suolistovauriot immuunipuolustus autoimmuunisairaudet ruokavalio
Kuva Shutterstock

Uusien tutkimustulosten mukaan autoimmuunisairauksien taustalla vaikuttaa suolen läpäisevyyshäiriö. Kun se hoidetaan terveellisellä ruokavaliolla, paraneeko tautikin?

Jokaisella on sisuksissaan oma yksilöllinen armeija, toisin sanoen immuunijärjestelmä. Oma mikrobistomme vakoilee tunkeilijoita, kuten bakteereita, viruksia ja loisia. Kun se havaitsee vihollisen, sen tehtävä on simppeli: hyökkää ja tapa.

Valitettavasti suojelusjoukkojemme toiminta voi olla kaikkea muuta kuin täsmällistä.

Joskus immuunijärjestelmä hyökkää tunkeilijoiden lisäksi omia solujamme vastaan. Harhalaukauksista tulee paljon ”siviiliuhreja”.

Seurauksena voi olla jokin yli sadasta autoimmuunisairaudesta, joista Suomessa kärsii 5–10 prosenttia väestöstä. Viimeisen 20 vuoden aikana autoimmuunitauteja sairastavien määrä on Suomessa kaksinkertaistunut – ja nuorentunut.

Yleisiä autoimmuunisairauksia meillä ovat kilpirauhasen tulehdus, ykköstyypin diabetes, keliakia ja astma. Samaan kategoriaan kuuluvia sairauksia ovat muun muassa haavainen paksusuolentulehdus, Crohnin tauti, nivelreuma, psoriasis ja MS-tauti.

Syynä liian läpäisevä suoli

Jo melko kauan on ollut selvää, että autoimmuunisairaus vaati syntyäkseen perinnöllisen alttiuden sekä jonkin laukaisevan tekijän. Esimerkiksi keliakiassa laukaisija on viljojen gluteeni.

Viime vuosina käsitystä autoimmuunisairauden puhkeamisesta on avartanut maailmankuulu gastroenterologi Alessio Fasano. Hänen tutkimusryhmänsä on saanut selville, että autoimmuunisairaudelle altistaa kolmaskin syy: suolen läpäisevyyshäiriö, jota on kutsuttu myös ”vuotava suoleksi”.

Suolen läpäisevyyshäiriössä ohutsuolen seinämän solujen tiiviit liitokset avautuvat ja päästävät verenkiertoon hyödyllisten aineiden lisäksi kaikkea sellaista, joka ei kuulu sinne, kuten pilkkoutumattomia ruoantähteitä, myrkkyjä, viruksia ja bakteereita. Aivan kuin pahiksia loitolla pitävä vartija ottaisi päivätorkut!

Kun tunkeilijat pääsevät falskaavan portin läpi verenkiertoon, immuunipuolustus saa hälytyksen ja aloittaa hyökkäyksen. Ja seuraukset voivat olla tuhoisat myös terveille soluille.

Helsingin yliopiston biolääketieteen tohtorikoulutettava Richard Forsgård kertoo, että lisääntynyt suoliston läpäisevyys saatetaan havaita jo ennen varsinaisen taudin oireita.

– Tutkimuksissa on havaittu, että autoimmuunisairauksista kärsivien potilaiden lähisukulaisilla saattaa myös olla lisääntynyt suoliston läpäisevyys, Forsgård toteaa.

Probiootit vahvistavat suolta

Suolen läpäisevyyden lisääntymisessä elämäntavoilla vaikuttaa olevan merkittävä vaikutus. Esimerkiksi epäterveellinen ravinto voi olla lisätä läpäisevyysongelmia.

–Vahvinta näyttöä on alkoholista ja sen metaboliatuotteesta, asetaldehydista. Myös alkoholin käyttöön liittyvien maksasairauksien taustalla vaikuttaa osaltaan suoliston lisääntynyt läpäisevyys, Forsgård sanoo.

Myös tietyt bakteerit ja virukset lisäävät suolen läpäisevyyttä. Tohtorikoulutettava Hanna Ventola Helsingin yliopiston Biolääketieteen laitokselta kertoo, että taudinaiheuttajat sitoutuvat suolenseinämänsolun pinnalla olevaan reseptoriin tai erittävät haitallisia aineita. Esimerkiksi tautia aiheuttava kolibakteeri muuttaa solun tukirankaa ja aiheuttaa häiriöitä suolen tiiviissä liitoksissa.

Useiden tutkimusten mukaan probiooteilla on positiivisia vaikutuksia immuunipuolustukseen, tulehdusvasteeseen ja suolistoinfektioiden ehkäisyyn.

Ventolan mukaan ainakin solu- ja eläinkokeiden perusteella näyttää siltä, että probiooteilla voi vahvistaa myös suolen limakalvoa.

Tekeillä olevassa väitöskirjassaan Ventola on tutkinut Lactobacillus rhamnosus GG -maitohappobakteeria, joka on yksi maailman käytetyimmistä probiooteista.

–Olemme havainneet sen ehkäisevän läpäisevyyshäiriöön johtavia vaurioita. Tulokset ovat linjassa muiden ryhmien saamien tuloksien kanssa, Ventola kertoo.

Tulehdus uhkaa vuotavaa suolta

Alessio Fasanon tutkimuksista selviää, että suolen liitoksia ohjaa proteiini nimeltään tsonuliini. Mitä enemmän suolessa on tsonuliinia, sitä läpäisevämpi suoli on. Jos esimerkiksi keliaakikko syö gluteenia, lisääntyy tsonuliiniproteiinien tuotanto välittömästi.

Kun Fasanon ryhmä mittasi veren tsonuliinipitoisuuksia, he havaitsivat, että esimerkiksi yli 50 prosentilla diabeetikoista tsonuliinipitoisuus oli koholla. MS-potilaista noin 29 prosentilla oli kohonnut tsonuliinitaso. Sen sijaan elpymisvaiheessa olevilla MS-potilailla tsonuliinitasot olivat terveiden tasolla.

On myös tärkeää huomata, että kun elimistö käy sotaa autoimmuunisairautta vastaan, sen voimat eivät enää riitä tavallisten virusten ja bakteerien aiheuttamien vaurioiden korjaamiseen. Tulehdukset voivat jäädä ilman elimistön omia korjausprosesseja. Pahimmillaan suoli voi tulehtua niin, että ravintoaineiden imeytyminen häiriintyy. Suolen läpäisevyyshäiriöön saattaakin liittyä myös ravintoaineiden puutostiloja, mikä entisestään kiihdyttää ikävyyksien kierrettä.

Fasanon pääviesti on kuitenkin toiveikas: kun mikä tahansa kolmesta autoimmuunisairauden puhkeamiseen vaadittavasta tekijästä — eli geenit, ympäristön laukaiseva tekijä tai suoliston läpäisevyyshäiriö – poistetaan, tulisi autoimmuunisairauteen johtavan prosessin pysähtyä.

Rasvainen ruoka vaurioittaa suolta

Tiedemaailmassa on viimeaikoina kohistu lihavuuden yhteydestä suoliston limakalvohäiriöön. Kun limakalvo vaurioituu, se ei enää pysty suojelemaan elimistöä vierailta mikrobeilta vaan ne pääsevät läpi verenkiertoon. Lääketieteellisestä ravitsemusfysiologiasta väitelleen Lotta Stenmanin tutkimus osoittaa, että limakalvoeste ei vaurioidu lihavuuden, vaan siihen usein liittyvän ruokavalion takia.

Stenman havaitsi hiiritutkimuksissaan, että paljon tyydyttynyttä rasvaa sisältänyt ruokavalio lisäsi läpäisevyyttä ohutsuolessa 18 prosenttia ja paksusuolessa 29 prosenttia.

– Näitä suolistomuutoksia ei tapahtunut, jossa hiiret lihovat ilman rasvaista ruokavaliota.

Ainoa ihmisillä tehty vastaavanlainen läpäisevyystutkimus on tehty Yhdysvaltalaisen Rockefellerin yliopistossa. Tutkimuksessa oli mukana vain kahdeksan ihmistä, mutta heidän syömisensä kontrolloitiin tarkasti.

Tutkijat mittasivat verenkierrosta endotoksiineja. Ne ovat bakteerien soluseinämän osia, joita pääsee suolistosta verenkiertoon sitä enemmän, mitä vaurioituneempi limakalvo on.

Paljon kovaa rasvaa sisältänyt ruokavalio lisäsi endotoksiinien pitoisuutta 71 prosenttia verrattuna tutkittavien tavanomaiseen ruokavalioon. Sen sijaan terveellinen ruokavalio laski endotoksiinien pitoisuutta 38 prosenttia.

Suolistoa tervehdyttävä ruokavalio sisältää runsaasti marjoja, hedelmiä, kasviksia ja kokojyväviljaa, siitä karsitaan kovaa rasvaa, sokeria, lihaa ja puhdistettua viljaa.

Asiantuntija: Alessio Fasano, gastroenterologi, tohtori, Boston, Yhdysvallat.

Vierailija

Terveellinen ruoka hoitaa suolistoa – entä sairauksia?

Prosessoitu suomalainen maito, viljat, sokerit, stressi, keinomakeutusaineet, prosessoidut kasviöljyt (margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...) ja lisäaineet. Ne kun jättää pois, rauhoittuu elimistö aika monella. Viljojen ja/tai maidon (varmista, että pelkästään maidon laktoosi ei aiheuta sinulle ongelmia) karsiminen ei tietenkään ratkaise kaikkien ihmisten kaikkia mahdollisia terveysongelmia, mutta todella monella erittäin nopea ja yksinkertainen tapa parempaan hyvinvointiin, joka ei...
Lue kommentti
Vierailija

Terveellinen ruoka hoitaa suolistoa – entä sairauksia?

Allergiat, psoriasis, nivelrikko, reuma, II-tyypin diabetes, astma ja atopia ovat elimistön immuunijärjestelmän ylireagointia vieraisiin ruoka-aineisiin, jonka todellinen syy voi olla sopimaton (yleensä viljat ja/tai maito) ruokavalio joka pitää hälytystilaa yllä kehossa. Kun elimistön pommittaminen väärällä ravinnolla lopetetaan, myös immuunijärjestelmä rauhoittuu. Kannattaa perehtyä aiheeseen, sillä voit päästä kaikista oireista eroon vain muuttamalla ruokavaliotasi. Lasten allergiat ja...
Lue kommentti
vaihdevuodet, menopaussi, hormonikorvaushoito

Millä keinoilla sinä helpotat vaihdevuosioireita? Vastaa kyselyymme ja auta meitä keräämään itsehoitokeinoja, jotka helpottavat 50+ -naisen elämää.

Suomalaisten naisten vaihdevuodet alkavat keskimäärin 51-vuotiaana.

Kuukautiset jäävät silloin lopullisesti pois, mutta jo sitä ennen hormonitoiminnan muutos tuo monille kuumia aaltoja, katkonaisia yöunia ja muita vaihdevuosiin liittyviä oireita. 

Kerro, millaisia itsehoitokeinoja sinä käytät tai olet kokeillut vai turvaudutko hormonikorvaushoitoon? Entä millaista apua olet saanut omista keinoistasi?

Kyselyyn vastanneiden kesken arvomme Emeran Mayerin kirjan Viisas vatsa - kuinka suolisto ja aivot toimivat yhdessä (Atena, 2017). 

 

Yhteystiedot

Olen täysi-ikäinen ja haluan saada ensimmäisten joukossa kilpailukutsuja, ainutlaatuisia etuja ja edullisia tarjouksia Sanoma Media Finland Oy:ltä ja sen kanssa kulloinkin samaan Sanoma-konserniin kuuluvilta yhtiöiltä.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
arat rinnat, rintakipu, vaihdevuodet

 

Olen 45-vuotias nainen. Rintani ovat olleet kipeät jo jonkin aikaa, varsinkin nännit. Kun painaa niitä, sattuu. Kuukautisia minulla ei ole ollut kuin kerran vuoden aikana ja vaihdevuosioireet ovat alkaneet. En syö mitään hormoneita enkä lääkkeitä.

Ilmeisesti kysyjää huolettaa eniten rintojen arkuus, ei niinkään kuukautisten harveneminen tai vaihdevuosioireet. Varmuudella ei vielä voi todeta, että menopaussi (eli viimeinen kuukautisvuoto) on ohitettu. Mutta todennäköisesti kovin montaa vuotoa ei ole enää odotettavissa.

Rinnat reagoivat usein kuukautiskierron mukaan. Ennen vuodon alkua ne voivat olla kovin kipeät, turvoksissa ja kosketusarat. Monella tämä helpottaa menopaussin yhteydessä, kun estrogeenitasot ovat laskeneet.

Kysymyksessä kuvattu oire ei viittaa mihinkään vakavaan sairauteen. Oire on molemmin puolinen, rinnat ovat kipeät kun niitä puristaa, eikä eritettä ole tullut. Jos oire häiritsee, kannattaa käydä lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolla. Rintojen tunnustelun perusteella voidaan arvioida, onko rintojen kuvantamiseen aihetta.

Jos vaihdevuosioireet haittaavat, kannattaa pohtia lääkärin kanssa, olisiko syytä aloittaa hormonihoito. Hoidon aloittamista puoltaisi keskimääräistä aiemmin alkanut menopaussi.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

vesi, jano, laihduttaminen

Maailman vesipäivän kunniaksi ratkomme vesimyyttejä tieteellisen tiedon valossa.

Myytti 1. Pitää juoda, kun janottaa

Jano on fysiologinen reaktio, joka johtuu aivojen janokeskuksen aktivoitumisesta ja nesteen vähentyneestä erityksestä munuaisten kautta.

Janon tunne merkitsee jo nestevajauksen syntymistä, sillä ihmiset tuntevat janoa vasta menetettyään suuria määriä nesteitä. Esimerkiksi jos kuumassa ilmastossa juodaan nestettä pelkästään janon tunteen mukaisesti, kolmasosa nestevajeesta jää korvaamatta.

Liikunnan aikana kropasta häviää nestettä noin 0,5–1 litraa tunnissa. Tänä aikana tulisikin nauttia vettä noin 2–5 desilitraa vajeen korvaamiseksi. Näin myös elimistö pysyy viileämpänä ja vähemmän kuormittuneena.

Jano on pulmallinen nestevajeen määrittäjä. Etenkin liikkuessa on tärkeää juoda vettä jo ennen janon tunnetta!

Myytti 2. Veden juominen piristää

Olet ehkä osannut yhdistää kuivan suun, päänsäryn ja väsymyksen liian alhaiseen vedenjuontiin, mutta tiesitkö, että liian vähäinen veden saanti voi heikentää mielialaa, tehtävistä suoriutumista, muistia, tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä. Ei mikään skarpein olotila.

Yksi keino optimaalisen mielialan ylläpitämiseen on siis yksinkertaisesti veden juomisen muistaminen – mutta miten? Hanki värikäs vesipullo ja ajasta puhelimesi hälyttämään tunnin välein muistuttamaan nestetankkauksesta. Ennen kuin huomaatkaan, veden juomisesta on tullut jo tapa. Eikä paluuta entiseen ole!

Lasi vettä on tehokas pikapiristäjä.

Myytti 3. Veden juomisella kilot karisevat

Kautta aikojen nettipalstat ovat toitottaneet veden juomisen tärkeyttä laihdutuksen yhteydessä – eikä suotta. Eräs yksinkertainen keino on unohtaa kaikki sokeripitoiset juomat ja korvata ne vedellä. Juomien mukana nimittäin kertyy huomaamatta kaloreita, jotka voitaisiin helposti välttää vain veden juomisella.

Elimistön nestevaje voi johtaa vireystilan laskemiseen ja nälän tunteen lisääntymiseen, mikä saattaa viestiä keholle väärää signaalia: ruoan himoa.

Veden todellinen vaikutus laihdutukseen on tutkimusten mukaan pieni, mutta kuitenkin yksi edistävä tekijä muiden joukossa. Jos pelkkä vesi ei kuitenkaan kutkuttele makunystyröitäsi, lisää siihen sitruunaa tai limeä makua tuomaan!

Laihduttajan ei kannata liioitella veden hyötyä eikä  juoda yli suositusten.

Myytti 4. Vettä ei voi juoda liikaa

Valtion ravitsemussuosituksen mukaan jatkuvasta ylimääräisestä vedenjuonnista ei ole hyötyä terveydelle, eikä ylimääräisellä vesimäärällä ole kehoa ”puhdistavaa” vaikutusta. Kohtuuton vedenjuonti voi olla jopa vaarallista.

Terve ihminen voi juoda jopa 5–10 litraa vettä päivässä, mikäli juominen jakautuu usealle tunnille ja munuaiset toimivat normaalisti.

Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että harva tarvitsee yli 2–3 litraa nestettä päivässä.

 

Normaalipainoisessa naisessa on noin 55 % vettä ja jotta nestetasapaino pysyisi kunnossa, tulisi nestettä nauttia sellaisenaan noin 1–1,5 litraa joka päivä.
Tarvittavaa nestemäärää kuitenkin lisää monet yksilölliset tekijät, kuten ikä, ravitsemus, raskas liikunta ja helle.

atopia, ihotulehdus, kortisoni, kutina, päänahka

Atooppinen iho on paitsi rutikuiva myös tulehtunut. Iho ei parane, ellei tulehdusta saada rauhoittumaan.

Tulehtuneen ihon ongelma ei ratkea pelkillä perusvoiteilla vaan tarvitaan lääkevoiteita. Sekä kortisoni- että muusivoiteet tehoavat, kunhan niitä käyttää oikein.

Kortisonia pelätään. Turhaan, vakuuttaa ihotautien erikoislääkäri.

Oikein käytettynä kortisoni rauhoittaa tulehtuneen ihon, poistaa kutinan eikä ohenna ihoa. Kortisonikuuri pitää aloittaa heti, kun kutina antaa merkkejä ja jatkaa vielä pari päivää tilanteen rauhoituttua.

Sitten pidetään tauko.

Reseptillä saatavaa takrolimuusia karsastetaan kenties vielä kortisoniakin enemmän. Syynä on alkuun monelle tuleva kuumotus ja kirvely. Niitä voi estää ottamalla asetosalisyylihappoa tai parasetamolia tuntia ennen voitelua. Oireet rauhoittuvat yleensä muutamassa päivässä.

Jos on taipumusta uuteen ihotulehdukseen heti hoidon loputtua, lääkevoiteita voi käyttää pari kertaa viikossa jatkuvasti tulehdusherkillä alueilla.

Näin kukistat päänahan kutinan

Kuivan päänahan kutinaa voi helpottaa samoin kuin ihonkin voidepesulla. Korvaa tällöin sampoo kevyellä perusvoiteella (esimerkiksi Aqualan L).

Kutisevalle päänahalle on apteekissa omia sampoosarjoja, kuten Ducray ja ACO. ACOlla on myös kuivaan tukkaan levitettävä geeli, jota voi käyttää useita kertoja päivässä.

Kortisonia saa myös  liuoksena. Se toimii kuten kortisonivoiteet mutta ei rasvoita hiuksia. Lisäksi on syytä käyttää ajoittain hilsesampoota Malassezia-sienen poissa pitämiseksi.

Asiantuntijat: Tapio Rantanen, ihotautien erikoislääkäri, Tampere. Tuire Hastell, kuntoutussuunnittelija, Iholiitto.