Raskaudenaikaiset virusinfektiot on joissain tutkimuksissa yhdistetty suurentuneeseen autismin riskiin, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan tämä ei pidä paikkaansa ainakaan influenssan kohdalla.

Tutkimuksessa analysoitiin lähes 200 000 vuosina 2000–2010 syntyneen lapsen ja heidän äitiensä terveystietoja. Tulokset julkaistiin JAMA Pediatrics -lehdessä.

Analyysissa ei löytynyt viitteitä siitä, että influenssaan raskauden aikana sairastuneiden lapsilla olisi ollut enemmän autismin kirjon häiriöitä.

Tutkijat selvittivät myös vaikuttivatko influenssarokotukset yhteyteen. Raskauden keski- ja loppuvaiheessa otettu rokotus ei vaikuttanut lapsen autismiriskiin millään tavalla. Yhteyttä ei havaittu myöskään raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana, mutta tältä osin tulokset olivat epäselvempiä ja ne olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa.

Toinen samassa lehdessä julkaistu tutkimus selvitti vuosien 2009–2010 lintuinfluenssapandemian aikaisten rokotusten vaikutuksia lasten terveyteen Tanskassa. Tässä tutkimuksessa raskauden aikana otettu rokote ei lisännyt lasten sairastelua tai terveysongelmia viiden vuoden ikään mennessä. Tanskassa käytettiin samaa A(H1N1)-rokotetta kuin Suomessa.

Influenssarokotuksia suositellaan raskaana oleville, sillä tutkimusten mukaan ne vähentävät muun muassa ennenaikaisia synnytyksiä ja vauvan pienikokoisuutta. Suomessa influenssarokotus on maksuton raskaana oleville, yli 65-vuotiaille ja muille riskiryhmäläisille kuten sydänsairauksia tai diabetesta poteville sekä 6–35 kuukauden ikäisille lapsille. Myös terveydenhuollossa työskentelevät, vakavalle sairastumisella alttiiden läheiset sekä varusmiespalvelukseen astuvat saavat ilmaisen rokotuksen. Ilmaisuudesta huolimatta rokotus jää valtaosalta ottamatta.

Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Pediatrics 2016;DOI:10.1001/jamapediatrics.2016.3609)
http://dx.doi.org/10.1001/jamapediatrics.2016.3609

Hyvin ennenaikaisena syntyvät lapset kärsivät monista terveysongelmista ja kehityshäiriöistä, mutta tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan ne eivät välttämättä haittaa lasten koulun käyntiä. Osa lapsista pärjää jopa tavallista paremmin.
JAMA Pediatrics -lehden julkaisemat tulokset perustuvat 1,3 miljoonan vuosina 1992 - 2002 syntyneen floridalaislapsen testituloksiin. Lapset testattiin 5 - 6 vuoden iässä, koulutien alussa sekä koulun aikana osana yleisiä arviointeja. Lapset olivat syntyneet raskausviikoilla 23 - 41.
Hyvin ennenaikaisena eli raskausviikoilla 23 - 24 syntyneistä 65 prosentin arvioitiin pärjäävään päiväkodissa normaalisti. Koulussa heidän menestyksensä oli johdonmukaisesti heikompaa kuin täysiaikaisena syntyneiden, mutta erot eivät aina olleet kovin suuria. Ero täysiaikaisena syntyneisiin myös pieneni mitä vähemmän ennenaikaisena lapsi oli syntynyt.
Yhdysvaltalaisten tulokset ovat mielenkiintoisia, sillä ne viittaavat erittäin ennenaikaisena syntyvien lasten voivan pärjätä koulussa suhteellisen hyvin, vaikka he eivät aivan samalle tasolle muiden kanssa pääsisikään. Osa lapsista voi vaikeista lähtökodistaan huolimatta olla jopa erityisen lahjakkaita. Tässä tutkimuksessa raskausviikoilla 23 - 24 syntyneistä 2 prosenttia arvioitiin ikätovereitaan lahjakkaammiksi. Täysiaikaisista saman arvion sai keskimäärin 10 prosenttia.
Suomessa noin kuusi lasta sadasta syntyy ennenaikaisena eli ennen 37. raskausviikkoa. Ennenaikaisuus ja varsinkin huomattava ennenaikaisuus voi aiheuttaa mm. motorisia, kielellisiä ja kognitiivisia vaikeuksia, jotka voivat jatkua koko elämän.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Pediatrics 2017;DOI:10.1001/jamapediatrics.2017.1020)http://jamanetwork.com/journals/jamapediatrics/fullarticle/2631768

(2017615) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Tasavirtaiskun tarvittaessa antava ja vakavan rytmihäiriön korjaava rytmihäiriötahdistin ei välttämättä ole syy lopettaa urheilua edes kilpailutasolla. Tuoreen tutkimuksen havainto vahvista aikaisemman, mutta lyhemmän tutkimuksen tuloksia.
Circulation-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 440 rytmihäiriötahdistimen saaneen 10–60-vuotiaan nelivuotiseen seurantaan. Osallistujat harrastivat mm. koripalloa, jalkapalloa, juoksua, lumilautailua ja hiihtoa. Monet kilpailivat lajissaan kansallisella tai kansainvälisellä tasolla.
Tulosten perusteella 121 potilasta sai laitteistaan yhteensä 183 iskua seurannan aikana. Kaikkiaan 10 prosenttia potilaista sai tahdistimen antaman sähköiskun urheillessaan kisoissa tai harjoituksissa. Sähköiskut olivat yleisempiä urheilun aikana kuin levossa, mutta eivät merkittävästi yleisempiä kuin muunlaisen fyysisen aktiivisuuden aikana.
Yksikään potilas ei menehtynyt rytmihäiriöön liittyvään syyhyn eikä tarvinnut elvytystä urheilun aikana tai sen jälkeen tapahtuneen rytmihäiriön takia. Ainoa potilasryhmä, jonka ei välttämättä kannattaisi urheilla tahdistimen kanssa, olivat oikean kammion arytmogeenista dysplasiaa potevat. Heillä oli muihin potilaisiin verrattuna suurempi riski saada mahdollisesti hengenvaarallisia rytmihäiriöitä urheilun aikana ja he myös tarvitsivat useita sähköiskuja ennen kuin sydämen rytmi palautui normaaliksi.
Rytmihäiriötahdistin tunnistaa sydämen rytmihäiriöt ja korjaa ne antamalla pienen sähköiskun. Laite asennetaan kehoon. Tavallisempia, sähköiskuja antamattomia sydämentahdistimia on hyvin monen tyyppisiä, ja niillä voidaan estää ja hoitaa erilaisia rytmihäiriöitä ja mm. sydämen vajaatoimintaa.

Uutispalvelu Duodecim
(Circulation 2017)http://circ.ahajournals.org/

(2017614) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Fyysisesti passiivinen elämäntapa on tunnettu terveysriski, mutta kaikki istuminen ja paikallaanolo ei välttämättä ole yhtä haitallista. Tuoreen tutkimuksen mukaan riskit tuntuvat monilla liittyvän television katseluun.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ovatko television katselu, lukeminen, tietokoneen tai puhelimen parissa vietetty aika tai autossa istuminen terveysvaikutuksiltaan samanlaisia, ja voiko muutokset niihin käytetyissä ajoissa vaikuttaa ihmisten terveyteen. Tutkimus perustuu yhdysvaltalaisen CARDIA-tutkimuksen aineistoihin ja 3 200 potilaan seurantatietoihin.
Tulosten perusteella monet sydän- ja verisuonitautien riskitekijät, kuten vyötärölihavuus ja kolesteroliongelmat, näyttäisivät olevan yleisiä varsinkin paljon televisiota katsovilla. Nämä terveysriskit pienenivät osallistujilla, jotka vähensivät television katselua ja käyttivät vapautuvan ajan mihin tahansa muuhun fyysisesti passiiviseen toimintaan, jota tutkimuksessa tarkasteltiin.
Yhdysvaltalaisten havainnot pitää varmistaa lisätutkimuksissa, sillä tutkittujen seikkojen lisäksi myös moni muu tekijä on voinut vaikuttaa yhteyksiin. Samansuuntaisia havaintoja on kuitenkin saatu myös muissa tutkimuksissa. Osa television katseluun liitetyistä haitoista selittyy todennäköisesti napostelulla.
Tutkimus julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(American Journal of Epidemiology 2017;DOI:10.1093/aje/kwx209)http://dx.doi.org/10.1093/aje/kwx209

(2017614) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Koholla olevan verenpaineen alentaminen pienentää monien sairauksien ja varsinkin sydänsairauksien riskiä, mutta tutkimusten perusteella on vielä epäselvää, kuinka alas potilaiden verenpaine kannattaa laskea. Tuoreen meta-analyysitutkimuksen perusteella suurimmat hyödyt saadaan, kun systolinen verenpaine onnistutaan laskemaan noin 120 mmHg:n tasolle eli alemmas kuin monissa hoitosuosituksissa tavoitellaan.
Analyysin perusteella tällöin potilaiden riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin tai menehtyä tutkimusten seurantojen aikana oli noin neljänneksen pienempi kuin potilaiden, joiden systolinen verenpaine laski 135 mmHg:n tasolle. Analyysissa oli mukana 42 tutkimusta ja 144 000 potilasta.
Hiljattain julkaistussa tutkimuksessa päädyttiin hyvin samanlaisiin tuloksiin, mutta samalla monien, lähinnä verenpainelääkityksiin liittyvien haittavaikutusten todettiin lisääntyvän. Käytännössä verenpaineen intensiivinen alentaminen voi edellyttää jopa kolmen tai neljän eri verenpainelääkkeen käyttämistä, joten lääkäreiden voi olla vaikea päätellä, keille potilaille intensiivisen hoidon hyödyt ovat haittoja suuremmat.
Kohonnut verenpaine on maailmanlaajuisesti suurimpia terveysongelmia, ja se aiheuttaa vuosittain yli 9 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Suomessa verenpaine on liian korkea noin 2 miljoonalla aikuisella.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Cardiology 2017;DOI:10.1001/jamacardio.2017.1421)http://jamanetwork.com/journals/jamacardiology/fullarticle/2629537

(2017613) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.