Jos kyynärpää oikuttelee, olet ehkä intoillut remontissa tai golfkentällä tai herättänyt kiukkuhermon kolhaisemalla. Rasitusvamma tai vahinko, apua kyllä löytyy.

Kun käännät lehden sivua, kyynärpääsi koukistuu. Tuntuuko vihlaisu? Ei ihme, sillä kyynärpään rasitusvammat ovat yleisempiä kuin moni uskoo. Jos kyynärpään lyö pöydän kulmaan, kipu tuntuu kuin salama olisi iskenyt ja särky voi jatkua useamman päivän, vaikka sairaalareissua ei tarvitakaan.

Kun kyynärpää on kunnossa, tuota kolmen luun risteystä ei tule edes ajatelleeksi. Mutta kun särkee, nojailut, nostelut ja ojentelut muuttuvatkin haasteiksi.

TENNISKYYNÄRPÄÄ MÖKKINIKKARILLA

Mökillä tuli vasaroitua ja väännettyä ruuvimeisseliä oikein urakalla, ja nyt jomottaa. Urheiluvammasta nimensä saanut tenniskyynärpää voi tulla tutuksi, vaikka mailaan ei olisi koskenutkaan. Vaiva diagnosoitiin ensimmäisen kerran 1800-luvun lopulla tenniksenpelaajalla.

Kyse on kuitenkin rasitusvammasta, ja se on kyynärpään ongelmista yleisimpiä. Eniten vaivaa on 40—60-vuotiailla; heistä jopa 150 000 kamppailee rasittuneen kyynärpäänsä kanssa, mutta sama ongelma alkaa esiintyä jo kolmikymppisillä.

Tenniskyynärpää hankitaan harmillisen usein itse ja täysin tahattomasti puristamalla, kääntämällä, vääntämällä ja yksitoikkoisia liikkeitä tottumattomasti toistamalla.

Siitä saattavat kärsiä myös päätetyöskentelijät, koska tietokoneella istuessa kyynärvarren lihaksiin kohdistuu jatkuvasti staattinen kuormitus.
Joskus tenniskyynärpää saa alkunsa kyynärnivelen ulkosivulla sijaitsevan nivelnastan isku- tai vääntövammasta.

Oireeton vaiva voi myös herätä eloon kyynärseudun kolhaisusta.
Tenniskyynärpään kipu johtuu siitä, kun kyynärnivelen ulkosivun nivelnastan ojentajajänteet rasittuvat. Kipu tuntuu nivelnastan ympärillä. Kyynärnivelen peukalonpuoleista puolta särkee erityisesti silloin, kun sormet viedään nyrkkiin ja kyynärnivel on suorana.

TYÖT SEIS JA LEPOA

Jotta kipu helpottaisi, kyynärpää tarvitsee viikon, kahden levon. Kylmähoidostakin voi olla apua.

Moni saa helpotusta tulehduskipulääkkeistä ja -voiteista. Erikoislääkäri Osmo Saarelma neuvoo hoidoksi myös erilaisia tukia.

— Rannelastalla tai kyynärvarteen kiinnitetyllä, lievästi puristavalla sidoksella voidaan estää lihaksia rasittamasta liikaa nivelnastan seutua.

Jos tilanne ei kotikonstein rauhoitu, on syytä käydä lääkärissä. Hoitona käytetään esimerkiksi ultraäänihoitoa ja paikallisesti käytettyä nitrovoidetta.

Kortisonipistokset ovat yleisiä kivunlievittäjiä, mutta pitkään käytettynä kortisoni voi lisätä tenniskyynärpään uusiutumista. Vaikeissa tapauksissa viimeinen hoitokeino on leikkaus.

Kaikkein viisainta olisi ehkäistä tenniskyynärpää hyvällä ergonomialla. Päätetyöskentelyssä käsien on oltava mahdollisimman tuetut. Kyynärpään rasitusta ehkäisee myös hyvä ryhti, sillä huonossa asennossa työskentelevällä kädetkään eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla.

— Ei silti kannata luulla, että hyvä ergonomia ehkäisee automaattisesti vaivat. Päivittäinen päätetyöskentely rasittaa, jos ei pidä kunnon taukoja. Sama pätee muihin yksitoikkoisiin liikkeisiin, huomauttaa fysioterapeutti Saara Raatikainen.

GOLFAREIDEN KIVISTYKSET

Entä mikä mahtaa olla diagnoosi, kun kyynärpäätä jomottaa sisäsivulta?
Kyse voi olla golfkyynärpäästä, rasitusvammasta, joka on tenniskyynärpäätä harvinaisempi. Vaiva on vastakkaisella puolella kuin tenniskyynärpäässä, lihasryhmässä, joka koukistaa rannetta kämmenen suuntaan. Erityisen tuttu se on golfaajille. Kun maila osuu maahan, rasitus kohdistuu alemman käden kyynärvarren koukistajalihasten kiinnityskohtaan.

Suurin osa saa vaivansa muualla kuin kolopallossa; remonttihommissa, urheilussa tai tietokoneella kuormittamalla rannetta ja sormia liikaa.
Myös golfkyynärpäässä jomotus saattaa säteillä alas kyynärvartta. Lisäksi kyynärpään sisäsyrjässä voi tuntua jäykkyyttä, puutumista ja pistelyä sekä käden tai sormien voimien heikentymistä.

Golfkyynärpää kaipaa lepoa ja rasituksen välttämistä. Kipua voi helpottaa kylmäpakkauksella ja särkylääkkeillä. Myös varovaisista venytyksistä voi olla apua, samoin kyynärtuista.

Jos vaiva vie lääkärille, hoidoksi määrätään usein fysioterapiaa ja tarvittaessa kortisonipistoksia sekä vaikeissa tapauksissa leikkaushoitoa. Rasitusta voi lisätä varovasti. Golfissa kannattaa tarkistuttaa lyöntitekniikka.

— Työntekijöistä golfkyynärpää uhkaa muun muassa liukuhihna- ja kassatyöntekijöitä. Heidän kannattaa muistaa hyvä ergonomia ja lihashuolto, kuten venyttely. Riskiryhmässä ovat myös reumaatikot ja ykköstyypin diabetesta sairastavat, sanoo erikoislääkäri Iiro Ranne.

ISKUSTA HERMOKIPU

Jos on joskus lyönyt kyynärpäänsä oikein kipakasti, tietää, miten kyynärhermo muuttuu ”kiukkuhermoksi”. Viattomalta tuntunut hutaisu voi aiheuttaa ärhäkän kivun lisäksi sormien tunnottomuutta, joka on ohimenevää.

Samaan kohtaan kyynärpäässä paikantuu myös monelle tuttu kyynärhermon pinne, jossa hermo jää puristuksiin ja aiheuttaa sormiin asti säteilevää särkyä. Nimetön ja pikkusormi saattavat puutua ja peukalon puristusvoima ja kyynärluun puoleisten sormien ojentaminen heikentyä. Jos pinteestä tulee krooninen vaiva, siihen liittyy usein myös tenniskyynärpää.

Kyynärhermo on pinnallinen ja voi ärsyyntyä vamman jälkiseurauksena tai pidemmässä puristuksessa. Iskusta äitynyt hermo rauhoittuu välttämällä hermoa ärsyttäviä liikkeitä, kuten kyynärpään koukistuksia ääriasentoon tai nojaamista kyynärpään varaan. Tulehduskipulääkkeitä voi käyttää, mutta diagnoosi on syytä varmistaa lääkärillä. Sormien kosketustunnon aleneminen voi aiheutua myös kaularangan rappeumasta.

— Hoitona käytetään lääkehoitoa ja fysioterapiaa. Jos hermopinne etenee pitkälle ja aiheuttaa luuvälilihasten surkastumista, se voidaan vapauttaa leikkauksessa, kertoo Iiro Ranne.

PUSSIN ARVOITUS

Anatomiaa tuntemattomalle ei tule mieleenkään, että kyynärseudulla sijaitsee myös nesteen täyttämiä pusseja, bursia. Niiden tarkoituksena on tasata rasitusta ja vähentää hankausta lihasten, jänteiden ja luiden väleissä. Pussin olemassaolon tajuaa, jos se tulehtuu, sillä kyynärpäähän todellakin ilmaantuu näkyvä pussi.

Tulehdus eli bursiitti saattaa syntyä pienestä kolahduksesta, liiallisesta rasituksesta tai hankauksesta. Myös reumaattiset tulehdukset herkistävät tulehduksille. Tulehtunut limapussi turpoaa, punoittaa ja sitä alkaa särkeä.

— Pelkkä limapussin turvotuskin on yleinen vaiva, jolloin pussiin kertyy nestettä. Kananmunan kokoinen pussi kyynärpäässä varmasti ihmetyttää, toteaa Osmo Saarelma.

Rasituksen ja hankauksen välttäminen on ensisijainen hoito. Lievät tulehdukset paranevat yleensä parissa viikossa, kun rasitus loppuu. Tulehduskipulääkkeillä ja kylmähoidolla voi nopeuttaa tulehduksen rauhoittumista.

Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos nousee kuumetta eivätkä oireet helpotu itsestään tai pussissa tuntuu olevan runsaasti nestettä.

— Pussi punktoidaan ja tyhjennetään nesteestä. Vaikea tulehdus tarvitsee lisäksi antibioottikuurin, Saarelma selvittää.

Pitkällisen tai toistuvan tulehduksen seurauksena limapussi voidaan poistaa leikkauksella.

LIUKKAASTI LÄÄKÄRIIN

Kyynärpää vammautuu usein myös tapaturmaisesti. Tyypillinen vamma on kaatuessa syntyvä murtuma kyynärlisäkkeessä. Joskus kaatumisen tai onnettomuuden seurauksena kyynärpää menee vain sijoiltaan, mutta useimmiten samassa rytäkässä syntyy murtuma.

Värttinäluun yläpää loksahtaa helpoimmin pois paikoiltaan 1—4-vuotiaalla. Saarelman mukaan näin voi käydä, kun lasta talutetaan portaissa, tämä liukastuu ja jää vanhemman käteen roikkumaan. Värttinäluu eli peukalon puoleinen kyynärvarren luu asettuu melko helposti paikoilleen, kun lääkäri asettaa lapsen käden koukkuun.

Useimmat kyynärpään tapaturmat vaativat lääkärin hoitoa.

— Kyynärnivel on niin monimutkainen nivel, että kuntouttamisen jälkeenkin sitä voi olla vaikea ojentaa, huomauttaa Saara Raatikainen.

Ojennusvajaus saattaa jäädä esimerkiksi kyynärnivelen murtumasta. Se on käytännössä kyynärnivelen jäykkyyttä, joka aiheutuu nivelen rakenteesta. Koukistamisen puutos on hankalampi vaiva. Myös tästä syystä useimmat vammat kannattaa tutkituttaa ja kuntouttaa huolellisesti.

KYYNÄRPÄÄVAMMA VAATII LÄÄKÄRIN HOITOA, JOS...

  • särky on voimakasta eikä mene ohi
  • kyynärpäässä on selkeä liikerajoitus tai virheasento
  • turvotus, kuumoitus ja punoitus on voimakasta
  • käsi muuttuu kylmäksi tai veltoksi
  • kättä ei pysty liikuttamaan
  • toimintakyky ei ole entisenlainen
    kipu säteilee sormiin
  • kyynärpääleikkauksen jälkeen kipu ja kuume lisääntyvät

Katso myös
Tehokas kotijumppa kyynärpäälle

ilmavaiva, närästys, röyhtäisy, herkkä vatsa, turvotus

Hei, sinä herkkävatsainen, kai tiedät nämä pahikset ja hyvikset!

Ärsyttää, jos syöt...

➠ paljon valkoista viljaa

➠ sokeria ja keinomakeaa

➠ rasvaisia, käristettyjä ja uppopaistettuja ruokia

➠ hiilihapotettuja juomia

➠ maustettuja ruokia

Rauhoittaa, jos...

➠ aterioit rauhallisesti nautiskellen. Hotkiminen lisää ilman nielemistä ja voimistaa vatsanväänteitä.

➠ nautit useita pieniä aterioita yhden ison sijaan.

➠ juot kahvia kohtuullisesti. Tummapaahtoinen kahvi on vatsalle vaaleapaahtoista lempeämpää, sillä siinä on vähemmän parkkihappoja ja vatsaa ärsyttäviä aineita.

➠ muistat rentoutua. Hengitys- ja rentoutusharjoituksia voi tehdä vaikka työmatkalla.

➠ liikut säännöllisesti. Jo se auttaa, että nouset venyttelemään ja kierrät työpöydän ympäri.

➠ käytät paljon kuitupitoisia kasviksia, marjoja, hedelmiä ja täysjyväviljatuotteita.

➠ otat tulehduskipulääkettä vain tarvittaessa.

➠ juot tarpeeksi vettä päivän aikana. Se pistää suoliston liikkeeseen.

 

 

akne, aknehoito

Olen 21 v. mies, jolla on akneongelma. Olen syönyt aiemmin akneeni isotretinoiinikuurin, ja se toimi hyvin. Haluaisin syödä sellaisen uudestaan, mutta haittaako hiusten lähtöön käyttämäni finasteridi eli voiko näitä syödä samaan aikaan?

Isotretioniini on vaikean aknen lääkehoito, jota saavat määrätä vain ihotautien erikoislääkärit tai heidän valvonnassaan toimivat lääkärit, joilla on kokemusta lääkkeen käytöstä. Tämä johtuu etenkin siitä, että lääke voi aiheuttaa hyvin vaikeita sikiön epämuodostumia. Naisilla lääkkeen aikana on siten ehdottomasti käytettävä luotettavaa ehkäisyä. Miehillä vastaavaa vaaraa ei ole. Isotretioniinikuurin pituus on tavallisesti 5-6 kuukautta ja lääkityksen aikana on seurattava maksa- ja triglyseridiarvoja.

Isotretioniinin kanssa ei pidä käyttää yhtä aikaa A-vitamiinia eikä tetrasykliinejä. Myös ihoa kuivattavia paikallishoitovalmisteita on vältettävä. Finasteridilla ei ole merkityksellisiä yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa hiustenlähtöön käytettävällä annoksella.
Isotretinoiinilla ja finasteridilla ei tiedetä olevan yhteisvaikutuksia keskenään, joten voitte huoletta käyttää niitä samanaikaisesti.
 

 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

rytmihäiriö, syke, verenpaine

Verenpaineen nousu on muutakin kuin hälyttävä lukema mittarin näytöllä: valtimotautien riski pitää ottaa vakavasti. Älä kuitenkaan usko ihan kaikkea, mitä verenpaineesta väitetään.

MYYTTI 1: Verenpaine nousee keski-iässä.

Väärin. Keski-iässä lukemat usein nousevat, mutta mikään itsestäänselvyys se ei ole.

On vanha myytti, että verenpainelukemat nousisivat väistämättä keski-iässä. Tästä todisteena ovat luonnonkansat, joilla ikä ei nosta lukemia. Toisin on länsimaissa. Täällä yläpaine kipuaa pikkuhiljaa ylöspäin. Alapaine puolestaan lähtee keski-iän jälkeen usein alaspäin – noustuaan ennen sitä yläpaineen lailla.

Syyllinen on elämäntapamme. Olemme tottuneet liikaan yltäkylläisyyteen: ruokaa on aina saatavissa ja se on liian suolaista. Liikkuminen jää monella kauaksi riittävästä, etenkin jos työpäivät istutaan.

Verenpaineen hiljattaista nousua ei pidä niellä sellaisenaan. Tavoitetasot ovat samat iästä riippumatta.

Verenpaine on kohonnut, jos se ylittää 140/90 mmHg.

Hyvänä pidetään lukemia alle 130/85 mmHg. Ihanteena olisi vielä pienemmät lukemat.

 

MYYTTI 2: Vanhempien verenpaine periytyy.

Osittain totta. Geeneillä on vaikutusta, mutta arkisilla valinnoilla voi torjua tai siirtää sairastumista.

Verenpaine on perinnöllistä, mutta vääjäämätöntä sairastuminen ei ole, vaikka molemmilla vanhemmilla olisi verenpainetauti. Geenit määräävät riskistä 30—60 prosenttia, loppuun voi vaikuttaa elintavoilla. Huonotkaan geenit eivät tehoa, jos syö ja liikkuu terveellisesti.

Verenpainesukuun kuuluvan kannattaa tarkistaa elintapansa jo kolmikymppisenä, muiden viimeistään nelikymppisenä. Vaaka ja peili ovat parhaimmat apuvälineet elintaparemontin tulosten arvioinnissa.

Joskus kohonneen verenpaineen takaa löytyy muu sairaus, kuten uniapnea tai munuaissairaus. Niiden hoitaminen tasoittaa usein myös verenpaineen.

MYYTTI 4: Korkea verenpaine ei vaivaa hoikkaa.

Väärin. Suuri osa verenpainetautia sairastavista on ylipainoisia, mutta jos elintavat ovat huonot, hoikkuus ei suojaa.

Hoikan verenpaineet voivat olla koholla, jos elintavat eivät ole kunnossa. Vaarassa ovat ainakin suolan ystävät ja ne, joille alkoholi maistuu usein. Sukurasitekin vaikuttaa, mutta sen voi ohittaa elämällä terveesti. Oli paino mikä tahansa, kasvisvoittoinen ruokavalio, kala-ateria vähintään kahdesti viikossa, vähärasvaiset maitovalmisteet ja pehmeät rasvat ovat hyväksi paineille.

Ylipainoista auttaa jo muutaman kilon laihdutus. Neljän prosentin pudotus laskee lukemia saman verran kuin yksi verenpainelääke. Mihinkään superdieetteihin ei kannata voimiaan panna, sillä nopeat jättipudotukset eivät automaattisesti tarkoita pienempiä verenpainelukemia.

Asiantuntija: Ilkka Tikkanen, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri, HYKS.

Vierailija

Älä usko kaikkia väitteitä verenpaineesta

Suolasta taas aikalailla turhaa höpinää. Suola vaikuttaa vain noin 20% ihmisistä verenpaineeseen. Eli jos suolan vähentäminen ei toimi, on turha stressata siitä. Ja liian alhainen suolankäyttö on itseasiassa myös vahingollista. Suurin syy korkeaan verenpaineeseen on nykyään hyperinsulemia/insuliiniresistanssi, joka alkaa parantua kun siirtyy vhähilihydraattiseen dieettiin. Vankka teteellinen näyttökin on olemassa, vaikka eihän noita tutkimuksia suomessa uutisoida, kun keino on terveyseliitin...
Lue kommentti
luuliikunta nivelrikko fibromyalgia

Fibromyalgia on vieläkin huonosti tunnistettu sairaus, joka saattaa alkaa jo lapsena. Sen moninaisia oireita lievittävät lääkkeet, liikunta ja erilaiset rentoutusmuodot.

Lihaksia kalvaa ja ne tuntuvat lyijynraskailta. Kipu voi piinata niin sohvalla pötkötellessä kuin tiskirättiä vääntäessä. Se on usein repivää, kolottavaa, kirvelevää tai polttavaa. Olo on uupunut, eikä väsymys hellitä nukkumalla. Fibromyalgia tunnetaan laaja-alaisena kipu-uupumusoireyhtymänä, josta käytetään joskus myös nimitystä pehmytkudosreuma.

–Monet nukkuvat ”koiranunta”. Syvään uneen ei pääse. Ihminen saattaa olla aamulla väsyneempi kuin illalla nukkumaan mennessään, kertoo fysiatrian erikoislääkäri Risto Isomeri.

Fibromyalgiasta kärsivillä on joskus varsin moninaisia oireista, kuten raajojen puutumista, turvotuksen tunnetta, suolistovaivoja tai tihentynyttä virtsaamista – siksi puhutaankin oireyhtymästä.

Sairaus todetaan potilaan oirekuvauksen ja kipupisteiden perusteella, jotka sijaitsevat anatomisesti tarkoissa paikoissa.

Jokaisen kehosta löytyy muutama arka paikka, mutta fibromyalgikolla niitä voi olla jopa parikymmentä. Usein niskat ja hartiatkin ovat jumissa.

–Monet kertovat, että vanhemmat hieroivat niskoja ja jalkoja, kun he olivat kouluikäisiä. Olkanivel liikkuu usein kankeasti ja ihmiset hieman irvistävät, kun sitä tutkii. Verikokeista sairaus ei paljastu, mutta muiden sairauksien poissulkemiseksi ne otetaan.

Kipuradat herkistyvät

Sairaus on huonosti tunnistettu ja potilaat saatetaan leimata vaikeiksi.

– Jotkut lääkärit ajattelevat, että vika on ”korvien välissä” ja niputtavat fibromyalgiaksi kaikki epämääräiset oireet, joille ei löydy selitystä, siitä on tullut roskakoppadiagnoosi. Moni potilas kokee, että lääkäreillä ei ole heille aikaa. Pitkät hoitosuhteet olisivat tärkeitä, painottaa Isomeri.

Ensimmäiset kuvaukset fibromyalgiasta tehtiin jo 1800-luvulla, mutta virallisesti termi otettiin käyttöön vuonna 1976. Sairauden pohjimmaista syytä ei tunneta, mutta se tiedetään, että kipua välittävät hermoradat ovat potilailla herkistyneet tai ylivirittyneet.

Fibromyalgikot ovat sääpuntareita, jotka tuntevat kropassaan kosteuden, rännän ja sateet.

Jotkut lääkärit niputtavat fibromyalgiaksi kaikki epämääräiset oireet.” teen. Saunassa kipu hellittää, mutta saunomisen jälkeen osalle iskee saunakrapula. Arvellaan, että se johtuisi nestekierron häiriöistä.

Monet ovat kankeita aamuisin mutta jäykkyys sulaa useimmiten muutamissa minuuteissa, kun lähtee jaloittelemaan. Myös ajatusten takkuaminen on tavallista.

– Kovalevy kuormittuu ja tilttaa välillä. Joskus ihminen joutuu hakemaan sanoja tai unohtelee asioita.

Stressaava elämä altistaa

Aikuisista muutama prosentti kärsii fibromyalgiasta. Tavallisinta se on keski-ikäisillä naisilla. Sairaus puhkeaa usein stressaavan elämäntilanteen, kuten läheisen kuoleman tai työttömäksi joutumisen, jälkeen. Potilaat ovat usein tunnollisia puurtajia ja heidän on vaikea rentoutua.

– Tutkimuksissa on tullut esiin myös aleksitymiaa eli tunteiden tunnistamisen ja sanoittamisen vaikeutta. Noin puolet potilaista kärsii masennuksesta, Risto Isomeri sanoo.

Fyysiset ja psyykkiset stressitekijät voimistavat oireita, kun taas esimerkiksi etelän lämmössä oireet lievittyvät. Arvellaan, että sillä on jotain tekemistä valon kanssa.

Apua liikunnasta ja masennuslääkkeistä

Sairauden hoitoa voisi ajatella ”reikäleipämallina”, jossa lääkkeiden osuus on noin kolmasosa, liikunnan kolmasosa sekä unihygienian ja muun itsehoidon, esimerkiksi sovelletun rentoutuksen, avantouinnin tai lymfaterapian, merkitys 40 prosenttia.

– Kipulääkkeistä käytetään yleisimmin parasetamolia. Osa potilaista hyötyy pieninä annoksina myös masennuskipulääkkeistä, kuten amitriptyliinistä tai duloksetiinistä, sillä ne nostavat kipukynnystä ja syventävät unta. Vaikeimmissa tilanteissa potilaat hyötyvät pregabaliinista tai tramadolista. Lääkitys pitää aloittaa pikkuhiljaa, sillä potilaat ovat usein tavattoman herkkiä lääkkeille, kuvailee Risto Isomeri.

Liikunta lievittää tutkitusti oireita, mutta se kannattaa aloittaa omia tuntemuksia kuunnellen, ettei tule kipeämmäksi. Hyviä lajeja ovat kuntoliikunta, esimerkiksi kävely ja tanssi sekä jooga tai muut itämaiset lajit, joissa yhdistyvät syvä rentoutuminen ja hengitys. Myös rentoutumisharjoitukset lievittävät lihasjännitystä, syventävät yöunta ja auttavat sietämään kipua.

Veren matalat D-vitamiinipitoisuudet on joissakin tutkimuksissa yhdistetty voimakkaampiin oireisiin. Siksi suositellaan, että fibromyalgikot söisivät D-vitamiinilisää 50 mikrogrammaa päivässä. Tukihoitona käytetään myös magnesiumia ja ubikinonia, joka parantaa solujen energiatasapainoa. Myös välimerellinen, runsaasti kasviksia, kalaa ja oliiviöljyä sisältävä ruokavalio saattaa helpottaa oireita. Lymfaterapia vauhdittaa imunestekiertoa ja lievittää turvotusta, jolloin myös kivut helpottavat.

Isomeri painottaa, että fibromyalgialla on hyvä ennuste, se ei kutista elinikää eikä johda pyörätuoliin.

– On ikävää, että julkisuudessa on annettu joskus tällainen kuva. Jos niin käy, taustalla on jotain muuta. Tärkeintä on tiedostaa, ettei kipu vain tule ja kaappaa. Kivusta huolimatta voi elää.

 

Vierailija

Fibromyalgia on väsymystä, särkyä ja pätkäunta

fibroilija kirjoitti: Hirveä matalapaineinen kesä on oireilluttanut kauheasti eikä saunaankaan voi mennä, kamalat kivut kaksi päivää jos erehtyy menemään. Tässä on minun mielestä paras kuvailu sairaudesta, (julkaistu Ota Kipu Haltuun fb-sivulla 29.09.2016) "Japanin kipukongressissa kuultua: Asiaa fibromyalgiasta, luennoijana maailman ehkä pätevin fibromyalgiatutkija professori Daniel Clauw USA:sta. Fibromyalgia ei ole reumasairaus (”pehmytkudosreuma”), ei psykiatrinen ongelma, ei mitään...
Lue kommentti