Mikä vikana?

Julkaistu:

Jalkakivusta eroon

29 jalkakivusta eroon

Jalkakipu jähmettää kulkijan. Ei tee mieli lenkkipolulle eikä jumppaan. Älä kuitenkaan anna periksi, sillä hyvä hoito palauttaa ilon askeliin.

Pari terveitä jalkoja on ihanteellinen kulkupeli. Pääset joka paikkaan, polttoaineeksi kelpaavat vatsamakkarat vyötäröltäsi, eikä huoltokaan vaadi mahdottomia: päivittäinen pesu ja sopivat jalkineet riittävät. Jaloilleen ei tarvitse uhrata ajatustakaan, silloin kun ne toimivat.

Mutta jos kipu iskee, jokaisesta – tai ainakin joka toisesta – askelesta tulee tuskaa. Paha olo ei unohdu levossakaan, sillä usein särky yltyy juuri silloin.

– Joskus potilas ei usko, että hänen kipunsa ja turvotuksensa johtuvat päivittäisestä kävelystä korkeilla koroilla, koska särky alkaa vasta kun kengät on riisuttu. Kidutuksen seuraukset voivat kuitenkin tuntua vasta jonkin ajan päästä, kertoo ortopedian dosentti Veijo Hoikka helsinkiläisestä Lääkärikeskus Mehiläisestä. Hän on keskittynyt jalkaterän ongelmien hoitoon, sillä ne ovat yleisimpiä kipuja, joiden vuoksi hakeudutaan lääkärin vastaanotolle.

– Tyypillinen potilas on keski-ikäinen nainen, joka valittaa rasituksessa tuntuvaa jalkakipua. Enkä tarkoita vain maratoonareita vaan ihmisiä, joille päivittäisestä kävelystä on tullut tuskaa.

Kokeile kotikonstit

Jalkaterä on rakenteeltaan ja toiminnaltaan mutkikkaampi kuin käsi. Siinä on kymmeniä luita ja jänteitä, satoja pikkulihaksia, nivelsiteitä ja hermoja, joihin kipu voi iskeä. Ongelmista kielivät myös känsät ja hiertymät, sillä niitä ei synny, jos jalan on hyvä kulkea.

– Vaivat tulevat hissunkissun, jos ovat tullakseen. Yleensä ne huomaa vasta, kun jalkoja turvottaa, särkee ja väsyttää, Hoikka kuvailee ensi oireita.

Hän on sitä mieltä, että koska ongelmat syntyvät vähitellen, hoidonkaan kanssa ei ole hoppu. Jos kyseessä ei ole etenevä tulehdussairaus, kuten reuma tai kihti, ennen lääkärinajan varaamista voi kokeilla kotikonsteja.

– Tulehduskipulääke on hyvä ensiapu, mutta sen varaan ei saa jäädä kuukausiksi. Kipeitä jalkojaan voi hieroa, rauhoittaa kylmäpakkauksella, lepuuttaa ja venytellä. Känsät, hiertymät ja kynsiongelmat kannattaa hoidattaa jalkojenhoitajalla, Veijo Hoikka opastaa.

Parasta, mitä jaloilleen voi antaa, ovat kunnon kengät.

– Jalkojen onni ei ole merkistä eikä aina hinnastakaan kiinni. Tärkeintä on tarkistaa, että pohja vaimentaa kunnolla iskua. Se ei riipu pohjan paksuudesta vaan laadusta ja kerrosten määrästä. Kengän pitää istua hyvin ja tukea jalkaa. Sen tilavuutta on voitava säätää nauhoilla tai soljella.

Syynä epävakaa jalka

Yleisin jalkavaiva, jonka lääkäri toteaa, on jalkapohjan jännekalvon tulehdus. Kipu tuntuu useimmiten vain kantapään alla, jolloin puhutaan kantapiikistä, mutta se voi säteillä viuhkamaisesti pitkin jalkapohjaa. Oireet yllättävät rasituksessa mutta voivat tulla viiveelläkin: jalat ovat arat ja kipeät vasta aamulla.

– Se on ärsytystila, joka ei johdu liian ohutpohjaisten tai korkeakorkoisten kenkien käytöstä vaan jalan rakenteen ja toiminnan häiriintymisestä. Tosin huonot jalkineet, jumppamaraton ja kertynyt ylipaino voivat olla se viimeinen taakka, joka romahduttaa huonosti toimivan jalan, Hoikka kuvailee.

Hänen mukaansa hyvin usein jalkaterän kipujen perussyynä on jalan rakenteen epävakaus eli ylipronaatio. Tällaisen jalan holvi painuu linttaan maata kohti niin seistessä kuin kävellessä. Ponnistuksessa jalka pettää ja nilkan sisäsivun nivelsiteet ovat lujilla. Kyse on latuskajalasta, josta puuttuu pito.

Askelen ottava jalka on rento luupussi. Se vaimentaa iskua ja mukautuu alustan epätasaisuuksiin. Liikkeen edetessä kantapää nousee ja jalka muuttuu jäykäksi vipuvarreksi, jonka voimalla koko vartalo siirtyy eteenpäin.

– Jos jalka on epävakaa, se ei pysty tähän. Ponnistava jalka ei muutu tarpeeksi vankaksi. Lihakset, jänteet ja nivelsiteet yrittävät tukea horjuvaa kävelyliikettä ja korjata jalan virheasentoa. Ne joutuvat ylitöihin. Jatkuvasta rasituksesta seuraa
vammoja ja tulehduksia.

Kenkä vain osasyyllinen

Toinen jalkavaiva, josta usein syytetään kenkiä, on vaivaisenluu. Moni nainen kärsii ukkovarpaan alapuolelle päkiän sivuun kehittyneestä luiden virheasennosta. Pahannäköinen pahkura ei tahdo mahtua kenkään ja kipeytyy rasituksessa. Väite siitä, että naiset aiheuttavat itse vaivaisenluunsa ahtamalla jalkansa sopimattomiin kenkiin ei pidä paikkaansa, sillä vaivaisenluita on myös luonnonkansoilla, jotka eivät ole nähneetkään korkokenkiä. Veijo Hoikan mukaan vaivaisenluunkin perimmäinen syy on jalan rakenteen ja toiminnan häiriintyminen. Alttius vaivoihin on synnynnäinen, koska jalkatyyppi periytyy. Liian ahtaat kengät vain jouduttavat oireita.

Vaivaisenluun hoitoon pätee sama sääntö kuin muihinkin jalkaterän kipuihin. Ensin hankitaan hyvät kengät, sitten kokeillaan iskua vaimentavia pohjallisia tai mittojen mukaan tehtyjä tukia. Vain vaikeimmat tapaukset leikataan. Yleensä niin vaivaisenluun kuin kantapiikin kanssa pärjää, kun hoitoa ei lyö laimin. Mukavat, tilavat kengät eivät paranna vaivaisenluuta mutta eivät myöskään kipeytä sitä. Kantapiikistä kärsivä taas tarvitsee lisää iskunvaimennusta, jota saa pohjallisista.

Känsät kielivät vioista

Vasaravarpaat syntyvät siten, että askelen ponnistusvaiheessa varpaat yrittävät tarrata maahan tukeakseen epävakaata jalkaa. Vähitellen varpaat käpristyvät koukkuun kuin linnun jalassa. Varpaista muodostuu paksu mutikka, joka ei mahdu kunnolla minkäänlaiseen kenkään. Varpaiden päälle hiertyy kipeät känsät.

– Vasaravarpaat eivät suoristu itsestään. Ne on leikattava. Jos känsät kehittyvät jalkapohjan päkiään ja kivut tuntuvat siellä,
epävakaassa jalassa on pettänyt ukkovarpaan tyvinivel. Sen pitäisi ottaa vastaan suuri voima joka kerta jalan ponnistaessa. Kun se ei tähän pysty, päkiä joutuu liian kovalle rasitukselle.

– Jalan toiminnan huononemisen näkee myös siitä, että poikittainen jalkaholvi madaltuu. Päkiä ei enää jousta vaan painuu koko leveydeltään alustaa vasten. Se hiertyy, känsöittyy ja kipeytyy, Hoikka kuvailee.

Päkiäkipuja helpottavat jalan virheasentoa korjaavat yksilölliset tukipohjalliset, joita jalkojenhoitajat valmistavat.

Hermot pinteessä

Myös jalkaterässä kulkevat hermot voivat aiheuttaa vaivoja. Hermokipu iskee yhtäkkiä mutta saattaa helpottua nopeasti, kun riisuu kengän ja hieroo jalkaa. Pinteeseen on silloin joutunut päkiän alueella kulkeva Mortonin hermo. Jos jomotus tuntuu myös levossa, yleensä pinteessä on nilkan sisälaidalla kulkeva hermo.

Hermokipuakin helpottavat hyvät kengät ja kohopohjalliset. Joskus tehdään leikkaus, joka vapauttaa hermohaaran pinteestä. Niin hermonvapautukset kuin muutkin jalkaterän kiputiloja hoitavat leikkaukset tehdään päiväkirurgiana. Potilas tulee sairaalaan aamulla ja lähtee illalla. Sairauslomaa määrätään 1–3 viikkoa työn raskauden mukaan.

Kulumia ja kramppeja

Epävakaan jalan väärä kävelytapa rasittaa lihaksia, venyttää nivelsiteitä ja pingottaa hermoja, mutta se voi myös kuluttaa luita. Yleensä kuluma kehittyy ukkovarpaan tyviniveleen, joka jäykistyy ja kipeytyy. Kun jalkapöytä on lintallaan, sen luut painuvat alas eikä varpaan tyvinivel pääse joustamaan ylöspäin niin kuin sen pitäisi. Jokaisen askelen ponnistusvaihe painaa varpaan luuta väärään suuntaan ja hiertää sen kulmaa.

– Jos vaiva on kovin kivulias, tehdään leikkaus, jossa nivelen kulunut pinta puhdistetaan ja vapautetaan iikkeeseen tai luudutetaan iikkumattomaksi. Kska huonosti toimiva epävakaa alkaterä joutuu koko ajan ratamaan, sen pikkulihakset kramppaavat ja kouristelevat herkästi.

Pitääkö latuska hoitaa?

Jos lattajalat eivät aiheuta vaivoja tai estä liikuntaa, jalanmalliaan ei kannata murehtia. Mutta jos jalat eivät jaksa niin paljon kuin mieli haluaisi, pitää hakea apua.

– Lapsen oireilevat latuskajalat korjataan kipsimuotin mukaan tehdyillä jalkatuilla ja hyvillä jalkineilla. Vain harvoin tarvitaan leikkausta. Sen sijaan aikuisen latuskajalka vaatii pikaisen leikkauksen, jos jalan holvi madaltuu nopeasti ja nilkan sisäsyrjä turpoaa ja kipeytyy. Latuskajalan äkillisen huononemisen aiheuttaa nilkan sisäsivulla kulkevan jänteen tulehdus. Jos sitä ei hoideta, jopa kävelykyky on vaarassa.

Koko vartalo kävelee

Jalkaterästä peräisin oleva kipu ei aina tunnu siellä vaan heijastuu ylemmäs.

– Esimerkiksi latuskaiset jalkapohjat eivät yleensä ole kipeät, vaan säryt tuntuvat säärissä niin lapsilla kuin aikuisilla. Lapsilla ne usein leimataan kasvukivuiksi, joita ei mielestäni ole olemassakaan. Samoin jos polvi on kipeä, pitää tutkia myös jalkaterä.

Yleensä koko alaraajan toiminta on häiriintynyt.

– Kävely lähtee päälaelta, ja siihen osallistuu vartalon koko lihaksisto. Niinpä myös jalkojen väärä toiminta voi aiheuttaa vaivoja ja kipuja vartalossa, esimerkiksi alaselässä, Veijo Hoikka summaa syyt ja seuraukset.

– Kävely on biomekaanisesti mutkikas ja vielä osittain tuntematon tapahtumasarja. Koska se on terveytemme ja toimintakykymme perusta, potilasta ei saisi koskaan kieltää liikkumasta. Jalat pitää hoitaa niin kivuttomiksi, että niillä on kiva kulkea

Kommentit

1/4

Tosi hyvä ja asiantunteva kirjoitus.Laaja alaisesti kaikki jalkaterästä johtuvat kivut oireet ja syyt. 10+ ARVOINEN ARTIKKELI

[quote author="Vierailija" time="09.07.2013 klo 12:13"]

Tosi hyvä ja asiantunteva kirjoitus.Laaja alaisesti kaikki jalkaterästä johtuvat kivut oireet ja syyt. 10+ ARVOINEN ARTIKKELI

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
2/4

Parastahan olisi , jos voisi kävellä ilman kenkiä. Siihen on ihminen luotu. Lapsille paras kenkä on tasapohjanen kangaskenkä, jossa ei ole mitään tukea missään. Näin jalka liikkuu luonnollisesti.

Myös paljasjalkakengät ovat hyvä vaihtoehto.

[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 04:03"]

Parastahan olisi , jos voisi kävellä ilman kenkiä. Siihen on ihminen luotu. Lapsille paras kenkä on tasapohjanen kangaskenkä, jossa ei ole mitään tukea missään. Näin jalka liikkuu luonnollisesti.

Myös paljasjalkakengät ovat hyvä vaihtoehto.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
3/4

kaikkea  sitä saa netistä lukea. Että Mortonin hermo.. Anatomian kirja ja käteen ja näytä mulle sellainen. Ei oo.  Jos I säde ei kanna painoa, 2 ja 3 rasittuu, eikä niitä taatusti luotu kantamaan painoa yksin. Selvitä syy mediaalisen columnin kantamattomuuteen ja pääset eteenpän.

Analogia - jos pää on kipeä katkaisen hermon. Tuskin lähtisit vaikka tehtäisiin päiväkirurgiana. 

Ja sitten vielä. Jos meidät olisi tarkoitettu kävelemään pohjallisten kanssa, oltaisiin synnytty sellaiset kourassa. Voithan sä pönkätä jalan ihan mihin asentoon vain tuilla ja seistessa se kallistaakin jalkaasi, mutta kun ihminen on kävelevä otus. Ei pohjallinen silloin mitään auta

muuten ihan hyvä yritys. 

[quote author="Vierailija" time="19.11.2013 klo 11:46"]

kaikkea  sitä saa netistä lukea. Että Mortonin hermo.. Anatomian kirja ja käteen ja näytä mulle sellainen. Ei oo.  Jos I säde ei kanna painoa, 2 ja 3 rasittuu, eikä niitä taatusti luotu kantamaan painoa yksin. Selvitä syy mediaalisen columnin kantamattomuuteen ja pääset eteenpän.

Analogia - jos pää on kipeä katkaisen hermon. Tuskin lähtisit vaikka tehtäisiin päiväkirurgiana. 

Ja sitten vielä. Jos meidät olisi tarkoitettu kävelemään pohjallisten kanssa, oltaisiin synnytty sellaiset kourassa. Voithan sä pönkätä jalan ihan mihin asentoon vain tuilla ja seistessa se kallistaakin jalkaasi, mutta kun ihminen on kävelevä otus. Ei pohjallinen silloin mitään auta

muuten ihan hyvä yritys. 

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
4/4

Kyllä on totta! Heti kun ostin kunnon työ kengät niin ei ollut läheskään niin paljon kipuja http://proficient.fi/tuotelistaus/tyovaatteet-ja-suojaimet Tuolta tuli tilattua http://proficient.fi/

[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 11:53"]

Kyllä on totta! Heti kun ostin kunnon työ kengät niin ei ollut läheskään niin paljon kipuja http://proficient.fi/tuotelistaus/tyovaatteet-ja-suojaimet Tuolta tuli tilattua http://proficient.fi/

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
Keskustelualueen säännöt
Tähdellä merkityt ovat pakollisia kenttiä

Teemat