Raskaudenaikaiset virusinfektiot on joissain tutkimuksissa yhdistetty suurentuneeseen autismin riskiin, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan tämä ei pidä paikkaansa ainakaan influenssan kohdalla.

Tutkimuksessa analysoitiin lähes 200 000 vuosina 2000–2010 syntyneen lapsen ja heidän äitiensä terveystietoja. Tulokset julkaistiin JAMA Pediatrics -lehdessä.

Analyysissa ei löytynyt viitteitä siitä, että influenssaan raskauden aikana sairastuneiden lapsilla olisi ollut enemmän autismin kirjon häiriöitä.

Tutkijat selvittivät myös vaikuttivatko influenssarokotukset yhteyteen. Raskauden keski- ja loppuvaiheessa otettu rokotus ei vaikuttanut lapsen autismiriskiin millään tavalla. Yhteyttä ei havaittu myöskään raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana, mutta tältä osin tulokset olivat epäselvempiä ja ne olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa.

Toinen samassa lehdessä julkaistu tutkimus selvitti vuosien 2009–2010 lintuinfluenssapandemian aikaisten rokotusten vaikutuksia lasten terveyteen Tanskassa. Tässä tutkimuksessa raskauden aikana otettu rokote ei lisännyt lasten sairastelua tai terveysongelmia viiden vuoden ikään mennessä. Tanskassa käytettiin samaa A(H1N1)-rokotetta kuin Suomessa.

Influenssarokotuksia suositellaan raskaana oleville, sillä tutkimusten mukaan ne vähentävät muun muassa ennenaikaisia synnytyksiä ja vauvan pienikokoisuutta. Suomessa influenssarokotus on maksuton raskaana oleville, yli 65-vuotiaille ja muille riskiryhmäläisille kuten sydänsairauksia tai diabetesta poteville sekä 6–35 kuukauden ikäisille lapsille. Myös terveydenhuollossa työskentelevät, vakavalle sairastumisella alttiiden läheiset sekä varusmiespalvelukseen astuvat saavat ilmaisen rokotuksen. Ilmaisuudesta huolimatta rokotus jää valtaosalta ottamatta.

Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Pediatrics 2016;DOI:10.1001/jamapediatrics.2016.3609)
http://dx.doi.org/10.1001/jamapediatrics.2016.3609