Maitotuotteista saatavat rasvat eivät tuoreen tutkimuksen perusteella välttämättä suurenna sydänriskejä samalla lailla kuin muut eläinperäiset rasvat. Ne eivät silti ole yhtä terveellisiä kuin kasvirasvat, tulokset osoittavat.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä, ja ne perustuvat kolmen tutkimuksen ja yhteensä yli 180 000 naisen ja 44 000 miehen kaksikymmentä vuotta kestäneeseen seurantaan. Osallistujien ruokavalioita arvioitiin neljän vuoden välein.

Verrattuna energiamäärältään samaan määrään hiilihydraatteja maitorasvat eivät suurentaneet riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, sepelvaltimotautiin tai aivoverenkierron häiriöihin. Riskit sen sijaan suurenivat, jos maitorasvoja vaihtoi muihin eläinperäisiin rasvoihin.

Kun maitorasvoja vaihtoi monityydyttymättömiin rasvoihin, joita saa kasvi- ja kalaöljyistä, sairastumisriskit puolestaan pienenivät.

Tutkimuksen havainnot viittaavat siihen, ettei maitotuotteiden syöminen automaattisesti suurenna sydän- ja verisuonitautien riskiä, vaikka ne sisältävät myös haitallisia rasvoja. Kaikista parasta kuitenkin olisi lisätä terveellisiksi tiedettyjen kasvi- ja kalarasvojen käyttöä ja vähentää muita rasvoja.

Uutispalvelu Duodecim
(American Journal of Clinical Nutrition 2016;DOI:10.3945/ajcn.116.134460)
http://dx.doi.org/10.3945/ajcn.116.134460

Fyysisesti raskasta ja rasittavaa työtä tekevät joutuvat työkyvyttömyyseläkkeelle muita todennäköisemmin. Riski näyttäisi kuitenkin olevan pienempi työntekijöillä, jotka harrastavat liikuntaa vapaa-ajallaan. Liikunta ei silti riitä poistamaan koko riskiä, tuore tutkimus osoittaa.
Norjalaistutkijoiden havainnot perustuvat 32 000 norjalaisen 20 - 65-vuotiaan yhdeksänvuotiseen seurantaan, jonka aikana 3 800 heistä joutui työkyvyttömyyseläkkeelle.

Verrattuna kevyttä istumatyötä tekeviin työkyvyttömyyseläkkeet olivat 26 prosenttia yleisempiä osallistujilla, jotka kävelivät suuren osa työpäivästään, 44 prosenttia yleisempiä, jos työhön kuului lisäksi paljon nostelua ja 48 prosenttia yleisempiä, jos työ oli raskasta ja erittäin fyysistä. Yhteydet koskivat varsinkin tuki- ja liikuntaelinten sairauksista johtuvia työkyvyttömyyseläkkeitä, mutta eivät mielenterveysongelmista aiheutuvia.Vapaa-ajan liikuntaharrastukset pienensivät työkyvyttömyyden riskiä sekä fyysistä että istumatyötä tekevillä, mutta täydellistä suojaa nekään eivät antaneet. Kaikista suurimmassa vaarassa olivat fyysistä työtä tekevät, jotka eivät harrastaneet lainkaan liikuntaa. Heillä työkyvyttömyyseläkkeet olivat yli kaksi kertaa yleisempiä kuin liikunnallisilla toimistotyöntekijöillä.
Tutkimus julkaistiin Occupational and Environmental Medicine -lehdessä.
Työkyvyttömyyseläkkeet ovat vähentyneet Suomessa edellisten vuosikymmenten aikana ja nykyään noin 152 000 suomalaista on työkyvyttömyyseläkkeellä. Noin 40 prosentissa tapauksista syynä on mielenterveysongelmat ja 30 prosentissa tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.
Uutispalvelu Duodecim
(Occupational and Environmental Medicine 2017;DOI:10.1136/oemed-2017-104320)http://dx.doi.org/10.1136/oemed-2017-104320

(2017713) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Kroonistuneisiin alaselkäkipuihin ei kannata käyttää radiotaajuusdenervaatiota, sähköistä hoitoa, jossa vaikutetaan kipua välittäviin hermoihin. Havainto julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä.
Denervaatiohoitoa on käytetty jonkin verran selkäkipujen hoidossa, mutta kiistaton näyttö sen tehosta on puuttunut. Menetelmässä kipua johtaviin hermoihin johdetaan sähkövirtaa, joka tuhoaa hermon ja siten myös estää kipuimpulssin etenemisen.
Hollantilaistutkijat selvittivät hoidon vaikutuksia 600 alaselkäkipupotilaan avulla. Osana tutkimusta potilaat osallistuivat selkäkipujen vähentämiseen räätälöityyn liikuntaohjelmaan, minkä lisäksi puolet heistä sai lisäksi radiotaajuusdenervaatiota.
Kun tutkijat vertasivat potilaiden oireita kolme kuukautta hoitojen jälkeen, alaselkäkivut olivat vähentyneet hieman enemmän denervaatioryhmässä, mutta ero oli niin pieni, ettei sillä ollut käytännössä merkitystä.
Viimeaikaisten tutkimusten valossa monet alaselkäkipujen eri hoitotavat ovat osoittautuneet vaikutuksiltaan vaatimattomiksi eikä niitä myöskään voi helposti laittaa paremmuusjärjestykseen.
Suomessa arviolta kahdeksan aikuista kymmenestä potee alaselkäkipuja elämänsä aikana. Suuri osa tapauksista paranee itsestään, mutta osa edellyttää lääkärin hoitoa. Kipulääkityksen lisäksi potilaita kannustetaan pysymään liikkeellä, välttämään vuodelepoa ja jatkamaan normaalia elämää kipujen sallimissa rajoissa. Alaselän kivut ovat yleisimpiä työkyvyttömyyden ja sairauspoissaolojen aiheuttajia.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA 2017;318:68 - 81)http://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/2635632

(2017712) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Joka vuosi lähes 1 300 yhdysvaltalaislasta menehtyy ja 5 800 joutuu sairaalaan ampuma-aseiden aiheuttamien vammojen takia, tuore selvitys osoittaa. Tämä tarkoittaa keskimäärin 19 tapausta joka päivä. Hurjista luvuista huolimatta tapaukset ovat vähentyneet lähivuosikymmenten aikana.

Pediatrics-lehden julkaiseman selvityksen mukaan valtaosa ampumisten uhreista on poikia, tummaihoisia ja teini-ikäisiä. Tyttöihin verrattuna poikien riski tulla ammutuksi on iästä riippuen 4 - 8 kertaa suurempi. Yli 13-vuotiaiden riski on huomattavasti suurempi kuin nuorempien. Valtaosa alle 12-vuotiaiden ampumakuolemista tapahtui kotona esimerkiksi perheriitojen yhteydessä. Teini-ikäiset joutuvat puolestaan uhreiksi kadulla ja tapaukset liittyvät usein jengeihin tai rikollisuuteen.
Merkittävä osa ampumisvammoista ja -kuolemista seuraa myös lasten aseleikeistä oikeilla aseilla tilanteissa, joissa lapsi vahingossa ampuu kaveriaan.
Yhdysvalloissa lasten ja nuorten ampumakuolemat ja -vammat ovat tasaisesti vähentyneet lähivuosikymmenten aikana, mutta edelleen länsimaissa 91 prosenttia lasten ampuma-asekuolemista tapahtuu Yhdysvalloissa.
Uutispalvelu Duodecim
(Pediatrics 2017;140:e20163486)http://dx.doi.org/10.1542/peds.2016-3486

(2017712) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sähkötupakkaa kokeilevat saattavat aloittaa muita todennäköisemmin myös varsinaisen tupakoinnin, tuore tutkimuskatsaus osoittaa. Tulokset julkaistiin arvostetussa JAMA Pediatrics -lehdessä.
Tutkimuksessa yhdistettiin ja analysoitiin uudelleen yhdeksän aikaisemman tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat 17 000:n 14 - 30-vuotiaan seurantatiedoista.
Analyysin perusteella sähkötupakkaa kokeilleista tai käyttävistä noin 30 prosenttia aloitti tupakoinnin seurantojen aikana, kun samoin kävi vain 8 prosentille osallistujista, jotka eivät olleet edes kokeilleet sähkötupakkaa. Sama havaittiin tutkimuksissa, joissa tarkasteltiin kuukauden sisällä poltettuja savukkeita.
Tulokset viittaavat siihen, että sähkötupakka voi madaltaa kynnystä aloittaa varsinainen tupakointi, mutta on myös mahdollista, että samat nuoret olisivat kokeilleet savukkeita ilman sähkötupakkaakin.
Sähkötupakkaa on pidetty tupakkaan verrattuna vaarattomana, mutta uusimpien tutkimustulosten perusteella sillä saattaa olla osin samanlaisia haitallisia sydänvaikutuksia kuin varsinaisella tupakalla. Vaikutuksia havaitaan muun muassa sydämen sykevaihtelussa.
Suomalaisista muutama prosentti käyttää sähkötupakkaa, mutta käyttö on yleistymässä.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Pediatrics 2017;DOI:10.1001/jamapediatrics.2017.1488)http://jamanetwork.com/journals/jamapediatrics/fullarticle/2634377

(2017712) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.