suolistovauriot immuunipuolustus autoimmuunisairaudet ruokavalio
Kuva Shutterstock

Uusien tutkimustulosten mukaan autoimmuunisairauksien taustalla vaikuttaa suolen läpäisevyyshäiriö. Kun se hoidetaan terveellisellä ruokavaliolla, paraneeko tautikin?

Jokaisella on sisuksissaan oma yksilöllinen armeija, toisin sanoen immuunijärjestelmä. Oma mikrobistomme vakoilee tunkeilijoita, kuten bakteereita, viruksia ja loisia. Kun se havaitsee vihollisen, sen tehtävä on simppeli: hyökkää ja tapa.

Valitettavasti suojelusjoukkojemme toiminta voi olla kaikkea muuta kuin täsmällistä.

Joskus immuunijärjestelmä hyökkää tunkeilijoiden lisäksi omia solujamme vastaan. Harhalaukauksista tulee paljon ”siviiliuhreja”.

Seurauksena voi olla jokin yli sadasta autoimmuunisairaudesta, joista Suomessa kärsii 5–10 prosenttia väestöstä. Viimeisen 20 vuoden aikana autoimmuunitauteja sairastavien määrä on Suomessa kaksinkertaistunut – ja nuorentunut.

Yleisiä autoimmuunisairauksia meillä ovat kilpirauhasen tulehdus, ykköstyypin diabetes, keliakia ja astma. Samaan kategoriaan kuuluvia sairauksia ovat muun muassa haavainen paksusuolentulehdus, Crohnin tauti, nivelreuma, psoriasis ja MS-tauti.

Syynä liian läpäisevä suoli

Jo melko kauan on ollut selvää, että autoimmuunisairaus vaati syntyäkseen perinnöllisen alttiuden sekä jonkin laukaisevan tekijän. Esimerkiksi keliakiassa laukaisija on viljojen gluteeni.

Viime vuosina käsitystä autoimmuunisairauden puhkeamisesta on avartanut maailmankuulu gastroenterologi Alessio Fasano. Hänen tutkimusryhmänsä on saanut selville, että autoimmuunisairaudelle altistaa kolmaskin syy: suolen läpäisevyyshäiriö, jota on kutsuttu myös ”vuotava suoleksi”.

Suolen läpäisevyyshäiriössä ohutsuolen seinämän solujen tiiviit liitokset avautuvat ja päästävät verenkiertoon hyödyllisten aineiden lisäksi kaikkea sellaista, joka ei kuulu sinne, kuten pilkkoutumattomia ruoantähteitä, myrkkyjä, viruksia ja bakteereita. Aivan kuin pahiksia loitolla pitävä vartija ottaisi päivätorkut!

Kun tunkeilijat pääsevät falskaavan portin läpi verenkiertoon, immuunipuolustus saa hälytyksen ja aloittaa hyökkäyksen. Ja seuraukset voivat olla tuhoisat myös terveille soluille.

Helsingin yliopiston biolääketieteen tohtorikoulutettava Richard Forsgård kertoo, että lisääntynyt suoliston läpäisevyys saatetaan havaita jo ennen varsinaisen taudin oireita.

– Tutkimuksissa on havaittu, että autoimmuunisairauksista kärsivien potilaiden lähisukulaisilla saattaa myös olla lisääntynyt suoliston läpäisevyys, Forsgård toteaa.

Probiootit vahvistavat suolta

Suolen läpäisevyyden lisääntymisessä elämäntavoilla vaikuttaa olevan merkittävä vaikutus. Esimerkiksi epäterveellinen ravinto voi olla lisätä läpäisevyysongelmia.

–Vahvinta näyttöä on alkoholista ja sen metaboliatuotteesta, asetaldehydista. Myös alkoholin käyttöön liittyvien maksasairauksien taustalla vaikuttaa osaltaan suoliston lisääntynyt läpäisevyys, Forsgård sanoo.

Myös tietyt bakteerit ja virukset lisäävät suolen läpäisevyyttä. Tohtorikoulutettava Hanna Ventola Helsingin yliopiston Biolääketieteen laitokselta kertoo, että taudinaiheuttajat sitoutuvat suolenseinämänsolun pinnalla olevaan reseptoriin tai erittävät haitallisia aineita. Esimerkiksi tautia aiheuttava kolibakteeri muuttaa solun tukirankaa ja aiheuttaa häiriöitä suolen tiiviissä liitoksissa.

Useiden tutkimusten mukaan probiooteilla on positiivisia vaikutuksia immuunipuolustukseen, tulehdusvasteeseen ja suolistoinfektioiden ehkäisyyn.

Ventolan mukaan ainakin solu- ja eläinkokeiden perusteella näyttää siltä, että probiooteilla voi vahvistaa myös suolen limakalvoa.

Tekeillä olevassa väitöskirjassaan Ventola on tutkinut Lactobacillus rhamnosus GG -maitohappobakteeria, joka on yksi maailman käytetyimmistä probiooteista.

–Olemme havainneet sen ehkäisevän läpäisevyyshäiriöön johtavia vaurioita. Tulokset ovat linjassa muiden ryhmien saamien tuloksien kanssa, Ventola kertoo.

Tulehdus uhkaa vuotavaa suolta

Alessio Fasanon tutkimuksista selviää, että suolen liitoksia ohjaa proteiini nimeltään tsonuliini. Mitä enemmän suolessa on tsonuliinia, sitä läpäisevämpi suoli on. Jos esimerkiksi keliaakikko syö gluteenia, lisääntyy tsonuliiniproteiinien tuotanto välittömästi.

Kun Fasanon ryhmä mittasi veren tsonuliinipitoisuuksia, he havaitsivat, että esimerkiksi yli 50 prosentilla diabeetikoista tsonuliinipitoisuus oli koholla. MS-potilaista noin 29 prosentilla oli kohonnut tsonuliinitaso. Sen sijaan elpymisvaiheessa olevilla MS-potilailla tsonuliinitasot olivat terveiden tasolla.

On myös tärkeää huomata, että kun elimistö käy sotaa autoimmuunisairautta vastaan, sen voimat eivät enää riitä tavallisten virusten ja bakteerien aiheuttamien vaurioiden korjaamiseen. Tulehdukset voivat jäädä ilman elimistön omia korjausprosesseja. Pahimmillaan suoli voi tulehtua niin, että ravintoaineiden imeytyminen häiriintyy. Suolen läpäisevyyshäiriöön saattaakin liittyä myös ravintoaineiden puutostiloja, mikä entisestään kiihdyttää ikävyyksien kierrettä.

Fasanon pääviesti on kuitenkin toiveikas: kun mikä tahansa kolmesta autoimmuunisairauden puhkeamiseen vaadittavasta tekijästä — eli geenit, ympäristön laukaiseva tekijä tai suoliston läpäisevyyshäiriö – poistetaan, tulisi autoimmuunisairauteen johtavan prosessin pysähtyä.

Rasvainen ruoka vaurioittaa suolta

Tiedemaailmassa on viimeaikoina kohistu lihavuuden yhteydestä suoliston limakalvohäiriöön. Kun limakalvo vaurioituu, se ei enää pysty suojelemaan elimistöä vierailta mikrobeilta vaan ne pääsevät läpi verenkiertoon. Lääketieteellisestä ravitsemusfysiologiasta väitelleen Lotta Stenmanin tutkimus osoittaa, että limakalvoeste ei vaurioidu lihavuuden, vaan siihen usein liittyvän ruokavalion takia.

Stenman havaitsi hiiritutkimuksissaan, että paljon tyydyttynyttä rasvaa sisältänyt ruokavalio lisäsi läpäisevyyttä ohutsuolessa 18 prosenttia ja paksusuolessa 29 prosenttia.

– Näitä suolistomuutoksia ei tapahtunut, jossa hiiret lihovat ilman rasvaista ruokavaliota.

Ainoa ihmisillä tehty vastaavanlainen läpäisevyystutkimus on tehty Yhdysvaltalaisen Rockefellerin yliopistossa. Tutkimuksessa oli mukana vain kahdeksan ihmistä, mutta heidän syömisensä kontrolloitiin tarkasti.

Tutkijat mittasivat verenkierrosta endotoksiineja. Ne ovat bakteerien soluseinämän osia, joita pääsee suolistosta verenkiertoon sitä enemmän, mitä vaurioituneempi limakalvo on.

Paljon kovaa rasvaa sisältänyt ruokavalio lisäsi endotoksiinien pitoisuutta 71 prosenttia verrattuna tutkittavien tavanomaiseen ruokavalioon. Sen sijaan terveellinen ruokavalio laski endotoksiinien pitoisuutta 38 prosenttia.

Suolistoa tervehdyttävä ruokavalio sisältää runsaasti marjoja, hedelmiä, kasviksia ja kokojyväviljaa, siitä karsitaan kovaa rasvaa, sokeria, lihaa ja puhdistettua viljaa.

Asiantuntija: Alessio Fasano, gastroenterologi, tohtori, Boston, Yhdysvallat.

Vierailija

Terveellinen ruoka hoitaa suolistoa – entä sairauksia?

Prosessoitu suomalainen maito, viljat, sokerit, stressi, keinomakeutusaineet, prosessoidut kasviöljyt (margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...) ja lisäaineet. Ne kun jättää pois, rauhoittuu elimistö aika monella. Viljojen ja/tai maidon (varmista, että pelkästään maidon laktoosi ei aiheuta sinulle ongelmia) karsiminen ei tietenkään ratkaise kaikkien ihmisten kaikkia mahdollisia terveysongelmia, mutta todella monella erittäin nopea ja yksinkertainen tapa parempaan hyvinvointiin, joka ei...
Lue kommentti
Vierailija

Terveellinen ruoka hoitaa suolistoa – entä sairauksia?

Allergiat, psoriasis, nivelrikko, reuma, II-tyypin diabetes, astma ja atopia ovat elimistön immuunijärjestelmän ylireagointia vieraisiin ruoka-aineisiin, jonka todellinen syy voi olla sopimaton (yleensä viljat ja/tai maito) ruokavalio joka pitää hälytystilaa yllä kehossa. Kun elimistön pommittaminen väärällä ravinnolla lopetetaan, myös immuunijärjestelmä rauhoittuu. Kannattaa perehtyä aiheeseen, sillä voit päästä kaikista oireista eroon vain muuttamalla ruokavaliotasi. Lasten allergiat ja...
Lue kommentti
virtsarakontulehdus, virtsavaivat, estrogeeni, hormonihoito

Paikallinen hormonihoito helpottaa paitsi emättimen myös virtsarakon ongelmia.

Alapään kuivuus ja kutina, jopa yhdyntäkivut, vaivaavat joka toista naista jossain vaiheessa elämää. Hyvä apu on apteekista ilman reseptiä saatavat estrogeenipuikot ja -geelit, joita laitetaan emättimen limakalvoille.

Laajan katsausartikkelin mukaan paikallinen estrogeenihoito auttaa paitsi emättimen kutinaan, kirvelyyn ja arkuuteen myös virtsateiden ongelmiin. Estrogeeniä sisältävät tuotteet vähensivät virtsan pidätysvaikeuksia, tiheävirtsaisuutta sekä virtsatietulehduksia, vaikka hormonia olisi ollut ihan vähän.

Estrogeenihormoni vahvistaa limakalvoja, ja sen tuotanto voi häiriintyä esimerkiksi raskauden, imetyksen, kohdunpoiston, vaihdevuosien tai e-pillereiden käytön vuoksi. Myös tietyt sairaudet, kuten nivelreuma, Sjögrenin syndrooma ja atooppinen ihottuma, kuivattavat limakalvoja.

päänsärky, migreeni, särkylääkepäänsärky, sarjoittainen päänsärky, hermosärky

Migreeniä poteva ei suinkaan aina makaa sängynpohjalla viileä kääre otsalla, oksenna tai näe sahalaitoja.

Joskus migreeni voi ilmetä voimakkaana väsymyksenä, ajatusten takkuamisena ja toimintakyvyn laskuna.

– Edes pahoinvointi ei liity kaikilla migreeniin, vahvistaa neurologian erikoislääkäri Petra Keski-Säntti Terveystalo Kampista.

Migreeni sekoitetaan usein jännityspäänsärkyyn, sillä niskojen ja hartioiden jännittyminen kuuluu migreeniin. Yksi keino erottaa migreeni jännityspäänsärystä on pohtia, haluaisiko lähteä kohtauksen aikana urheilemaan. Migreenikolla jo pienikin liike tekee yleensä olosta sietämättömän.

Migreenialttius on vahvasti perinnöllistä. Naisilla migreeni on miehiä yleisempi ja puhkeaa usein teini-iässä, kun hormonitoiminta käynnistyy.

Jos migreenikohtauksia on useammin kuin 3–4 kertaa kuukaudessa, suositellaan estolääkitystä. Ne ovat alun perin muihin sairauksiin kehitettyjä lääkkeitä eivätkä aina kovin tehokkaita. Kroonisesta migreenistä puhutaan, jos särkypäiviä on yli 15 kuukaudessa.

Täsmälääkkeet eli triptaanit supistavat laajentuneita verisuonia ja hidastavat kipuimpulssien etenemistä aivoissa. Niiden tukena voidaan käyttää tulehduskipulääkkeitä, kuten Buranaa. Toisinaan käytetään myös kipulääkkeiden imeytymistä parantavia pahoinvointilääkkeitä. Etukäteen ei voi tietää, mikä lääke kullekin tepsii, joten kärsivällisyyttä kysytään.

Keski-Säntti on harmissaan siitä, että ihmisiä pelotellaan lääkeriippuvuudella.

–Jos särkyä on paljon, ei voi sanoa, että älä ota lääkettä. Moni alkaa sitten pihtailla lääkkeissä ja toteaa, että otin vain puolikkaan. Huonosti hoidettu kohtaus voi kestää kolmekin vuorokautta.

Pitää tarjota vaihtoehtoja. Yksi hoitokeino on stimuloida migreenin synnyssä keskeisen kolmoishermon haaraa otsalla. Sähköärsytys vaikuttaa aivojen syviin osiin ja estää kipuryöpyn liikkeelle lähtöä.

–Se on hyvä kohtaushoitona silloin, jos lääkkeet eivät auta tai niillä on sivuvaikutuksia.

Botuliinitoksiiniin, joka salpaa kipuhermopäätteitä, turvaudutaan erityisesti kroonisessa migreenissä. Pistoksia annetaan 3 kuukauden välein otsaan, ohimoille, takaraivoon ja hartioihin. Botuliinitoksiinilla on Kela:n peruskorvattavuus.

Joskus kipukierre pitää katkaista kortisonikuurilla. Jos migreenikohtaus ei ota muuten laantuakseen, annetaan päivystyksessä voimakkaita kipu- ja pahoinvointilääkkeitä tippana suoneen.

Markkinoille on tulossa myös uudentyylinen lääke, kalsitoniinigeeniin liittyvän peptidin eli  CGRP:n estäjä. Se saattaa olla uusi toivo erityisesti niille, joille käytössä olevan estolääkkeet eivät tehoa tai jotka eivät voi niitä käyttää. CGRP tunnetaan välittäjäaineena, joka villitsee tulehdusta verisuonten seinämissä ja voimistaa kipua.

Migreeniyhdistyksen kyselyssä selvisi, että työssä migreeniä laukaisevat tekijät olivat stressi, näyttöpäätetyö ja kiire. Myös työpaikan ilmapiiri ja esimiehen tuki vaikuttivat kohtausten määrään.

–Usein migreenipotilas ei uskalla olla töistä pois pelätessään leimautumista tai irtisanomista, mikä taas pahentaa särkykierrettä. Migreeni vaatii makuulle, kun ei enää itse tajua pysähtyä, toteaa työterveyslääkäri Rea Lagerstedt.

Pienetkin kevennykset työssä saattavat helpottaa migreenikon elämää. Voisiko esimerkiksi tehdä osan töistä etänä? Jo se, että malttaa pitää kahvi- ja lounastauot, auttaa.

Migreenin yllättäessä pitäisi jäädä reilusti kotiin.

–Lisäksi olisi hyvä miettiä, miten irrottautua töistä ja mistä muista asioista saa hyvää mieltä. Jollekin sitä tuo ystävät ja liikunta, toiselle lukeminen tai teatteri-ilta, Lagerstedt sanoo.

Asiantuntijat: Petra Keski-Säntti, neurologian erikoislääkäri, Terveystalo Kamppi ja Rea Lagerstedt, työterveyslääkäri, Porvoon lääkärikeskus.

kondylooma, HPV, papillomavirus, seksitauti

Jos miehellä on kondylooma alapäässään ja hän antaa suuseksiä naiselle, voiko kondylooma tarttua syljen välityksellä naiselle alapäähän? Vai miten se tarttuu?

Kondylooman aiheuttaja on ihmisen papilloomavirus (HPV), joita tunnetaan yli sata erilaista alatyyppiä. Papilloomavirusta esiintyy hyvin yleisesti ihmisen iholla ja limakalvoilla. Virustartunta vaatii läheisen iho- ja erityisesti limakalvokontaktin. Virus tarttuukin pääasiassa sukupuoliteitse. Se ei tartu veren tai muiden eritteiden välityksellä eikä esim. saunan lauteilta. Tartunta-aikaa on mahdoton määrittää, se vaihtelee 1-8 kuukauteen, lisäksi virus voi olla elimistössä vuosia piilevänä.

Sukupuolielinten limakalvoilla ja iholla esiintyy noin 40 eri HPV-tyyppiä, joista osa voi aiheuttaa visvasyyliä eli kondyloomia sukupuolielimiin.

Virustulehdus esiintyy kuitenkin tavallisimmin solumuutoksina, jotka voivat naisilla löytyä Papa-kokeessa. Vain muutama papilloomavirus on "vaarallinen". Nämä niin sanotut korkean riskin virustyypit voivat aiheuttaa kohdunkaulaan solumuutoksia ja syövän esiasteen. Näitä korkean riskin virustyyppejä ovat esimerkiksi alatyypit 16 ja 18.

Jotkut HPV-virustyypit taas aiheuttavat syyliä esimerkiksi käsissä tai jalkapohjissa. HPV-infektio voi myös esiintyä suun, suunielun ja kurkunpään sekä peräaukon alueella. Näillä alueilla HPV aiheuttaa samankaltaisia limakalvomuutoksia kuin sukupuolielinten alueella.

HPV-viruksen tarttuminen voi tapahtua sukupuolielimistä käsin hyväillessä, suuseksissä tai yhdynnässä. HPV-virustartunnan saa noin puolet nuorista muutaman vuoden sisään aktiivisen seksin aloittamisen jälkeen. Virus voi tarttua myös ilman näkyviä kondyloomia. Tartunta ei siis edellytä yhdyntää, vaan limakalvo- ja ihokosketus riittävät. Käsien kautta tarttuminen edellyttää sitä, että kädellä kosketetaan ihoaluetta, jossa on virusta ja sen jälkeen kosketetaan välittömästi toisen henkilön sukupuolielimiä.

Kondomi suojaa HPV-tartunnalta vain osittain. Kondomia tulisi kuitenkin käyttää aina tilapäisissä suhteissa, sillä se estää tehokkaasti muiden yhdynnässä leviävien tautien tarttumisen. Pitkäaikaisessa parisuhteessa kummallakin on jo samat virukset, joten kondomia ei tarvitse käyttää.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

perinnöllisyys, geenit, DNA

Olen 12-vuotias tyttö, ja mun iskällä on todettu MS-tauti. Millainen tauti se on ja voiko se tulla minullekin jossain vaiheessa? Voiko sen puhkeamista estää?

MS-tauti eli multippeli skleroosi on keskushermoston sairaus, jonka oireet johtuvat aivojen, selkäytimen ja näköhermon paikallisista tulehdusmuutoksista.

Oireita voi esiintyä kehon eri puolilla. Tulehdusmuutokset saattavat korjautua, jolloin oireetkin saattavat loppua. Taudin oireisuus voi olla aaltomaista tai etenevää. Elinaikaa sairaus ei juurikaan lyhennä.

MS-tauti on autoimmuunitauti. Siinä elimistö muodostaa vasta-aineita aivojen valkean aineen hermohaarakkeita vastaan. Miksi tauti syntyy, ei tiedetä tarkkaan, vaikka sitä on tutkittu paljon.

Tiedetään kuitenkin, että sekä perinnöllinen alttius, että ympäristötekijät edistävät taudin puhkeamista. Etelä-Pohjanmaalla sairaus on yleisempi kuin muualla Suomessa.

Virus- ja muut infektiot voivat ehkä laukaista taudin myöhemmin elämässä. Lapsuuden D-vitamiinin puutoksen ja aikuisena sairastetun mononukleoosin on osoitettu lisäävän sairastumisriskiä. Myös tupakointi on tutkimusten mukaan riskitekijä.

Perinnöllinen alttius on voitu osoittaa: sisaren riski sairastua MS-tautiin on noin 25-kertainen. Tauti ei kuitenkaan ole kovin yleinen. Sitä sairastaa Suomessa noin 7 000 henkilöä, ja keskimääräinen esiintyvyys on 1 potilas 1 000 asukasta kohti eli 1 promille. Vaikka sukulaisuus nostaa sairastumisriskiä, yksilön sairastumisen todennäköisyys on silti hyvin pieni, maksimissaan ehkä noin 2 prosentin luokkaa.

D-vitamiinin käyttö, tupakoimattomuus ja hampaiden hyvä hoito ovat asioita, joita itse voi tehdä MS-taudin sairastumisriskin pienentämiseksi.
MS-taudin lääkehoito on kehittynyt viime aikoina nopeasti vilkkaan tutkimustyön ansiosta. Käytössä on nyt laaja valikoima immunovastetta muovaavia lääkehoitoja. Myös aktiivi liike- ja kuntoutushoito vähentää taudin haittoja.

Vaikka siis tyttärellä on jonkin verran lisääntynyt sairastumisriski isällä todetun MS-taudin takia, on riski ensinnäkin pieni ja toisekseen näkymät taudin taltuttamiseksi ovat hyvät.
 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Perinkö isältä MS-taudin?

D-vitamiinin vajaus on yksi MS-taudin laukaisevista ympäristötekijöistä ja sen korrelaatio MS-tautiin on tunnettu jo noin 30 vuotta. Lukuisissa tutkimuksissa jollakin tavalla vaikuttaviksi tekijöiksi ovat nousseet mm. lapsuusiän infektiot ja kalan pitkäketjuisten Omega-3 rasvahappojen (EPA ja DHA) sekä D-vitamiinin riittämätön saanti. D-vitamiini on hämmästyttävän tehokas virusten vastainen aine. Se tuottaa kehossa 200-300 erilaista virusten vastaista peptidiä, jotka tappavat bakteereja,...
Lue kommentti