Nuorten ja naisten luovuttamaa verta verensiirrossa saavat saattavat olla muita potilaita hieman suuremmassa vaarassa menehtyä. Tuoreessa kanadalaistutkimuksessa yhteys havaittiin seitsemän vuoden seurannan aikana.

Kanadalaisten havainnot ovat hämmästyttäviä, mutta samansuuntaisia tuloksia on saatu tutkimuksissa, joissa on tarkasteltu elinsiirtoja. Luovuttajan ikä saattaa vaikuttaa mm. sydän-, keuhko- tai munuaissiirron saavien ennusteeseen. Kantasolusiirroissa iän lisäksi myös luovuttajan naissukupuoli on yhdistetty riskeihin.

Nyt julkaistut tulokset perustuvat tietoihin neljässä kanadalaissairaalassa vuosina 2006–2013 tehdystä 190 000 punasolusiirrosta. Siirtoja sai 30 000 potilasta, ja ne olivat peräisin 81 000 eri luovuttajalta.

Verrattuna potilaisiin, jotka saivat verensiirron 40–50-vuotiaalta luovuttajalta, alle 30-vuotiaan verta saaneiden riski menehtyä seurannan aikana oli 6–8 prosenttia suurempi. Samansuuruinen vaikutus havaittiin potilailla, joille siirrettävä veri oli peräisin naispuoliselta luovuttajalta. Vaikutukset myös kasaantuivat potilailla, jotka saivat useita kertoja alle 30-vuotiaan tai naisen verta.

Tutkimus ei paljasta, mistä yhteydet johtuvat, mutta mahdollisia selityksiä on useita. Iäkkäämmät luovuttajat ovat usein terveempiä kuin nuoret luovuttajat, koska nuorten joukossa on enemmän luovuttajia, joiden terveysongelmat eivät ole vielä tulleet esiin.

Naisluovuttajien kohdalla havainnot saattavat esimerkiksi johtua sukupuolieroista siinä, miten punasolut reagoivat altistuessaan adrenaliinille. Toisin kuin miesten punasolut, naisten punasolut hieman heikentyvät adrenaliinin vaikutuksesta. Muun muassa tämä saattaa olla havaitun yhteyden taustalla, mutta varmaa tietoa asiasta ei ole.

Joka vuosi eri puolilla maailmaa siirretään yhteensä yli 100 miljoonaa yksikköä punasoluja, joten vaikka 6–8 prosenttia suurempi kuolleisuus ei kuulosta kovin suurelta yksilötasolla, suuremmassa mittakaavassa sen vaikutus voi olla merkittävä. Tutkijat toivovatkin lisätutkimuksia aiheesta, jotta paremmin tunnistettaisiin, mitkä tekijät tarkalleen selittävät nuorten ja naisten vereen liittyvät riskit. Tällöin ne voitaisiin huomioida ja torjua.

Tutkimus julkaistiin Jama Internal Medicine -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Jama Internal Medicine 2016;176:1307–1314)
http://dx.doi.org/10.1001/jamainternmed.2016.3324

Polven nivelrikkoa hoidetaan usein kortisonipistoksilla, mutta tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen perusteella pistokset eivät todennäköisesti auta potilaita.JAMA-lehdessä julkaistut tulokset perustuvat 140 nivelrikkopotilaan kaksivuotiseen seurantaan, jonka aikana puolet potilaista sai pistoksena polviniveleensä triamsinoloni-kortisonia tai lumeainetta. Pistoksia annettiin vuoden välein.
Kortisonipistoksia saaneiden polvikivut eivät lieventyneet yhtään sen enempää kuin lumeainetta saaneiden, tutkijat havaitsivat. Sen sijaan polven ruston määrässä havaittiin vähentymistä kortisoniryhmässä, magneettikuvaukset osoittivat.
Tutkijat pitävät tuloksiaan osoituksena siitä, ettei kortisonipistoksilla todennäköisesti ole sijaa polven nivelrikon pitkäaikaishoidossa. On silti mahdollista, että kortisoni lievittää polvikipuja lyhytaikaisesti pian pistosten antamisen jälkeen, sillä tässä tutkimuksessa vaikutuksia kyseltiin vasta kolmen kuukauden kuluttua pistoksesta.
Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus. Polven nivelrikot ovat harvinaisia alle 45-vuotiailla, mutta ne yleistyvät iän myötä. Yli 75-vuotiaista naisista polven nivelrikkoa potee jo 30 prosenttia ja miehistä 16 prosenttia.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA 2017;317(19):1967 - 1975)http://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/2626573

(2017522)

Lievästi kohonnut verenpaine myöhäisteini-iässä voi liittyä suurentuneeseen riskiin sairastua loppuvaiheen munuaistautiin myöhemmin elämässä. Riskit havaitaan nuorilla, joiden verenpaine on hieman koholla, mutta ei vielä täytä hoitokriteereitä, israelilaistutkimus osoittaa.
Tutkimuksessa käytettiin lähes 2,2 miljoonan israelilaisen kutsuntaterveystietoja, jotka oli kerätty heidän ollessaan 16–19-vuotiaita. Lähes 17 vuoden seurannan aikana loppuvaiheen munuaistauti diagnosoitiin 690 osallistujalla.
Riski sairastua munuaistautiin oli noin 30 prosenttia suurempi osallistujilla, joiden systolinen ja diastolinen verenpaine olivat välillä 120–139 mmHg ja 80–89 mmHg seurannan alkaessa. Tämä havaittiin verrattuna optimaaliseen verenpaineeseen. Yhteys oli vielä voimakkaampi osallistujilla, jotka täyttivät verenpainetaudin kriteerit.
Yhteys havaittiin riippumatta osallistujien iästä, sukupuolesta, painoindeksistä, koulutustasosta, sosiaalisesta ja taloudellisesta asemasta ja alkuperämaasta.
Israelilaisten havainnot ovat mielenkiintoisia, sillä vaikka aikuisiän verenpainetaudin on tiedetty altistavan munuaistaudille, nuoruusiän verenpaineen vaikutuksia ei ole juurikaan tutkittu. Tähän asti on ollut myös epäselvää, kuinka alhaiset verenpainetasot suurentavat sairastumisriskiä, tutkijat kirjoittavat.
Suomessa vaikean munuaistaudin vuoksi joutuu vuosittain noin 500 henkilöä dialyysiin eli keinomunuaishoitoon. Ilman dialyysia loppuvaiheen munuaistauti johtaa kuolemaan. Munuaistauti altistaa myös muille sairauksille, muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille.
Tutkimus julkaistiin Journal of Hypertension -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(Journal of Hypertension 2017;DOI:10.1097/HJH.0000000000001295)http://dx.doi.org/10.1097/HJH.0000000000001295

(2017522)

Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio on tuoreen tutkimuksen perusteella erittäin hyvä keino pienentää riskiä sairastua moniin elinikää lyhentäviin sairauksiin. Vastaavasti syömällä epäterveellisiä ruokia elinikäänsä voi helposti lyhentää.
Tutkimuksen tulokset vahvistavat entisestään tutkimusnäyttöä ruokavalion keskeisestä osasta ihmisen terveydessä. Nykyisellään arviolta 70 prosenttia kuolemista johtuu kroonisista sairauksista, joiden kehittymisessä ja ehkäisyssä ruokavaliolla ja elintavoilla on suuri merkitys.
Nyt julkaistut tulokset perustuvat yli 200 aikaisemman tutkimuksen aineistojen yhteisanalyysiin. Tutkimusten seuranta-ajat vaihtelivat, mutta yhdessä tulokset viittasivat vahvasti varsinkin kasvis- ja kalapainotteisen ruokavalion hyötyihin. Riski menehtyä tutkimuksen seurannan aikana pieneni mitä enemmän ruokavaliossa oli kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljoja, pähkinöitä ja kalaa.
Vastaavasti kuolleisuus suureni mitä enemmän ruokavaliossa oli punaista lihaa ja varsinkin makkaraa ja muita teollisia lihavalmisteita. Myös sokerilla makeutettujen virvoitusjuomien säännöllinen ja runsas nauttiminen liittyi suurentuneeseen riskiin menehtyä seurannan aikana.
Tutkijat arvioivat, että noudattamalla optimaalista ruokavaliota, riski menehtyä tutkimusten seurantojen aikana oli jopa 80 prosenttia pienempi verrattuna epäterveellisimmin syöviin.

Tutkimus julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim
(American Journal of Clinical Nutrition 2017;DOI:10.3945/ajcn.117.153148) http://dx.doi.org/10.3945/ajcn.117.153148

(2017519)

Työttömäksi joutuvat japanilaiset ovat suurentuneessa vaarassa sairastua aivoverenvuotoihin ja aivoinfarkteihin ja menehtyä niihin. Riski havaitaan myös miehillä, jotka työllistyvät uudelleen, tuore tutkimus osoittaa.
Havainnot perustuvat 22 000 japanilaismiehen ja 20 000 naisen seurantaan, joka alkoi vuosina 1990–1993 ja päättyi 2009–2014. Tänä aikana aivoverenvuotoon tai aivoinfarktiin sairastui 973 miestä ja 460 naista, ja heistä 275 ja 131 menehtyi.
Verrattuna koko tarkastelujakson töissä olleisiin ainakin jossain vaiheessa työttömänä olleiden riski sairastua oli noin puolitoistakertainen ja riski menehtyä yli kaksinkertainen, tutkijat havaitsivat. Yhteydet voivat selittyä mm. haitallisilla elämäntavoilla, kuten tupakoinnilla ja alkoholinkäytöllä, jotka voivat lisääntyä työttömyyden myötä.
Yhteydet olivat vielä voimakkaampia miehillä, jotka olivat työllistyneet uudelleen seurannan aikana, mikä oli yllättävä havainto. Tämä voi selittyä mm. sillä, että varsinkin Japanissa työttömyyden jälkeen on tavallista työllistyä aiempaan verrattuna alemmalle tasolle, mikä heikentää taloudellista ja sosiaalista asemaa. On myös mahdollista, että osa miehistä on menettänyt edellisen työnsä sairastumisen vuoksi, jolloin on ymmärrettävää, että terveysongelmat jatkuvat myös myöhemmin, tutkijat kirjoittavat.
Aiemmissa tutkimuksissa samankaltaisia tuloksia on saatu myös länsimaisissa väestöissä. Myös muun muassa masennuksen, sydänkohtausten ja itsemurhan vaara suurenee työttömyyden myötä.
Tutkimus julkaistiin Stroke-lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(Stroke 2017;48:1176–1182)http://dx.doi.org/10.1161/STROKEAHA.117.016967

(2017519)