Pähkinä on sydänystävällinen superruoka, jonka E-vitamiini hoitaa myös muistia. Suomalaiset voisivat käyttää pähkinöitä paljon enemmän.

Minkä verran sinä käytät pähkinöitä päivittäisessä ruokavaliossasi? Aika vähän, arvatenkin – ja se on sääli. Pähkinöistä saa pehmeää rasvaa sydämen suojaksi ja hyvää proteiinia, kuitua, tarpeellisia kivennäisaineita sekä vitamiineja. Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan E-vitamiinit, joita pähkinöissä on runsaasti, suojaavat muistihäiriöiltä.

– Pähkinät ja siemenet ovat lisukkeena oiva tapa lisätä hyvälaatuisen ja sydänterveellisen rasvan osuutta päivittäisessä syömisessämme, kertoo erikoistutkija Marja-Leena Ovaskainen Kansanterveyslaitokselta.

Pähkinöistä tekee myös suositeltavan vitamiini- ja kivennäispommin niiden erikoisominaisuudet. Pähkinät ovat pähkinäkasvin lisääntymiseen tarkoitettuja osia, ja niinpä niihin on kertynyt runsain mitoin hyödyllisiä ravintoaineita.

Liioitella ei kuitekaan pidä, sillä pähkinöiden energiapitoisuus on suuri: 500–600 kilokaloria sataa grammaa kohti eli yhtä paljon kuin suklaassa. Erona moniin muihin lihottaviin herkkuihin on kuitenkin se, ettei pähkinöistä löydy juuri ollenkaan valtimoita kovettavaa pahaa rasvaa.

Heitä salaatin sekaan

Pähkinät eivät ole edes hoikistujalle haitaksi, kunhan niitä ei ahmi pussitolkulla päivittäin. Naposteluherkkuna me suomalaiset pähkinöitä usein käytämmekin ja valitettavasti suosimme vieläpä suolattuja ja rasvassa uitettuja versioita.

– Kannattaisi mieluummin käyttää pähkinöitä sellaisenaan, esimerkiksi salaattien lisukkeina makua, näköä ja rakennetta parantamaan. Uskon, että moni salaattien karttajakin voisi innostua kasviksista, kun mukana on ruokaisaa pähkinää. Kiva vivahde muuten niin kevyeen ja vesipitoiseen ruokalajiin, Ovaskainen vinkkaa.

Pähkinä on perinteisesti ollut myös leipojien suosikki. Suomalaiseen jouluun kuuluvat varsinkin glögimantelit ja mantelipullat.

– Jos napostella haluaa, pähkinät voi ostaa kuorellisina. Silloin niiden kuorimiseen menee aikaa ja itse näpräämisestä tulee se juttu. Kannattaa myös kiinnittää huomiota pähkinöiden annoskokopusseihin, ettei tule syötyä niitä niin runsaasti. Pienet, 25 gramman pussikoot, sellaiset joita lentokoneissa näkee, olisivat minusta hyviä.

Mallia maailmalta

Pähkinät ja siemenet, kuten kasvikset yleensä, lisäävät elimistömme hyvinvointia. Yhdysvaltain syöpätutkimuslaitoksen mukaan tuoreet ja käsittelemättömät kasvikunnan tuotteet ovat omiaan vähentämään syöpäriskiä.

– Amerikkalaiset suosittelevat pähkinöiden käyttöä jokaisella aterialla, mutta ihan niin pitkälle en suomalaisissa ravitsemussuosituksissa niiden energiasisällön vuoksi menisi. Silti perusajatus on hyvä ja olen sitä mieltä, että me suomalaiset voisimme keksiä pähkinöille paljon nykyistä monimuotoisempia käyttötapoja, erikoistutkija mainitsee.

Ovaskainen ottaisi mallia Aasiasta ja Etelä-Amerikasta, jossa pähkinät ryydittävät palapaisteja ja kalaruokia.
 

Pähkinäöljyt ovat myös erinomaisia arominantajia vaikkapa leivonnassa ja piirakoiden lisäproteiinin lähteenä.

Maailmalla maapähkinäöljyä käytetään paikoin runsaastikin, mutta Suomessa sen käyttö on vähäistä.
 

Monien makujen pähkinät

Saksanpähkinä

Pehmeä ja rapea pähkinä, jota käytetään kypsänä ja kokonaisena, rouhittuna tai jauhettuna salaatteihin, pataruokiin, kastikkeisiin ja leivontaan. Läheistä sukua pekaanipähkinälle, jota käytetään saksanpähkinän tavoin. Sisältää hyviä rasvahappoja 56 g/100g, rasvaa 85 %, proteiineja 9 % sekä B-vitamiinia.

Hasselpähkinä

Voimakkaanmakuinen ja rasvainen pähkinä, joka sopii lisukkeeksi suolaisiin ja makeisiin ruokiin, leivontaan sekä napostelupähkinäksi. Sisältää hyviä rasvahappoja 38 g/100 g, rasvaa 84 %, proteiineja 9 % ja B-vitamiinia, erityisesti foolihappoa, sekä E-vitamiinia.

Cashew

Pehmeä ja täyteläinen pähkinä, joka on parhaimmillaan naposteluherkkuna. Käytetään sellaisenaan, jauhettuna tai paahdettuna. Sopii erityisesti kasvisruokavalion ja elävän ravinnon täydentäjäksi ja pähkinävoin ja omatekoisen kasvislevitteen raaka-aineeksi. Sisältää hyviä rasvahappoja noin 35 g/100 g, rasvaa yhteensä noin 70 % ja proteiineja 14 % sekä B-vitamiinia.

Maapähkinä

Voimakkaanmakuinen maapähkinä kuuluu itse asiassa papuihin. Se sopii suolaisiin ruokiin ja antaa maksu esimerkiksi broilerin päälle murskattuna. Käytetään myös kuorrutteissa ja leivonnassa. Paahdetut maapähkinät ja maapähkinävoi ovat tärkeitä makua antavia aineita monissa eteläintialaisissa ja indonesialaisissa kastikkeissa. Sisältää hyviä rasvahappoja noin 29 g/100 g, rasvaa yhteensä noin 70 % ja proteiineja 14 % sekä B-vitamiinia ja runsaasti E-vitamiinia.

Manteli

Mieto ja makea manteli on marsipaanin ja mantelimassan raaka-aine. Mantelijauheella sakeutetaan keittoja ja lihapatoja ja leivonnassa sitä sekoitetaan vehnäjauhoihin makua tuomaan. Mantelilastuja käytetään myös salaatteihin ja kalaruokiin. Manteliöljy sopii myös salaattiöljyksi. Sisältää hyviä rasvahappoja noin 30 g/100 g, rasvaa yhteensä noin 80 %, proteiineja 16 % sekä B-vitamiinia ja runsaasti E-vitamiinia.

Asiantuntijana ravitsemusterapeutti ja Turun ammattikorkeakoulun lehtori Annukka Mattinen.

Hyvä tietää

Pähkinät, erityisesti levitteet sekä rikotut, rouhitut tai jauhetut pähkinät, säilyvät huonosti, sillä niiden rasvahapot eltaantuvat helposti. Niinpä pähkinät kannattaa aina säilyttää jääkaapissa.

Vierailija

Pähkinä on terveyspommi

Syön pähkinöitä ja manteleita vajaan kourallisen päivässä. Lisäksi syön yhden maapähkinälevitteisen leivän illalla, Urtekram, jossa ei ole sokeria, hitunen lisättyä suolaa. Ei varmaankaan tule liikaa rasvaa, kun syön toisen leivän aterian kanssa voilla ja toisen siis illalla. Ruoka on kana-kala-kasvisvoittoista. Mietityttää vielä tuo maidon saanti, kun käytän maitoa vain puuroon ja illalla Alpro manteli- tai riisimaitoa 2 dl smoothieen. Juustoja syön kovin harvoin. Olen lähemmäs 60-vuotias...
Lue kommentti
rauta anemia

Vaalean viljan vaihtaminen täysjyväisiin parantaa raudansaantia. Anemian torjumiseksi muista imeytymistä vauhdittava C-vitamiini.

Rauta pitää meidät hyvässä hapessa. Jos sitä on veressä liian vähän, kudosten hapensaanti vähenee ja syntyy anemia, joka oireilee väsymyksenä, huimauksena ja kalpeutena. Suurin raudan tarve on hedelmällisessä iässä olevilla naisilla, sillä kuukautiset ja raskaudet kuluttavat rautavarastoja.

Maksan, lihan ja kalan sekä veriruokien rauta on tehokkaasti imeytyvää hemirautaa. Hyviä lähteitä ovat myös täysjyvävilja, soija, linssit, pavut ja pinaatti. Kasviksien sisältämän ei-hemiraudan imeytymistä kannattaa kuitenkin vauhdittaa C-vitamiinipitoisilla marjoilla ja hedelmillä. Raudan imeytymistä estävät tee, kahvi ja maitovalmisteet.

Raudan saannin ylin suositeltu päiväannos on 25 mg. Ravinnosta rautaa ei voi saada liikaa, mutta vuosia jatkuva rautavalmisteiden liikakäyttö voi johtaa yliannostukseen ja myrkytykseen.

Rautaisia valintoja (mg/100 g)

Sianmaksa 31,4
Veriohukainen, teollinen 21,6
Merilevä, nori, kuivattu 19,6
Vehnälese 18,6
Kurpitsansiemen 15
Soijarouhe 13,7
Linssit (ruskea tai vihreä) 11,1
Maksamakkara, kevyt 9,7
Poronpaisti 9,5
Nahkiainen, savustettu 6,1
Sinisimpukka, säilyke 5,8
Pavut (ruskeaa tai valkoinen) 5,3
Täysjyväruisjauho 4,9
Katkaravut 4
Ruisleipä 3–4

Lähde: www.fineli.fi

 

edullinen ruoka, ekologinen ruoka

Usko pois, pienillä ruokavalinnoilla vaikutat maapallon tulevaisuuteen joka päivä.

  1. Korvaa osa liha-aterioista kotimaisella kalalla tai proteiinipitoisilla kasviksilla, kuten palkokasveilla, soijavalmisteilla tai pähkinöillä.
  2. Vältä tehotuotettua broileria ja porsasta.
  3. Sienestä, marjasta ja kasvata vihanneksia tai yrttejä vaikka parvekkeella.
  4. Syö kausiruokaa. Kasvikset ja hedelmät ovat sesonkiaikaan halvimmillaan.
  5. Vältä palmuöljyssä ja suosi auringonkukkaöljyssä paistettuja valmisruokia.
  6. Älä haaskaa. Osta ruokaa vain sen verran kuin tarvitset. Kehittele tähteistä uusia ruokalajeja.
  7. Suosi ympäristömerkittyjä, kotimaisia ja Reilun kaupan tuotteita.
Jurpolukki

Syö maailma paremmaksi

Missä auringonkukkaöljy on sydänystävälliseksi havaittu? Itä-Euroopassa sitä käytetään reippaasti ja sydärikuolleisuus kymmenen kertaa suurempi kuin Ranskassa! Palmuöljy on tietenkin tyydyttynyttä rasvasvaa ja valtimotauteihin nähen neutraali. Joten toimittelija voipi opiskella uusiksi!
Lue kommentti
karik

Syö maailma paremmaksi

Palmuöljyn suuria tuottajamaita ovat Indonesia ja Malesia. Varsinkin Indonesian Borneossa raivataan viidakkoa ja viljellään siihen palmupuita palmuöljytuotantoon. Viidakko kasketaan ja tästä syntyy valtavat hiilipäästöt. Viidakon eliöstö tuhotaan ja suuria kärsijöitä ovat esim orankit, läheisimmät kädelliset ihmisille. Palmuöljyplantaaseita perustetaan myös suoalueille ja soiden palaessa syntyy massiivinen ilmastokatastrofi. Tällainen oli esimerkiksi vuonna 2015 ja savu levisi jopa Singaporeen...
Lue kommentti
urheilijan ruokavalio

Et jaksa treenata, jos et syö tarpeeksi ja oikeita ruokia.

  1. Syö riittävän paljon ja usein, että jaksat palautua ja tuloksesi kehittyvät.
  2. Suunnittele syömisesi etukäteen, sillä väsyneenä ja nälkäisenä valinnat huononevat.
  3. Ota rennosti ja nauti syömisestä, koska tiukat ruokavaliorajoitteet saattavat kyllästyttää yksipuolisuudellaan.
  4. Muista, että perusruoka on paras ruoka!
  5. Äälä unohda juoda kylliksi. Nestehukka altistaa venähdyksille ja revähdyksi

Viisaita valintoja proteiininlähteiksi

  • kuivatut herneet, pavut ja linssit
  • säilykepavut, -linssit ja -herneet
  • pakasteherneet
  • hernekeitto, säilyke
  • sesongin kalat
  • lähes aina edulliset silakka ja muikku
  • kirjolohi ja lohi
  • porsaan ja karitsan potkat
  • broilerin koipireidet
  • naudan etuselkä, lapa, kylki
  • sika-nautajauheliha
  • sianliha, esim. porsaan kassler
  • naudan kieli ja maksa
  • porsaan munuaiset, veriletut
  • maito ja maitovalmisteet
  • tofu ja muut soijavalmisteet, quorn
  • (viljellyt) sienet
  • kananmunat ja täysjyvävalmisteet
syöpä, ruoka, kuitu

Katso, mitä pitää lisätä ja mitä karsia, jotta suojaisit elimistösi pahanlaatuilta solumuutoksilta.

LISÄÄ KASVIKSIA JA KUITUA

Vihannesten, hedelmien ja marjojen runsas syöminen näyttää tutkimusten mukaan vähentävän ainakin suolistosyöpien riskiä, mutta myös ravinnon kuidut, joita on paljon viljatuotteissa, antavat suojaa paksu- ja peräsuolisyövältä.

Kasviksia, hedelmiä ja marjoja kannattaa syödä vähintään puoli kiloa päivässä eli kuusi oman kouran kokoista annosta.

Ravintokuitua tulisi saada vähintään 25–35 grammaa päivässä. Hyviä kuidun lähteitä ovat esimerkiksi täysjyväleivät, leseet, siemenet ja pähkinät. Valitse leipä, jossa on kuitua vähintään kuusi grammaa sataa grammaa kohti.

KARSI PUNAISTA LIHAA

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että runsas punaisen lihan ja lihavalmisteiden käyttö lisää paksusuolisyövän ja peräsuolisyövän riskiä.

Punaista lihaa pitäisi syödä vähemmän kuin puoli kiloa viikossa. Lihavalmisteiden, kuten makkaroiden, nakkien, kinkkuleikkeleiden ja meetvurstien, osuus tästä tulisi olla mahdollisimman pieni.

Punaisen lihan sijaan proteiininsa kannattaa keräillä kalasta, kanasta ja kalkkunasta, kananmunasta, maitotuotteista tai kasvisruoista, joissa on papuja, pähkinöitä tai tofua.

Asiantuntija: Sanna Ritola, laillistettu ravitsemusterapeutti, Suomen Syöpäyhdistys ry.

Vierailija

Saat syöpäsuojaa, kun syöt näin

D-vitamiinin puute lisää riskiä sairastua moneen syöpään. Onhan käytännössä mahdotonta saada riittävää D3-vitamiinimäärää ruokavaliosta oli se millainen tahansa. Punaista lihaa ei tarvitse vältellä sen enempää kuin muunkaan väristä. Suomalainen liha on hyvää ja terveellistä. Punainen liha tappaakin vain Yhdysvalloissa!
Lue kommentti
Vierailija

Saat syöpäsuojaa, kun syöt näin

Kuituja? Heinäkasvit ovat 4 mahaisen märehtijän ruokaa, koska niiden ravinteet ovat sitoutuneet fytaatteihin. Tarvitaan 4 mahaa tai idätys, jotta hyötyisimme heinäkasvien ravinteista. Siksikin ne ovat ihmiselle edelleen korvikeruokaa, emmekä pysty käsittelemään niiden proteiineja kunnolla. Kaikilla viljoja syövillä on tulehdusta ohutsuolessaan, niillä joilla tulehdusta on enemmän, syntynyttä ongelmaa kutsutaan keliakiaksi. Suomessa keliakiaa esiintyy n. 2 %:lla väestössä. Ihmisen evoluutio on...
Lue kommentti