suolistovauriot immuunipuolustus autoimmuunisairaudet ruokavalio
Kuva Shutterstock

Uusien tutkimustulosten mukaan autoimmuunisairauksien taustalla vaikuttaa suolen läpäisevyyshäiriö. Kun se hoidetaan terveellisellä ruokavaliolla, paraneeko tautikin?

Jokaisella on sisuksissaan oma yksilöllinen armeija, toisin sanoen immuunijärjestelmä. Oma mikrobistomme vakoilee tunkeilijoita, kuten bakteereita, viruksia ja loisia. Kun se havaitsee vihollisen, sen tehtävä on simppeli: hyökkää ja tapa.

Valitettavasti suojelusjoukkojemme toiminta voi olla kaikkea muuta kuin täsmällistä.

Joskus immuunijärjestelmä hyökkää tunkeilijoiden lisäksi omia solujamme vastaan. Harhalaukauksista tulee paljon ”siviiliuhreja”.

Seurauksena voi olla jokin yli sadasta autoimmuunisairaudesta, joista Suomessa kärsii 5–10 prosenttia väestöstä. Viimeisen 20 vuoden aikana autoimmuunitauteja sairastavien määrä on Suomessa kaksinkertaistunut – ja nuorentunut.

Yleisiä autoimmuunisairauksia meillä ovat kilpirauhasen tulehdus, ykköstyypin diabetes, keliakia ja astma. Samaan kategoriaan kuuluvia sairauksia ovat muun muassa haavainen paksusuolentulehdus, Crohnin tauti, nivelreuma, psoriasis ja MS-tauti.

Syynä liian läpäisevä suoli

Jo melko kauan on ollut selvää, että autoimmuunisairaus vaati syntyäkseen perinnöllisen alttiuden sekä jonkin laukaisevan tekijän. Esimerkiksi keliakiassa laukaisija on viljojen gluteeni.

Viime vuosina käsitystä autoimmuunisairauden puhkeamisesta on avartanut maailmankuulu gastroenterologi Alessio Fasano. Hänen tutkimusryhmänsä on saanut selville, että autoimmuunisairaudelle altistaa kolmaskin syy: suolen läpäisevyyshäiriö, jota on kutsuttu myös ”vuotava suoleksi”.

Suolen läpäisevyyshäiriössä ohutsuolen seinämän solujen tiiviit liitokset avautuvat ja päästävät verenkiertoon hyödyllisten aineiden lisäksi kaikkea sellaista, joka ei kuulu sinne, kuten pilkkoutumattomia ruoantähteitä, myrkkyjä, viruksia ja bakteereita. Aivan kuin pahiksia loitolla pitävä vartija ottaisi päivätorkut!

Kun tunkeilijat pääsevät falskaavan portin läpi verenkiertoon, immuunipuolustus saa hälytyksen ja aloittaa hyökkäyksen. Ja seuraukset voivat olla tuhoisat myös terveille soluille.

Helsingin yliopiston biolääketieteen tohtorikoulutettava Richard Forsgård kertoo, että lisääntynyt suoliston läpäisevyys saatetaan havaita jo ennen varsinaisen taudin oireita.

– Tutkimuksissa on havaittu, että autoimmuunisairauksista kärsivien potilaiden lähisukulaisilla saattaa myös olla lisääntynyt suoliston läpäisevyys, Forsgård toteaa.

Probiootit vahvistavat suolta

Suolen läpäisevyyden lisääntymisessä elämäntavoilla vaikuttaa olevan merkittävä vaikutus. Esimerkiksi epäterveellinen ravinto voi olla lisätä läpäisevyysongelmia.

–Vahvinta näyttöä on alkoholista ja sen metaboliatuotteesta, asetaldehydista. Myös alkoholin käyttöön liittyvien maksasairauksien taustalla vaikuttaa osaltaan suoliston lisääntynyt läpäisevyys, Forsgård sanoo.

Myös tietyt bakteerit ja virukset lisäävät suolen läpäisevyyttä. Tohtorikoulutettava Hanna Ventola Helsingin yliopiston Biolääketieteen laitokselta kertoo, että taudinaiheuttajat sitoutuvat suolenseinämänsolun pinnalla olevaan reseptoriin tai erittävät haitallisia aineita. Esimerkiksi tautia aiheuttava kolibakteeri muuttaa solun tukirankaa ja aiheuttaa häiriöitä suolen tiiviissä liitoksissa.

Useiden tutkimusten mukaan probiooteilla on positiivisia vaikutuksia immuunipuolustukseen, tulehdusvasteeseen ja suolistoinfektioiden ehkäisyyn.

Ventolan mukaan ainakin solu- ja eläinkokeiden perusteella näyttää siltä, että probiooteilla voi vahvistaa myös suolen limakalvoa.

Tekeillä olevassa väitöskirjassaan Ventola on tutkinut Lactobacillus rhamnosus GG -maitohappobakteeria, joka on yksi maailman käytetyimmistä probiooteista.

–Olemme havainneet sen ehkäisevän läpäisevyyshäiriöön johtavia vaurioita. Tulokset ovat linjassa muiden ryhmien saamien tuloksien kanssa, Ventola kertoo.

Tulehdus uhkaa vuotavaa suolta

Alessio Fasanon tutkimuksista selviää, että suolen liitoksia ohjaa proteiini nimeltään tsonuliini. Mitä enemmän suolessa on tsonuliinia, sitä läpäisevämpi suoli on. Jos esimerkiksi keliaakikko syö gluteenia, lisääntyy tsonuliiniproteiinien tuotanto välittömästi.

Kun Fasanon ryhmä mittasi veren tsonuliinipitoisuuksia, he havaitsivat, että esimerkiksi yli 50 prosentilla diabeetikoista tsonuliinipitoisuus oli koholla. MS-potilaista noin 29 prosentilla oli kohonnut tsonuliinitaso. Sen sijaan elpymisvaiheessa olevilla MS-potilailla tsonuliinitasot olivat terveiden tasolla.

On myös tärkeää huomata, että kun elimistö käy sotaa autoimmuunisairautta vastaan, sen voimat eivät enää riitä tavallisten virusten ja bakteerien aiheuttamien vaurioiden korjaamiseen. Tulehdukset voivat jäädä ilman elimistön omia korjausprosesseja. Pahimmillaan suoli voi tulehtua niin, että ravintoaineiden imeytyminen häiriintyy. Suolen läpäisevyyshäiriöön saattaakin liittyä myös ravintoaineiden puutostiloja, mikä entisestään kiihdyttää ikävyyksien kierrettä.

Fasanon pääviesti on kuitenkin toiveikas: kun mikä tahansa kolmesta autoimmuunisairauden puhkeamiseen vaadittavasta tekijästä — eli geenit, ympäristön laukaiseva tekijä tai suoliston läpäisevyyshäiriö – poistetaan, tulisi autoimmuunisairauteen johtavan prosessin pysähtyä.

Rasvainen ruoka vaurioittaa suolta

Tiedemaailmassa on viimeaikoina kohistu lihavuuden yhteydestä suoliston limakalvohäiriöön. Kun limakalvo vaurioituu, se ei enää pysty suojelemaan elimistöä vierailta mikrobeilta vaan ne pääsevät läpi verenkiertoon. Lääketieteellisestä ravitsemusfysiologiasta väitelleen Lotta Stenmanin tutkimus osoittaa, että limakalvoeste ei vaurioidu lihavuuden, vaan siihen usein liittyvän ruokavalion takia.

Stenman havaitsi hiiritutkimuksissaan, että paljon tyydyttynyttä rasvaa sisältänyt ruokavalio lisäsi läpäisevyyttä ohutsuolessa 18 prosenttia ja paksusuolessa 29 prosenttia.

– Näitä suolistomuutoksia ei tapahtunut, jossa hiiret lihovat ilman rasvaista ruokavaliota.

Ainoa ihmisillä tehty vastaavanlainen läpäisevyystutkimus on tehty Yhdysvaltalaisen Rockefellerin yliopistossa. Tutkimuksessa oli mukana vain kahdeksan ihmistä, mutta heidän syömisensä kontrolloitiin tarkasti.

Tutkijat mittasivat verenkierrosta endotoksiineja. Ne ovat bakteerien soluseinämän osia, joita pääsee suolistosta verenkiertoon sitä enemmän, mitä vaurioituneempi limakalvo on.

Paljon kovaa rasvaa sisältänyt ruokavalio lisäsi endotoksiinien pitoisuutta 71 prosenttia verrattuna tutkittavien tavanomaiseen ruokavalioon. Sen sijaan terveellinen ruokavalio laski endotoksiinien pitoisuutta 38 prosenttia.

Suolistoa tervehdyttävä ruokavalio sisältää runsaasti marjoja, hedelmiä, kasviksia ja kokojyväviljaa, siitä karsitaan kovaa rasvaa, sokeria, lihaa ja puhdistettua viljaa.

Asiantuntija: Alessio Fasano, gastroenterologi, tohtori, Boston, Yhdysvallat.

Vierailija

Terveellinen ruoka hoitaa suolistoa – entä sairauksia?

Prosessoitu suomalainen maito, viljat, sokerit, stressi, keinomakeutusaineet, prosessoidut kasviöljyt (margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...) ja lisäaineet. Ne kun jättää pois, rauhoittuu elimistö aika monella. Viljojen ja/tai maidon (varmista, että pelkästään maidon laktoosi ei aiheuta sinulle ongelmia) karsiminen ei tietenkään ratkaise kaikkien ihmisten kaikkia mahdollisia terveysongelmia, mutta todella monella erittäin nopea ja yksinkertainen tapa parempaan hyvinvointiin, joka ei...
Lue kommentti
Vierailija

Terveellinen ruoka hoitaa suolistoa – entä sairauksia?

Allergiat, psoriasis, nivelrikko, reuma, II-tyypin diabetes, astma ja atopia ovat elimistön immuunijärjestelmän ylireagointia vieraisiin ruoka-aineisiin, jonka todellinen syy voi olla sopimaton (yleensä viljat ja/tai maito) ruokavalio joka pitää hälytystilaa yllä kehossa. Kun elimistön pommittaminen väärällä ravinnolla lopetetaan, myös immuunijärjestelmä rauhoittuu. Kannattaa perehtyä aiheeseen, sillä voit päästä kaikista oireista eroon vain muuttamalla ruokavaliotasi. Lasten allergiat ja...
Lue kommentti

Olen 62 v. nainen. Kärsin voimakkaista hikoilupuuskista päivittäin ja usein aamuöisin. Tätä on jatkunut jo useita vuosia ja oireet ovat vähitellen pahentuneet. Käytän Thyroxin-tabletteja kilpirauhasen vajaatoimintaan. Aiemmin hikoilua on hoidettu hormonihoidolla, mutta lopetin estrogeenilaastarin käytön puoli vuotta sitten. En ollut näistä oireista vapaa lääkkeen käytön aikanakaan. Oireilu häiritsee paitsi yöuntani myös asiointia, automatkoja, konserteissa ja teattereissa vierailujani.

Kilpirauhasen liikatoiminnassa hikoilu on tyyppioire. Kysyjällä on kuitenkin kilpirauhasen vajaatoiminta, ja sen oireisiin hikoilu ei yleensä kuulu. Vaihdevuosiin eli kuukautisten loppumiseen liittyy varsin usein kuumotuksia ja hikipuuskia. Ne voivat toki jatkua jopa parikymmentä vuotta, mutta kyllä lievittyvät vuosien kuluessa. Vaihdevuosien hikoiluaallot näkyvät kasvoilla ja rinnalla, ilman edeltävää rasitusta. Estrogeeni auttaa niihin tehokkaasti.

Yöhikoilu on suhteellisen tavallinen vaiva, jolle ei tutkimuksissa yleensä löydy mitään syytä. Kysyjän tapauksessa hikoilu on ilmeisesti pahempi päivällä eikä se liity rasitukseen. Hikoilun takaa voi joskus löytyä sairauksia, joihin useimmiten liittyy muitakin oireita, jotka auttavat syiden selvittelyissä.

Tietyt sairaudet, kuten diabetes, kilpirauhasten liikatoiminta, krooninen infektio ja syöpä, voivat lisätä hikoilua. Sama vaikutus saattaa olla ylipainolla. Rasvakudos toimii eristeenä ja nostaa sisäistä ruumiinlämpöä, mikä puolestaan altistaa hikoilulle. Tupakointi altistaa hikoilulle, samoin kahvi ja voimakkaat mausteet.

Silloin kun hikoiluun ei löydy syytä, siihen ei tunneta mitään tehokasta hoitoa. Kotikonsteina voi kokeilla huonelämpötilan alentamista ja vaatetuksen keventämistä. Liikahikoilun hoidossa on kokeiltu lääkkeitä, kuten ns. antikolinergivalmisteita, rauhoittavia lääkkeitä ja ns. beetasalpaajia.

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Hikinenä

Miksi vaihdevuosioireet eivät lopu?

Olen yli 70-vuotias ja vasta nyt alkaa hikoilu helpottaa: enää vain öisin herään hikoilupuuskiin. Ensimmäiset vaihdevuosioireeni sain 43-vuotiaana, joten 30-vuotta on tullut kärsittyä. Estrogeeni olisi ehkä auttanut, mutta rintasyövän vuoksi en saanut sitä. On se kumma, kun vaihdevuosivaivoihin ei ole keksitty kunnollisia lääkkeitä (estrogeenia lukuunottamatta). Maailman väestöstä noin puolet on naisia, joten kaupallisia mahdollisuuksia olisi vaikka usemmallekin lääkeyhtiölle.
Lue kommentti
murrosikä, väsymys, masennus

15-vuotiaaan poikamme koulunkäynti on repsahtanut: hän käy koulussa mutta alisuoriutuu ja on väsynyt. Jonkinasteinen keskittymisvaikeus on todettu ja tukea on yritetty antaa. Mikään ei tunnu auttavan. Yöt poika nukkuu mutta aamupala ei maistu, päivän mittaa makea kylläkin. Mitään ikävää koulussa tapahtunutta ei ole paljastettu – kavereitakin tuntuu olevan. Vanhempina alamme olla neuvottomia, mikä avuksi?

Viidentoista vuoden ikä on usein rankkaa aikaa. Nuoren on löydettävä paikkansa joukosta ja hän miettii identiteettiään, omaa kelpaavuuttaan, seksuaalisuuttaan, arvojaan ja tavoitteitaan. Lapsuuden jättäminen taakse pelottaa ja kiehtoo. Moni erheellisesti kuvittelee, ettei hänen enää pitäisi tukeutua omiin vanhempiin niin kuin aiemmin. Ajatukset ja murheet ovat harvoin tietoisia.

Ikätovereiden seurassa tapahtuu monenlaista, niin jännittäviä kuin ikäviäkin asioita. Nuoren tuntosarvet ovat pystyssä. Moni käyttää paljon energiaa ilmeiden, eleiden ja äänensävyjen tulkitsemiseen. Aikuisen mielestä mitätön tapahtuma saattaa aiheuttaa nuoressa huomattavia tunnekuohuja.

Opiskelu on armotonta, koska nuori ei voi ottaa siitä lomaa. Jos jäät pois, jäät jälkeen. Osa nuorista kohdistaa itseensä epärealistisia odotuksia, ja kun ei yllä niihin, kokee epäonnistuneensa.

Se, miten yksilö reagoi, riippuu temperamentista. Osa nuorista käy innokkaasti väittelyihin tai pohdintoihin, osa haluaa purkaa kiihkeät tunteet rajun fyysisesti. Osa käsittelee mielenmyllerrystään unessa, josta tulee rauhatonta. Osa vetäytyy ja vaikuttaa jatkuvasti väsyneeltä.

Nuori ei valehtele, jos hän sanoo, ettei hän tiedä, mikä häntä vaivaa, tai ettei häntä vaivaa mikään. Nuori osaa harvoin kertoa tunteistaan . Hän voi kertoa tietystä tapahtumasta, jonka aiheuttamat kuohut ovat ehkä mielessä.

Opettajilla on yleensä hyvä käsitys siitä minkälainen on normaalia käytöstä ja milloin tarvittaisiin tutkimuksia. Koulunumeroiden lasku on yksi signaali siitä, että kaikki ei ole hyvin.

Selvittelyn voi kuitenkin alkaa ihan yksinkertaisilla asioilla. Ei varmasti haittaisi, jos ruokailurytmiä saa parannettua. Napostelun kautta verensokeri nousee mutta myös laskee nopeasti, ja verensokerin heittelyt väsyttävät. Jos elintavat saadaan kuntoon, mutta vetämättömyys jatkuu, sairauksien lisäksi mm. mahdolliset mielialapulmat, ahdistus ja oppimisvaikeudet kannattaa kartoittaa, koska kaikkiin näihin on tarjolla hyviä apuja.

Selvittelyt voi hyvin alkaa vaikkapa kouluterveydenhuollossa. Tärkeintä olisi saada nuori itse haluamaan muutosta tilanteeseen.
 

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

luuliikunta nivelrikko fibromyalgia

54-vuotiaalla äidilläni todettiin fibromyalgia ja nivelrikko polvissa kolmisen vuotta sitten. Isoäidillänikin on nivelrikkoa. Ovatko nämä sairaudet periytyviä? Olen itse 30-vuotias.

Fibromyalgiaan liittyy laaja-alaista tuki- ja liikuntaelimistön kipua ja jäykkyyttä, uupumusta, univaikeuksia, mielialan laskua ja moninaisia vaivoja, joille ei tutkimuksissa löydy muuta selittävää syytä . Fibromyalgian syytä ei vielä tunneta. Maailmanlaajuisesti sitä esiintyy noin 2-4 %:lla . Suomalaisesta kaksostutkimuksesta saatujen tietojen perusteella periytyvyyden on arvioitu selittävän noin puolet fibromyalgiaan sairastumisen riskistä.

Fibromyalgiaan ei ole olemassa parantavaa hoitoa. Liikunnalla, terveellisillä elintavoilla, ylipainon välttämisellä ja tietyillä mielialaan ja kipuun vaikuttavilla lääkkeillä voidaan lievittää oireita.

Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus, jossa niveltä suojaava rustopinta vaurioituu ja vuosien kuluessa tuhoutuu aiheuttaen kipua nivelissä, tavallisimmin polvissa, lonkissa, sormissa ja selässä. Nivelrikko voi saada alkunsa nivelen vammasta mutta suurimmalla osalla nivelrikko ilmenee ilman selvää syytä. Nivelrikolle altistavia tekijöitä ovat ikä, ylipaino, poikkeava nivelen kuormitus, nivelten kehityshäiriöt ja perimä. Nivelrikkoonkaan ei ole parantavaa hoitoa.

Oireita voidaan lievittää sopivalla liikunnalla, kipulääkkeillä ja joskus niveliin pistettävillä kortisonilla ja hyaluronihapolla. Normaalipainoon pyrkiminen on tärkeää etenkin lonkka- ja polvinivelrikossa. Suun kautta otettavilla nivelrikkolääkkeillä (glukosamiini ja kondroitiini) ei ole tutkimuksissa voitu osoittaa merkittävää tehoa. Mikäli muut hoidot eivät riitä, tehdään tekonivelleikkaus.

Nivelrikko periytyy selvemmin kuin fibromyalgia. Normaalipaino, säännöllinen liikunta ja terveet elämäntavat auttavat nivelrikon ehkäisyssä, mutta perintötekijöiden vuoksi se ei ole näillä keinoillakaan täysin vältettävissä.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

kyynärpääkipu

Olen 50-vuotias nainen ja kärsin oikean käsivarren puutumisesta erityisesti nukkuessa ja pyöräillessä. Minulla on todettu diabeteksen esiaste ja verisuonten rappeutumia päässä.

Oireisto vie ajatukset kyynärhermon ongelmaan. Sille on ominaista kyynärvartta pitkin pikkurilliin säteilevä puutumisen tunne. Tavallisimmin hermo ärtyy tai vahingoittuu kyynärpään kohdalla. Jokainen on varmasti joskus tuntenut sähköiskumaisen kivun, kun tuohon kohtaan on osunut isku. Nukuttaessa kyljellään kämmen posken alla hermo usein venyy kyynärpään ja joskus myös rannekanavan kohdalta. Käsi voi tuntua pitkään puutuneelta. Ranteen yliojennus pyöräilyn aikana voi myös ärsyttää hermoa.

Hoitona on nukkuma-asennon muuttaminen ja kyynärpään käytön vähentäminen. Joskus voidaan tarvita leikkausta. Kyynärhermon ärsytys tai vaurio on yleinen ilman muuta neurologista sairautta, mutta voi joskus olla osa laajempaa ääreishermojen rappeutumista.
Käsivarren puutuminen rasituksessa ei siis aina olen sepelvaltimo-oire. Sydänoireiksi ei sovi yöllinen puutuminen eikä oireilu vain pyöräillessä.
 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.