suolistovauriot immuunipuolustus autoimmuunisairaudet ruokavalio
Kuva Shutterstock

Uusien tutkimustulosten mukaan autoimmuunisairauksien taustalla vaikuttaa suolen läpäisevyyshäiriö. Kun se hoidetaan terveellisellä ruokavaliolla, paraneeko tautikin?

Jokaisella on sisuksissaan oma yksilöllinen armeija, toisin sanoen immuunijärjestelmä. Oma mikrobistomme vakoilee tunkeilijoita, kuten bakteereita, viruksia ja loisia. Kun se havaitsee vihollisen, sen tehtävä on simppeli: hyökkää ja tapa.

Valitettavasti suojelusjoukkojemme toiminta voi olla kaikkea muuta kuin täsmällistä.

Joskus immuunijärjestelmä hyökkää tunkeilijoiden lisäksi omia solujamme vastaan. Harhalaukauksista tulee paljon ”siviiliuhreja”.

Seurauksena voi olla jokin yli sadasta autoimmuunisairaudesta, joista Suomessa kärsii 5–10 prosenttia väestöstä. Viimeisen 20 vuoden aikana autoimmuunitauteja sairastavien määrä on Suomessa kaksinkertaistunut – ja nuorentunut.

Yleisiä autoimmuunisairauksia meillä ovat kilpirauhasen tulehdus, ykköstyypin diabetes, keliakia ja astma. Samaan kategoriaan kuuluvia sairauksia ovat muun muassa haavainen paksusuolentulehdus, Crohnin tauti, nivelreuma, psoriasis ja MS-tauti.

Syynä liian läpäisevä suoli

Jo melko kauan on ollut selvää, että autoimmuunisairaus vaati syntyäkseen perinnöllisen alttiuden sekä jonkin laukaisevan tekijän. Esimerkiksi keliakiassa laukaisija on viljojen gluteeni.

Viime vuosina käsitystä autoimmuunisairauden puhkeamisesta on avartanut maailmankuulu gastroenterologi Alessio Fasano. Hänen tutkimusryhmänsä on saanut selville, että autoimmuunisairaudelle altistaa kolmaskin syy: suolen läpäisevyyshäiriö, jota on kutsuttu myös ”vuotava suoleksi”.

Suolen läpäisevyyshäiriössä ohutsuolen seinämän solujen tiiviit liitokset avautuvat ja päästävät verenkiertoon hyödyllisten aineiden lisäksi kaikkea sellaista, joka ei kuulu sinne, kuten pilkkoutumattomia ruoantähteitä, myrkkyjä, viruksia ja bakteereita. Aivan kuin pahiksia loitolla pitävä vartija ottaisi päivätorkut!

Kun tunkeilijat pääsevät falskaavan portin läpi verenkiertoon, immuunipuolustus saa hälytyksen ja aloittaa hyökkäyksen. Ja seuraukset voivat olla tuhoisat myös terveille soluille.

Helsingin yliopiston biolääketieteen tohtorikoulutettava Richard Forsgård kertoo, että lisääntynyt suoliston läpäisevyys saatetaan havaita jo ennen varsinaisen taudin oireita.

– Tutkimuksissa on havaittu, että autoimmuunisairauksista kärsivien potilaiden lähisukulaisilla saattaa myös olla lisääntynyt suoliston läpäisevyys, Forsgård toteaa.

Probiootit vahvistavat suolta

Suolen läpäisevyyden lisääntymisessä elämäntavoilla vaikuttaa olevan merkittävä vaikutus. Esimerkiksi epäterveellinen ravinto voi olla lisätä läpäisevyysongelmia.

–Vahvinta näyttöä on alkoholista ja sen metaboliatuotteesta, asetaldehydista. Myös alkoholin käyttöön liittyvien maksasairauksien taustalla vaikuttaa osaltaan suoliston lisääntynyt läpäisevyys, Forsgård sanoo.

Myös tietyt bakteerit ja virukset lisäävät suolen läpäisevyyttä. Tohtorikoulutettava Hanna Ventola Helsingin yliopiston Biolääketieteen laitokselta kertoo, että taudinaiheuttajat sitoutuvat suolenseinämänsolun pinnalla olevaan reseptoriin tai erittävät haitallisia aineita. Esimerkiksi tautia aiheuttava kolibakteeri muuttaa solun tukirankaa ja aiheuttaa häiriöitä suolen tiiviissä liitoksissa.

Useiden tutkimusten mukaan probiooteilla on positiivisia vaikutuksia immuunipuolustukseen, tulehdusvasteeseen ja suolistoinfektioiden ehkäisyyn.

Ventolan mukaan ainakin solu- ja eläinkokeiden perusteella näyttää siltä, että probiooteilla voi vahvistaa myös suolen limakalvoa.

Tekeillä olevassa väitöskirjassaan Ventola on tutkinut Lactobacillus rhamnosus GG -maitohappobakteeria, joka on yksi maailman käytetyimmistä probiooteista.

–Olemme havainneet sen ehkäisevän läpäisevyyshäiriöön johtavia vaurioita. Tulokset ovat linjassa muiden ryhmien saamien tuloksien kanssa, Ventola kertoo.

Tulehdus uhkaa vuotavaa suolta

Alessio Fasanon tutkimuksista selviää, että suolen liitoksia ohjaa proteiini nimeltään tsonuliini. Mitä enemmän suolessa on tsonuliinia, sitä läpäisevämpi suoli on. Jos esimerkiksi keliaakikko syö gluteenia, lisääntyy tsonuliiniproteiinien tuotanto välittömästi.

Kun Fasanon ryhmä mittasi veren tsonuliinipitoisuuksia, he havaitsivat, että esimerkiksi yli 50 prosentilla diabeetikoista tsonuliinipitoisuus oli koholla. MS-potilaista noin 29 prosentilla oli kohonnut tsonuliinitaso. Sen sijaan elpymisvaiheessa olevilla MS-potilailla tsonuliinitasot olivat terveiden tasolla.

On myös tärkeää huomata, että kun elimistö käy sotaa autoimmuunisairautta vastaan, sen voimat eivät enää riitä tavallisten virusten ja bakteerien aiheuttamien vaurioiden korjaamiseen. Tulehdukset voivat jäädä ilman elimistön omia korjausprosesseja. Pahimmillaan suoli voi tulehtua niin, että ravintoaineiden imeytyminen häiriintyy. Suolen läpäisevyyshäiriöön saattaakin liittyä myös ravintoaineiden puutostiloja, mikä entisestään kiihdyttää ikävyyksien kierrettä.

Fasanon pääviesti on kuitenkin toiveikas: kun mikä tahansa kolmesta autoimmuunisairauden puhkeamiseen vaadittavasta tekijästä — eli geenit, ympäristön laukaiseva tekijä tai suoliston läpäisevyyshäiriö – poistetaan, tulisi autoimmuunisairauteen johtavan prosessin pysähtyä.

Rasvainen ruoka vaurioittaa suolta

Tiedemaailmassa on viimeaikoina kohistu lihavuuden yhteydestä suoliston limakalvohäiriöön. Kun limakalvo vaurioituu, se ei enää pysty suojelemaan elimistöä vierailta mikrobeilta vaan ne pääsevät läpi verenkiertoon. Lääketieteellisestä ravitsemusfysiologiasta väitelleen Lotta Stenmanin tutkimus osoittaa, että limakalvoeste ei vaurioidu lihavuuden, vaan siihen usein liittyvän ruokavalion takia.

Stenman havaitsi hiiritutkimuksissaan, että paljon tyydyttynyttä rasvaa sisältänyt ruokavalio lisäsi läpäisevyyttä ohutsuolessa 18 prosenttia ja paksusuolessa 29 prosenttia.

– Näitä suolistomuutoksia ei tapahtunut, jossa hiiret lihovat ilman rasvaista ruokavaliota.

Ainoa ihmisillä tehty vastaavanlainen läpäisevyystutkimus on tehty Yhdysvaltalaisen Rockefellerin yliopistossa. Tutkimuksessa oli mukana vain kahdeksan ihmistä, mutta heidän syömisensä kontrolloitiin tarkasti.

Tutkijat mittasivat verenkierrosta endotoksiineja. Ne ovat bakteerien soluseinämän osia, joita pääsee suolistosta verenkiertoon sitä enemmän, mitä vaurioituneempi limakalvo on.

Paljon kovaa rasvaa sisältänyt ruokavalio lisäsi endotoksiinien pitoisuutta 71 prosenttia verrattuna tutkittavien tavanomaiseen ruokavalioon. Sen sijaan terveellinen ruokavalio laski endotoksiinien pitoisuutta 38 prosenttia.

Suolistoa tervehdyttävä ruokavalio sisältää runsaasti marjoja, hedelmiä, kasviksia ja kokojyväviljaa, siitä karsitaan kovaa rasvaa, sokeria, lihaa ja puhdistettua viljaa.

Asiantuntija: Alessio Fasano, gastroenterologi, tohtori, Boston, Yhdysvallat.

Vierailija

Terveellinen ruoka hoitaa suolistoa – entä sairauksia?

Prosessoitu suomalainen maito, viljat, sokerit, stressi, keinomakeutusaineet, prosessoidut kasviöljyt (margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...) ja lisäaineet. Ne kun jättää pois, rauhoittuu elimistö aika monella. Viljojen ja/tai maidon (varmista, että pelkästään maidon laktoosi ei aiheuta sinulle ongelmia) karsiminen ei tietenkään ratkaise kaikkien ihmisten kaikkia mahdollisia terveysongelmia, mutta todella monella erittäin nopea ja yksinkertainen tapa parempaan hyvinvointiin, joka ei...
Lue kommentti
Vierailija

Terveellinen ruoka hoitaa suolistoa – entä sairauksia?

Allergiat, psoriasis, nivelrikko, reuma, II-tyypin diabetes, astma ja atopia ovat elimistön immuunijärjestelmän ylireagointia vieraisiin ruoka-aineisiin, jonka todellinen syy voi olla sopimaton (yleensä viljat ja/tai maito) ruokavalio joka pitää hälytystilaa yllä kehossa. Kun elimistön pommittaminen väärällä ravinnolla lopetetaan, myös immuunijärjestelmä rauhoittuu. Kannattaa perehtyä aiheeseen, sillä voit päästä kaikista oireista eroon vain muuttamalla ruokavaliotasi. Lasten allergiat ja...
Lue kommentti
laboratoriokokeet, kolesteroli, verenpaine, sokerirasitus

Ennaltaehkäisy on parasta terveydenhoitoa. Mutta tarvitseeko oireettoman syynätä maksa-arvojaan tai syöpäriskiään – ja voiko terveyttään tarkkailla liikaa?

Mittariin tulee viisikymmentä vuotta, enkä tiedä kolesterolilukemiani. Serkullani todettiin diabetes, pitäisikö minunkin mittauttaa verensokerit?

Oman terveyden tarkkailu on koko ajan helpompaa. Yhä useampia arvoja voi mitata kotitesteillä, ja tieto sairauksien riskitekijöistä lisääntyy vauhdilla. Innokkain käy varmuuden vuoksi vuosittain koko kehon läpivalaisussa, toiselle jo verenpaineen mittaaminen on kauhistus sairauksien pelon vuoksi.

Perusterve pärjää onneksi pitkälle ilman mittauksia. Yleislääketieteen tohtori Osmo Saarelman mukaan on harvinaista, että oireettomalta paljastuisi terveystarkastuksessa tai laboratoriokokeissa yllättäviä, piileviä sairauksia. Poikkeuksia ovat syöpäseulonnat.

– Terveen ihmisen summittainen tarkastaminen on melko lailla hyödytöntä lukuun ottamatta muutamia peruskokeita, kuten kolesterolimittausta — ja siinäkin riittää mittaus kerran elämässä, jos lukema on hyvä.

Kolesteroli ja verenpaine selville

Viimeistään keski-iässä oireettomankin on silti syytä selvittää muutamia arvoja. Nelikymppisenä kannattaa tarkistuttaa kolesteroli. Jos ei omista verenpainemittaria, voi käydä terveysaseman mittauspisteessä. Korkeisiin lukemiin on hyvä puuttua ajoissa. Jos taas on siunattu ihanteellisilla arvoilla, voi huokaista helpotuksesta ja unohtaa mittailut vuosiksi.

Keskustelussa vilahtelevat välillä muutkin arvot. Ehkä yleisimpiä pohdinnan aiheita on se, pitäisikö tulehdusarvot eli lasko tai CRP silloin tällöin tarkistaa.

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan kohonnut CRP voi kieliä sepelvaltimotaudin riskistä vielä korkeaa kolesteroliakin vahvemmin. Saarelman mielestä tämä ei vielä tarkoita, että CRP-arvoa kannattaisi seuloa varmuuden vuoksi. Kohonnut lukema kyllä kertoo kehon tulehdustilasta mutta ei erittele, jyllääkö kehossa kasvain, allergia vai virtsatietulehdus. Terveelle CRP ei siis kerro juuri mitään.

– Jos pelkää sydäntauteja, on hyödyllisempää tutkailla tupakointiaan ja ruokavaliotaan. Hyvä keino on rajoittaa punaisen lihan syöntiä ja tarkistaa, että käyttää riittävästi pehmeitä rasvoja. Hampaistakin kannattaa huolehtia: suun terveys on todistetusti yhteydessä sydäntautiriskiin.

Paastoverensokerin mittaaminen taas sijoittuu välimaastoon: sen voi tarkistuttaa, jos epäilee diabetesta.

– Tosin tällöinkin hyödyllisempää on täyttää riskilaskuri Diabetesliiton sivuilla (diabetes.fi) tai tehdä sähköinen terveystarkastus, jos kuntasi sellaisen tarjoaa. Jos saa korkeat lukemat, verensokeri kannattaa vielä tarkistaa laboratoriossa.

Saarelma painottaa, ettei perusterveen pitäisi pohtia sairauksien ennaltaehkäisyä yksittäisten veriarvojen tai kokeiden kautta. Keho on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Kotitestejä vain harkiten

Laktoosi-intoleranssi, PSA, virtsatietulehdus... Apteekkien kotitestivalikoima laajenee kaiken aikaa. Diabeetikolle verensokerin mittaaminen päivittäin on välttämätöntä, mutta perusterveelle Saarelma ei suosittele kotitestejä paria poikkeusta lukuun ottamatta.

– Jos on ollut suojaamattomassa yhdynnässä, klamydiatesti voi olla aiheellinen, sillä sairaus on usein oireeton. Ja toki keliakiakokeen voi ostaa, jos huomaa viljansyöntiin liittyviä suolisto-oireita, kuten vatsakipua tai ripulia.

Jopa kolesterolia voi mitata kotitestillä. Edullisimpien testien heikkous on se, että ne kuvaavat kokonaislukemaa eivätkä erittele hyvää ja huonoa kolesterolia. Siksi ne eivät kerro rasva-arvoista koko totuutta.

– Varsinkin naisilla kokonaiskolesteroli voi olla reippaastikin yli suositusrajan eli viiden tai kuuden, jos hyvän eli HDL-kolesterolin taso on korkea. Omatestauslaitteet, joka erittelevät LDL-ja HDL-kolesterolin, maksavat satoja euroja. Silloin herää kysymys, miksei voisi käydä kerran viidessä vuodessa mittauttamassa kolesteroliaan vaikkapa terveyskeskuksessa.

Kotitestien suurin pulma on  väärintulkinta.

Asiantuntija ei ole vierellä kommentoimassa tuloksia. Jos vaikkapa klamydiatestistä saa negatiivisen tuloksen, se ei silti sulje sairauden mahdollisuutta pois.

Yksi on kuitenkin varmaa: jos vaihtoehtoina on turvautua joko oireiden googlettamiseen tai kotitestiin, jälkimmäinen on pienempi paha. Kotitestistä tulokseksi saa ainakin suhteellisen luotettavan ja yksiselitteisen lukeman.

Vitamiinimittauksista terveyttä?

Joidenkin tuoreiden tutkimusten mukaan veren alhainen D-vitamiinipitoisuus kielii osteoporoosiriskistä. Samasta syystä lääkäri saattaa määrätä testeihin, joissa selvitetään veren D-vitamiinipitoisuutta.

Puutosepäily on saanut monet oireettomatkin hakeutumaan laboratorioon. Saarelma ei kuitenkaan näe syytä siihen, miksi terveen pitäisi käydä omin päin tarkistuttamassa vitamiinitasot.

– Suomessa pitäisi joka tapauksessa huolehtia riittävästä D-vitamiinin saannista ympäri vuoden. Jos ulkoilee kohtuudella, kesät voi olla D-vitamiinin suhteen huoletta ja talvisin ottaa 10 mikrogramman vitamiinilisän päivittäin, Saarelma sanoo.

Vitamiinitestien kanssa samaan kategoriaan kuuluvat hivenainetestit, joita on markkinoitu ratkaisuksi esimerkiksi jatkuvaan uupumukseen. Varsinaiset imeytymishäiriöt ovat kuitenkin harvinaisia. Usein epämääräiset oireet selittyvät muilla syillä, kuten huonolla nukkumisella, stressillä, ruokavaliolla tai jopa vuodenajalla. Testejä kannattaa harkita vasta siinä vaiheessa, kun elintapamuutokset eivät pure.

Syynää lähisuvun sairaudet

Jos mielii terveyttä ja pitkää ikää, pitääkö koluta läpi oman suvun sairaushistoria? Saarelman mukaan ei ole tarpeen mennä useiden sukupolvien taakse. Riittää, kun käy läpi lähisukulaisten perinnölliset sairaudet.

– Esimerkiksi sydämen johtoratahäiriöistä johtuvat äkkikuolemat ovat olleet paljon esillä. Ne ovat kuitenkin erittäin harvinaisia. Jos äkkikuolemia on sattunut suvussa, kannattaa mieluummin hakeutua lääkäriin kuin tuijotella sukutaulua.

Syöpätutkija Päivi Peltomäki neuvoo laatimaan sukupuun, jos perinnölliset taudit huolettavat. Sukupuussa saisi näkyä ainakin kolme polvea, eli ensimmäisen ja toisen asteen sukulaiset isovanhempiin, setiin ja täteihin saakka. Jotkin taudit hyppivät yhden tai kahden sukupolven yli, joten pelkkä vanhempien sairaushistoria ei kerro koko totuutta.

Liian hätiköityjä johtopäätöksiä ei kuitenkaan kannata tehdä. Vaikka bongaisi lähisuvusta kaksi samanlaista sairastapausta, oma riski ei silti välttämättä ole suuri.

– Esimerkiksi paksusuolen syövistä vain muutama prosentti on selkeästi perinnöllisiä. Vaikka syöpiä esiintyisi suvussa paljon, se ei aina tarkoita, että suvussa kulkisi sairaudelle altistava geenimuunnos. Varsinkaan, jos perhepiirissä on ollut useita eri syöpätyyppejä.

Vahvempi viite perinnöllisyydestä on, jos sairastuneet ovat poikkeuksellisen nuoria. Useampi ennen keski-ikää puhjennut muistisairaus tai sydäninfarkti on jo hyvä syy tutkia sukupuu tavallista tarkemmin.

– Jos lähisuvussa esimerkiksi on tullut sydäninfarkteja alle 50-vuotiaille, se kielii jo aika vahvasti hyperkolesterolemiasta, eli perinnöllisestä, normaalia suuremmasta veren kolesterolitasosta. Silloin voi olla syytä aloittaa kolesterolilääkitys, vaikka sille ei muuten olisi tarvetta, Osmo Saarelma kertoo.

Peili on paras mittari

Ei ole yhtä vastausta siihen, milloin terveydestä huolehtiminen menee liiallisuuksiin. Pakkomielteinen kehon tuntemusten tarkkailu ei kuitenkaan ole normaalia. Silloin ensimmäinen, kymmenes tai edes sadas terveystarkastus ei helpota oloa, vaan tärkeintä olisi puuttua psyykkiseen ongelmaan taustalla.

Toinen ääripää ovat ne, jotka tietävät hyvin, että tipaton tai tumppaaminen tekisi terää, mutta pitävät silti tiukasti kiinni paheistaan.

– Jotkut käyttävät reippaasti alkoholia ja pyytävät lähetettä maksakokeisiin testatakseen, vieläkö elimistö kestää juomista. Siinä kohtaa lähdetään liikkeelle täysin väärästä päästä.

Terveystarkastus voi olla myös kannustin, jos elintavoissa on petrattavaa.

Pohjalla vain pitää olla valmius muuttaa elintapojaan.

– Ei juuri hyödytä, jos terveydenhoitaja tai lääkäri paasaa alkoholinkäytön vähentämisestä ja tupakoinnin lopettamisesta ja potilas vain nyökyttelee ja lähtee pois.

Osmo Saarelman mukaan eniten terveitä vuosia tuo oma-aloitteinen hyvinvoinnin tarkkailu. Tapojen tuunaaminen terveellisemmiksi ehkäisee kaikkia kansantauteja, eikä siihen tarvita lääkärikäyntejä tai testejä.

– Olen tavannut sanoa potilaille, että paras terveystarkastus on peili. Tietyt asiat kannattaa ”mitata” mielessä joka päivä. Niitä ovat paino, tupakointi, alkoholin käyttö, punaisen lihan syönti, liikunta, nukkuminen, stressinhallinta ja onnellisuus.

Veli-Jussi jalkanen

Kertooko terveystesti miten voit?

Ilman muuta kannattaa ottaa ja otattaa testejä. Mikään ei maksa niin paljon kuin sairastaminen tai huonokuntoisuus ja raihnaisuus. Heikentyvät arvot kannustavat elintapamuutoksiin ennenkuin salakavalasti etenevät sairaudet puhkeavat. Silloin ollaan jo myöhässä. Kotíin kannattaa ostaa paras mahdollinen pissatesti josta saa jo 12 arvoa. Tärkeä verenpainemittari on halpa. Unen laadun mittaamiseen on myös halpoja mittareita. Myös ns. terveen mutta ylipainoisen kannattaa ostaa verensokerimittari ja...
Lue kommentti
rintavuoto, maitovuoto

Toisesta rinnasta tulee vuotoa ja kyljessä on kipua. Mammografiassa, ultraäänessä ja papa-kokeessa ei ollut poikkeavaa. Pitäisikö tehdä munasarjatutkimus? Olen 64-vuotias.

Maitovuoto rinnoista on tavallinen oire synnyttäneillä naisilla, synnyttämättömillä harvinainen. Vihertävä tai rusehtava erite tai vuoto useammasta kuin yhdestä nännitiehyestä ei yleensä viittaa syöpään.

Verinen tai toispuoleinen, ei-maitoinen vuoto vaatii selvittämistä. Tutkimuksiin voivat kuulua rintojen tunnustelu, mammografia-, ultraääni- ja duktografiatutkimukset sekä joskus magneettitutkimus.

Tavallisin syy vuotoon on maitotiehyen sisäinen limakalvon kasvain, ns. intraduktaalinen papillooma, joka yksittäin on yleensä hyvänlaatuinen. Rauhastiehyen laajentuma, ns. duktektasia, voi aiheuttaa vihertävää neste-eritystä.

Papa-kokeesta tai munasarjatutkimuksesta ei ole apua vuodon selvittämisessä. Kylkikivullakaan ei välttämättä ole yhteyttä vuotoon.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

väsymysoireyhtymä

Ei hullu, huijari eikä laiska, vaan oikeasti sairas. Väsymysoireyhtymä näkyy muutoksina aivojen magneettikuvissa ja elimistön immuunipuolustuksessa.

Väsymysoireyhtymä on huonosti tunnettu sairaus lääkäreidenkin keskuudessa. Siihen ei myöskään ole tällä hetkellä yhtenäistä hoitopolkua.

Väsymysoireyhtymästä voivat kertoa

  • Väsymys, joka seuraa pientäkin fyysistä tai psyykkistä rasitusta.
  • Huimaus, sydämentykytys ja muut autonomisen hermoston oireet.
  • Unettomuus. Uni on kevyttä ja rikkinäistä.
  • Aivosumu eli keskittyminen, muistaminen ja ajattelut heikkenevät.
  • Infektio-oireet, kuten kurkkukipu, kaulan imusolmukkeiden turpoaminen. Joillakin sairaus alkaa infektiokierteen jälkeen.
  • Kivut lihaksissa ja nivelissä, päänsärky.
  • Masennus ja ahdistus.
  • Lihasheikkous ja voimattomuus.

Lue lisää väsymysoireyhtymästä Hyvä terveys 6/17. Tilaajana lehti on luettavissa digilehdet.fi

Veli-Jussi Jalkanen

Nämä oireet voivat kertoa väsymysoireyhtymästä

Tämä vaiva on elintapatauti. Siihen on yleensä syynä useiden asioiden monivaikutus: - Liian vähän tai huolaatuista unta - Kehon vajaaravitsemus erik. B12, C-vit, ja monet muut. Tiheäravinteinen ruoka ja tukeva lisä suojaravinteita purkista auttavat - Masennus: tämäkin voi suurelta osin johtua elimellisestä ja siten itse korjattavista elintapasyistä. - Liikunnan puute: keho vain ei toimi kunnolla ilman riittävää liikuntaa - Kilpirauhasen vajaatoiminta: tämä yleinen eri asteisena esiintyvä vaiva...
Lue kommentti
vaihdevuosivaivat

Liikunta on lukijoidemme suosituin itsehoitokeino vaihdevuosioireisiin. Toiseksi yleisintä on muokata ruokavaliota. Luontaistuotteita on kokeillut joka kolmas. Mutta myös stressin torjunta ja hyvä seksi mainittiin.

Hyvän terveyden 50+ hyvinvointikysely kertoo, että suomalaisnaiset luottavat keski-iässä liikuntaan hyvän olon tuojana. Kysely suunnattiin vaihdevuosissa oleville. 

Eniten saimme vastauksia 51–55-vuotiailta, toiseksi eniten 56-60-vuotiailta ja loput ikäryhmästä 45–50. Kiitämme kaikkia vastanneita!

1. Liikunta

Suosituin keino helpottaa vaihdevuosioireita on harrastaa liikuntaa. Hyvän terveyden kyselyyn vastanneista niin tekee 68 prosenttia. Osa kertoi turvautuvansa hikiliikuntaan, josta on sekin hyöty, että paino pysyy kurissa ja kunto hyvänä. Myös kävely, uinti ja niin sanotut hitaat lajit olivat käytössä.

Muutama mainitsi erityisesti luonnossa liikkumisen: ”Ulkona liikkuminen antaa hyvät yöunet. Tuuletan makuuhuoneen tosi hyvin ja jätän ikkunan hiukan raolleen, jotta hiki ei pääse yllättämään.”

Myös pyöräilystä muistutettiin: ”Nyt pyöräilykauden alkaessa työmatkoista tulee vähän lisälenkkiä.”

2. Ruokavalio

Toiseksi suosituin vaihdevuosien helpotuskeino on muokata ruokavaliotaan. Niin tekee 39 prosenttia vastanneista.

”Punaviinit minimiin, höttöhiilarit on myös pahasta. Ylipaino kuriin. Olo on kuin kolmekymppisellä”, kirjoitti nainen Espoosta.

Kuopiolainen vastaaja totesi: ”Lopetin lihan, makkaroiden ja broilerin syönnin ja lopuksi vielä kahvin juonin. Syön nyt runsaasti vihanneksia eri muodoissa.”

Yksi vastanneista oli huomannut makean vaaran: ”Mitä vähemmän syön suklaata sen paremmin voin. Heti kun syön jotakin makeaa, alkaa mieletön hikikohtaus... Meni monta vuotta tajuta tämä asia.”

3. Luontaistuotteet

Kolmekymmentäkaksi prosenttia vastanneista käyttää luontaistuotteita helpottamaan vaihdevuosioireita. Vastauksissa mainittiin muun muassa salvia- ja melatoniinitabletit, soijavalmisteet ja homeopaattiset tuotteet.

Myös E-vitamiini, apteekkien hormoonittomat vaihdevuosiin tarkoitetut tuotteet sekä akupunktio ja seksi tuotiin esiin.

4. Hormonikorvaushoito

Hormoneihin turvautuu 16 prosenttia vastanneista.

Yksi totesi, ettei hänen hoitonsa tehoa kunnolla – ”ei saa nukuttua” – joten annos on ehkä liian pieni.

Ei mitään

Yhdeksäntoista prosenttia vastanneista ei käytä vaihdevuosioireisiin mitään hoitokeinoja.

Vastauksissa kuitenkin mainittiin sellaisia elämänlaatua parantavia asioita, kuten rentoutuminen, sauna, kylmä suihku, säännöllinen hyvä seksielämä ja stressin minimointi ja ystävien kanssa yhdessä sparraaminen.

 

Vastanneiden kesken on arvottu Emeran Mayerin kirja Viisas vatsa (Atena, 2017).

Lue lisää 50+ naisen elämän haasteista: Hyvä terveys 5 / 2017.