkitys käydä tarkistuttamassa lääkärillä.
 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kaikki eivät tarvitse hormonihoitoa vaihdevuosivaivoihin. Poimi parhaat lukijoiden vinkit, kuinka rauhoittaa kehon ja mielen vuoristorataa.

Pulssi koholle

”Käyn zumbaamassa kerran viikossa. Siihen saa purettua energiaa ja ystävälle tulee kerrottua asiat, jotka painavat mieltä.”

Liikunta on liki lääkkeen kaltaista hoitoa vaihdevuosioireisiin. Liikunnan lisäys saattaa pitää kuumat aallot, väsymyksen ja mielialan heittelyt kurissa. Arkiliikunta ei kuitenkaan riitä vaan pulssin täytyy nousta selvästi. Hengästyttävän liikunnan hyvät vaikutukset elimistössä jatkuvat vielä muutaman tunnin sen jälkeen, kun olet asettunut paikoillesi.

Ruotsalaistutkimuksen mukaan hyödyn saa, kun liikkuu kolmesti viikossa yli puoli tuntia niin, että pulssi nousee yli sadan. Sen saavuttaa esimerkiksi reippaalla sauvakävely- tai pyörälenkillä, lenkkeilemällä tai jumppatunnilla. Lajin valinta on vapaa, kunhan sydän saa hommia.

Liikunta lisää myös endorfiinien eli mielialahormonien tuotantoa. Se vähentää stressiä, jonka aiheita vaihdevuosi-ikäisen täydessä elämässä riittää.

Iän myötä monen luontainen liikunta vähenee. Tarkkailepa vaikka itseäsi nuorempia työkavereita tai tuttavia ja vertaa omaan olemiseesi. Siinä missä nuorempi kiehnää, vaihtaa asentoa ja selittää käsillään, sinä jaksat kököttää hievahtamatta puolitoistatuntisen kokouksen tai teatteriesityksen tuosta vaan. Muista siis mikroliikunta: nouse seisomaan kesken työrupeaman ja anna käsien viuhtoa, kun siltä tuntuu.

 

Kuumat yöt

”Vain kevyt yövaatetus: pieni toppi ja pikkuhousut. Käytän kevyttä peittoa ja pysyttelen kaukana aviomiehen lämmöstä.”

Hikoilupuuskat päivällä ja kuumat aallot yöllä ovat vaihdevuosien tavallisimpia oireita. Naisen lämmönsäätelykeskuksen saa sekaisin estrogeenin määrän väheneminen. Myös verisuonten toimintaan tulee muutoksia, jotka hikoiluttavat. Hiki tulee puuskittain ja sitä saattaa seurata äkillinen palelupuuska. Eniten kastuvat pää ja ylävartalo.

Ennen kuumia aaltoja voi tulla sydämentykytystä. Ne ovat lähes poikkeuksetta vaarattomia. Jos kohtaukset ovat kivuliaita, aiheuttavat pahoinvointia ja kestävät useamman tunnin, syy täytyy selvittää.

Hormonikorvaushoito auttaa hyvin hikoiluun. Paikallisesti käytetyt estrogeenivoiteet eivät kuitenkaan tähän kiusaan pure.

Kevyt vaatetus, ohut peitto, huoneen tuuletus tai ikkuna auki nukkuminen ovat hyviä unen edistäjiä. Yöpöydälle voi nostaa valmiiksi lasin vettä.

Tulevaa yötä voi rauhoittaa jo päivällä rajoittamalla kahvia, alkoholia ja maustettuja ruokia. Saunomisessa kannattaa pitää maltti, etenkin jos seuraava päivä on kiireinen tai tiedossa on tärkeitä menoja.

Päivällä pukeutumisessa kannattaa suosia kerroksia, että saa heitettyä päällimmäisen pois. Korkeakauluksinen villapaita ei ole paras valinta. Huivi on hyvä, jos haluaa kaulansa piiloon. Luonnonkuidut hiostavat vähemmän kuin tekokuidut. Viuhkoja näkee paljon, samoin jonkin verran pieniä käsikäyttöisiä tuulettimia.

 

Kokeile luontaistuotteita

”Luontais- ja soijatuotteilla sekä karpalo- ja puolukkajauheilla vaihdevuosioireeni ovat pysyneet hyvin kurissa.”

Monet kokevat saavansa helpotusta luontaistuotteista, kuten soija- tai marjavalmisteista, helokkiöljystä tai E-vitamiinista. Myös tutkimukset tukevat tätä: kolmannes vaihdevuosi-ikäisistä naisista todella hyötyy luontaistuotteista — mutta samaan päästään lumelääkkeillä.

Luontaistuotteita voi kokeilla, kunhan noudattaa annosteluohjeita. Jos apua saa, käytöstä ei ole todettu olevan haittaa. Kannattaa kuitenkin huomata, että valmisteiden laatu saattaa vaihdella erästä toiseen, koska valvonta ei ole samanlaista kuin lääkkeissä. Muista mainita luontaistuotteista omalle gynekologillesi ja muille sinua hoitaville lääkäreille.

Luonnollinen ja ainoa riskitön tapa hoitaa vaihdevuosioireita on ruokavalion keventäminen ja marjojen ja kasvisten määrän lisääminen. Niistä saa kasviestrogeenien lisäksi monia muita hyödyllisiä asioita, kuten antioksidantteja, vitamiineja ja kuitua. Selvää näyttöä kasviestrogeenien vaikutuksesta vaihdevuosioireisiin ei ole. Niitä on erityisesti soijassa, kokojyväviljassa, siemenissä ja marjoissa.

 

Ruskea rasva töihin

”Paras lääke on ollut 45-vuotiaana aloittamani avantouinti.”

Avannon tuottama hyvänolontunne johtuu stressihormonipitoisuuksien laskusta. Pulahdus kylmään lisää myös mielihyvähormonien eritystä ja auttaa näin kestämään vaihdevuosikiusat. Uimarit kertovat kylmän parantavan verenkiertoa sekä vähentävän palelua, kolotuksia ja kipuja. Mieltä se hoitaa parantamalla unen laatua ja poistamalla stressiä.

Avantouinnin plussaksi voi laskea senkin, että se kiihdyttää aineenvaihduntaa ja voi avittaa jopa laihduttamisessa. Tästä saamme kiittää niin sanottua ruskeaa rasvaa, jota kylmässä pulahdus aktivoi.

Helpottaakseen vaihdevuosioireita avantouinnin tulee olla säännöllistä. Harrastusta voi jatkaa uimahallien kylmävesialtaissa, kun luonnonvedet ovat sulina.

 

Kasviksia, kiitos

”Kasvispitoinen ruokavalio, ei vaaleaa viljaa. Punaisen lihan välttäminen. Maidon sijasta soija-, kaura- tai riisimaitoa.”

Ruokavalion keventäminen kasviksilla ja laihduttaminen ovat tehokkaita keinoja vaihdevuosioireiden lievittämiseen.

Painolla on taipumusta nousta, kun naisen ikä nousee yli 40:n. Vaihdevuosia tai hormonikorvaushoitoa ei lisä­kiloista voi syyttää, pikemminkin on kyse luonnollisesta vanhenemiseen liittyvästä ilmiöstä. Kun aktiivisuus vähenee ja aineenvaihduntakin hidastuu, vaakalukema nousee kaikilla keskimäärin puoli kiloa vuodessa, ellei syömisiinsä kiinnitä huomiota.

Vaikka estrogeenituotannon hiipumista ei lihomisessa voi syyttää, vaihdevuodet näkyvät silti peilikuvassa. Rasva alkaa kertyä keskivartalolle. ”Häviäjiä” tässä muutoksessa ovat reidet, takamus ja rinnat, joista rasvakudoksen tuoma pyöreys vähenee. Lue lisää vaihdevuosi-ikäisen ruoasta s. 60.

 

Asiantuntija: Ritva Hurskainen, dosentti, osastonylilääkäri, Hyvinkään sairaalan naistentautien poliklinikka

Milloin hormonihoitoa?

”Käytin seitsemän vuotta hormonikorvaushoitoa. Kannatti käyttää: ruokahalu palasi ja yöunet paranivat.”

Jatkuvia hikoilupuuskia, huonoja yöunia ja mielialan vuoristoratoja ei kannata pitää riesanaan. Valinta on kuitenkin aina potilaan: lääkäri suosittelee ensin elämäntapamuutoksia ja määrää hormonihoitoa vain, jos potilas on siihen valmis.

Hormonihoidon aloitusta punnitaan erityisesti, jos lähisuvussa on ollut rintasyöpää tai keuhkoveritulppia tai nainen on itse sairastanut jomman kumman. Muita mahdollisia esteitä ovat sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes tai maksasairaus.

Hormonihoito tehoaa hyvin kuumiin aaltoihin, unettomuuteen ja lievään masennukseen. Se voi myös helpottaa vaihdevuosiin joillakin liittyvää nivelkipua.

Hormonihoidossa käytetään pienintä mahdollista annosta, joka pitää oireet kurissa. Käyttöä voi jatkaa useita vuosia, ehdotonta takarajaa ei ole. Noin kerran vuodessa — vaikka lomalla — kannattaa kokeilla, josko pärjäisi ilman tai pienemmällä määrällä.

Estrogeeni suojaa naisen luustoa. Kun estrogeeni vähenee, luuta hajottavat solut aktivoituvat niin, että osteoporoosin synty kiihtyy. Hormonikorvaushoitoa suositellaan heikkoluisille naisille, koska se siirtää aktiivista luun hajoamisvaihetta myöhemmäksi. Jo haurastunutta luustoa se ei vahvista ennalleen.

Hormonihoito saattaa olla hyväksi myös naisen sydämelle. Tutkimusten mukaan se vähentää riskiä sairastua sydäntauteihin, jos hoito aloitetaan ennen kuin verisuonistoon alkaa kehittyä haitallisia muutoksia. Jos naisen verisuonet ovat jo alkaneet kalkkeutua, estrogeeni voi jopa lisätä sydänsairauksien riskiä.