Talvipyöräily sopii jokaiselle. Se tukee terveyttä, antaa energiaa ja on yhtä vaivatonta kuin kesäfillarointi, kunhan varusteet ovat oikeat.

Kun löydät talvipyöräilyn ilot ja huomaat sen hyödyt, et halua skrapata auton tuulilaseja tai hikoilla ruuhkabussissa enää koskaan. Jos et ole vielä kokeillut, on monta syytä aloittaa!
Miltei millä tahansa ajokilla voi polkea myös pakkasessa, loskassa ja lumessa. Tarvitsee vain pukeutua oikein, varustaa pyörä hyvin ja muuttaa oma asenne.

  1. Suojaa hyvin jalat, kädet ja kasvot. Käsiin hiihtohanskat, kenkiin lämpöpohjalliset. Ranne- ja nilkkalämmittimet ovat kätevät, kasvojen peitoksi voi vetäistä kaulurin ja päähän pipon, joka peittää myös korvat.
  2. Kerrospukeudu. Paras päällysvaate on sellainen, joka pitää tuulta ja hylkii kosteutta. Toppa- tai hiihtohousut käyvät hyvin. Niiden alle sopii kerrasto tai paksut sukka- tai villahousut. Lämmin satulansuojus estää peppua paleltumasta.
  3. Varusta pyörä oikein. Talvipyörän ei tarvitse olla mitenkään erityinen. Vaihteeton mummofillarikin käy talvikeleihin hyvin – mitä vähemmän sellaisia osia, jotka voivat jäätyä, sen parempi. Tärkeintä on, että pyörässä on tarpeeksi leveät nastarenkaat. Edessä ja takana tulee valot, vaatteissa mielellään myös heijastimia. Tarvitset myös kypärän. Jos siinä on ilmastointiaukot, ne kannattaa teipata umpeen.
    Haluatko pelata varman päälle? Vie pyörä huollettavaksi ennen talvipyöräilyn aloittamista. Sitten vain satulaan ja menoksi!

Bloggarimme Sanna Malinen on myös innokas talvipyöräilijä. Lue lisää hänen kokemuksistaan täältä.

  1. Pysyt kunnossa.
    Kunto nousee ja kalorit palavat. 70-kiloinen nainen kuluttaa 30 minuutissa 300 kaloria. Tuiskussa kulutus lisääntyy, sillä lumi tuo lisää vastusta. Hyötyliikuntaa parhaimmillaan!
  2. Virkistyt.
    Mikä energia! Väsymys on tiessään, kun polkee tovin raittiissa ilmassa tai kipakassa pikkupakkasessa. Vuoden talvipyöräilijä Jaakko Alajoelle fillaroinnin virkistävä vaikutus on yksi tärkeimpiä syitä harrastaa lajia.
  3. Liikut ilman kiirettä.
    Talvifillarointi antaa vapauden tunteen. Ei ole sidottu aikatauluihin eikä tarvitse odottaa bussia. Lähijuna myöhästyy, pyörä ei koskaan. Toki pyöräilyyn tulee varata enemmän aikaa kuin muina vuodenaikoina.
  4. Säästät rahaa
    Pyöräily on ilmaista. Alkusatsaus varusteisiin maksaa vähän, mutta itse pyöräily ei senttiäkään.
  5. Voitat itsesi
    Jos ajattelet, että et kykene etkä uskalla, kynnys talvipyöräilylle kasvaa. Mutta kun tiedostat, että tilastojen mukaan talvipyöräily ei ole  vaarallisempaa kuin kesäkeleillä ajelu. Kun kokeilet, voitat itsesi!
liikunta, lämmittely, liikuntavamma, suonenveto

Vältyt urheiluvammoilta ja suonenvedolta, kun lämmittelet ennen rapsakkaa liikuntaa. Katso nopean lämmittelyn liikkeet.

Tee vähintään kymmenen minuutin lämmittely ainakin ennen pallopeliä tai kuntosalitreeniä. Kävelijän, sauvailijan ja juoksijan lämmittelyksi riittää, kun ottaa lenkin alun vähän rauhallisemmin.

Lämmittelyliikkeet tekevät paljon muutakin kuin lämmittävät: ne vilkastuttavat hengitystä ja verenkiertoa sekä aktivoivat hermo-lihasjärjestelmän liikuntasuoritukseen. Villaiset säären- tai selänlämmittimet eivät siis ole oikotie turvalliseen treeniin.

Liikkuja ei saa palella pakkasellakaan. Mutta jos lenkin alussa on vähän vilpoinen olo, on pukeutunut oikein. Askelten kertyessä tulee kyllä lämmin!

Nopea lämmittely

3 x 15 metriä juoksua polvia nostaen (paluu kävellen).

3 x 15 metriä juoksua kannat pakaraan (paluu kävellen).

3 x 15 metriä ristiaskel-juoksu, molemmat suunnat (paluu kävellen).

3 x 6 etenevää askel-kyykkyä etuperin ja

3 x 6 askelkyykkyä sivuttain.

3 x 15 haara-perushyppyä paikallaan tai edeten.

 

Asiantuntija: filosofian tohtori, fysioterapeutti Kati Pasanen UKK-instituutista.

 

Lue lisää kuntostartista Hyvä terveys 1/2017-

hieronta lihaskivut

Lihaskipu hellittää hieronnan aikana mutta palaa takaisin pian. Tarkoittaako tämä, ettei hieronnasta ole hyötyä? Ammattilainen vastaa.

Olemme kovin kärsimättömiä ja haluamme nopeita tuloksia myös hierojan vastaanotolla. Jos kivut ja lihasjännitykset on hankittu monen vuoden aikana tekemällä töitä huonossa asennossa tai käyttämällä kehoa yksipuolisesti, myös niiden hoitaminen vie aikaa.

Keholla on taipumus hakeutua takaisin tuttuun olotilaan. Jos lihakset ovat tottuneet olemaan kireitä, ne vetäytyvät hieronnan jälkeen takaisin lyhentyneeseen tilaan. Esimerkiksi toimistotyöntekijän kroonistuneet niska-hartiavaivat vaativat 5–10 hieronnan sarjan ja lisäksi asiakkaan täytyy olla aktiivinen: hänen tulee korjata työasentoaan, tehdä ahkerasti taukojumppia ja löytää jokin kehoa avaava ja huoltava liikuntaharrastus.

Jos asiakas ei itse laita tikkua ristiin, hierojalla käynti on kuin tekohengitystä tai ensiapua akuutteihin vaivoihin. Varsinainen ongelma ei ratkea.

Minulla on kroonista kipua lapojen välissä. Miksei hierojalla käynti auta?

Tämä on yleinen vaiva istumatyöläisillä. Huonossa istuma-asennossa leuka ja olkapäät työntyvät eteen, jolloin rintarangan alueen lihastasapaino järkkyy. Rintalihakset kiristyvät ja vastaavasti lapojen välinen alue venyy. Lavan alueen kipu ei siis johdukaan ensisijaisesti lihasten kireydestä vaan niiden heikkoudesta.

Lihastasapaino korjaantuu venyttämällä rintalihaksia ja vahvistamalla lapojen välin lihaksia jumpalla.

Eikö ole ihan outoa, että olen muutaman hieronnan jälkeen kipeämpi kuin ennen hoidon aloittamista?

Yksi erityinen asiakasryhmä hierojan vastaanotolla on keski-ikäiset istumatyötä tekevät naiset, joiden selät ovat kroonisesti jumissa. Heidän hermostonsa on niin tottunut lihasjännitykseen, ettei se enää reagoi kipuärsykkeisiin. Pitäisi tuntua pahalta, mutta keho on turta.

Vasta muutaman hierontakerran jälkeen, varsinkin jos asiakas alkaa myös itse jumpata ja venytellä, hermosto alkaa heräillä ja reagoida ärsykkeisiin. Keho voi yhtäkkiä tuntua todella kipeältä.

Tämä on hyvä asia. Asiakas pystyy vihdoin antamaan hierojalle täsmällistä tietoa oireista ja tuntemuksista ja varsinainen hoito voidaan aloittaa.

Miksi hieroja ei hiero kovaa, vaikka pyydän?

Varsinkin monet miehet ja aktiiviliikkujat ovat omaksuneet asenteen: Mitä enemmän sattuu, sitä tehokkaampi hieronta. On monia tilanteita, joissa päästäisiin parempiin tuloksiin käyttämällä kevyempiä otteita.

Esimerkiksi asiakasta, jonka keho on kauttaaltaan jännittynyt vaikkapa stressin takia, kannattaa hieroa rauhallisin ja kevein sivelyin, ravistuksin ja täristyksin, sillä ne vaikuttavat aivoissa juuri niihin alueisiin, jotka säätelevät stressiä.

Aktiiviliikkujienkaan ei kannata vannoa kovan käsittelyn nimiin. Kevyt hieronta rasituksen jälkeen palauttaa ja rentouttaa paremmin. Ehkä jokin kehon ongelma-alue, vaikkapa kinnaava pohje tai takareisi voidaan käsitellä voimakkaasti, mutta hieronta on kokonaisuudessaan kevyttä ja palauttavaa.

Edellä mainitut ”sementtiselkäiset” toimistotyöntekijät ovat oma lukunsa. He haluavat usein, että heidän lihaksiaan murjotaan, koska kehon tuntoherkkyys on heikentynyt. Kovat otteet eivät auta. Lihakset tarvitsevat uusia ärsykkeitä, kuten rentouttavia sivelyjä, jotta ne saadaan pikku hiljaa houkuteltua takaisin “elävien kirjoihin”.

 

Asiantuntija: Nea Forss, fysioterapeutti, ammatillinen opettaja, Helsingin Hieronta-Akatemia.

kotihieronta

Näillä helpoilla nikseillä saat kotihierontaan lisää tehoa ja laatua.

1. Hiero kämmenet ja jalkaterät

Kotona hierotaan usein tv:n ääressä, katse ruudussa ja kädet kumppanin hartioilla. Tämä tuntuu varmasti hyvältä, mutta jos haluat auttaa kumppaniasi rentoutumaan tehokkaasti, huomioi myös kehon äärialueet, kuten jalkaterät, kämmenet, pään alue ja kasvot. Nämä ovat hermotukseltaan herkkiä alueita. Niitä ei tarvitse varsinaisesti hieroa — jo kevyt koskettelu ja painelu tuovat mielihyvää.

2. Älä kiirehdi

On tavallista, että amatöörin hieronta tuntuu levottomalta ja poukkoilevalta. Hieronnan laatu paranee huimasti, kun hidastat vauhtia. Mitä teetkin, tee se rauhallisesti ja läsnäolevasti.

3. Ota isosti kiinni

Tartu hierottavaan alueeseen tai lihakseen rohkeasti, isolla otteella. Älä nypi tai töki muutamalla sormella, vaan ota kiinni koko kämmenellä. Arastelevat sormiotteet tuntuvat helposti nipistäviltä, kun taas isot, laajat kämmenotteet, painelut, pusertelut ja sivelyt tuntuvat mukavilta, rauhallisilta ja rentouttavilta.

Vaikka hierot pieniä alueita, kuten käsiä tai jalkateriä, älä näperrä sormenpäillä vaan ota isosti kiinni. Tartu jalkaterään tai kämmeneen molemmin käsin ja painele, puristele ja venytä.

4. Pyörähdä ristiselässä

Ristiselkä on herkästi hermotettu alue, joten sen koskettelu tuottaa voimakasta mielihyvää. Voit esimerkiksi pyöritellä kämmentä alaselässä ristiluun tienoilla.

Voit myös piirtää mielessäsi ruksin ristiluun päälle. Tee kevyitä venyttäviä paineluita ruksin sakaroiden suuntaan: yläviistoon ristiluusta selkään päin sekä alaviistoon, ristiluusta pakaroiden suuntaan.

5. Hiero hyvässä asennossa

Tuntuuko hierominen raskaalta? Huonossa asennossa voimat loppuvat muutamassa minuutissa ja pahimmillaan hieroja saa omat hartiansa jumiin. Tee kämmenellä liukuvia työntöjä niskasta olkapäätä kohti ja olkapäältä niskaan. Ne ovat hierojalle helpompia kuin hartioiden puristelu sormilla. Hartioita voi hieroa tehokkaasti työntämällä kämmenellä hartian yli ja vetämällä sormilla takaisin.

Vältä sellaisia hieronta-asentoja, joissa kätesi ovat koholla ja pyri käyttämään oman kehosi painoa apuna. Laita kumppanisi istumaan tuolille tai jakkaralle pöydän ääreen. Aseta pöydälle tyyny tai kaksi ja pyydä häntä lepäämään poski tyynyllä, kädet pään molemmin puolin. Tässä asennossa pystyt hieromaan seisten, kädet alhaalla ja saat voimaa jaloista.

6. Vältä luisia alueita

Kun tunnet käden alla luisen rakenteen, kevennä heti painetta ja siirry muualle. Luukalvot ovat hyvin herkkiä. Paitsi että niiden

hieronta tuntuu epämiellyttävältä, luukalvon ärsytys voi laukaista päänsäryn tai migreenin. Kun hierot selkää, muistathan myös jättää rangan nikamat rauhaan. Hiero sen sijaan rangan molemmin puolin tuntuvia pitkiä selkäfileitä.

Kotihieronnassa kannattaa myös välttää kaulan ja vatsan alueen voimakasta hierontaa. Kevyet sivelyt ovat turvallisia.

Jos hierottavalla on sairaus, joka vaatii erityishuomiota ja -osaamista, älä ota riskejä vaan ohjaa hänet ammattitaitoisen hierojan pakeille.

7. Puhu enemmän

Kun innostut hieromaan paremmin ja läsnäolevammin, pyydä hierottavalta palautetta. Minkä alueen käsittely, millaiset otteet ja mikä voimakkuus tuntuu hyvältä, mikä vähemmän miellyttävältä? Myös ammattihierojat kannustavat asiakkaita antamaan palautetta hieronnan aikana, sillä se on paras tapa oppia ja tarjota mukava hierontaelämys.

Jutun kirjoittaja on koulutettu hieroja.

luuliikunta nivelrikko fibromyalgia

Mitä uskallan harrastaa, ettei nivelrikko pahene? Voiko liike jopa hoitaa kipuja ja kolotuksia?

Luiden lujittaminen hyödyttää joka iässä, mutta erityisen tärkeää se on vaihdevuosi-iän ylittäneille naisille. Tehokkain on yhdistelmä hyppyjä ja voimaharjoittelua. Lihaskudos tukee luita, joten treenaa kuntosalilla raskailla kuormilla ja suosi isoja perusliikkeitä.

Hyvä luuliikunta sisältää tärähtelyä ja nopeita käännöksiä. Joukkue- ja mailapelit lujittavat luita, samoin yleisurheilu ja ryhmäliikuntatunnit, joissa juostaan ja hypitään. Kotikuntoilija voi testata hyppynarua. Harjoita luuliikuntaa 10–20 minuutin pätkissä 3–5 kertaa viikossa ja pyri mahduttamaan viikkoon ainakin yksi voimatreeni.

Uskallanko urheilla, kun polvien nivelrikko rajoittaa menoa?

Liikunta on tärkeä nivelrikon hoitomuoto. Kuntoilu vähentää kipua, vahvistaa nivelrustoa ja auttaa säilyttämään liikelaajuudet ennallaan. Tärkeintä on liikunnan säännöllisyys ja rasituksen lisääminen asteittain. Suosi pehmeitä lajeja, joissa loukkaantumisriski on pieni eikä nivel väänny voimakkaasti ääriasentoihin. Liikuntasuositukset vaihtelevat sen mukaan, kuinka pitkälle vaiva on edennyt ja missä nivelrikkoa esiintyy, mutta lähes kaikille sopivat kävely, pyöräily ja uinti. Painota kestävyysliikuntaa, mutta treenaa myös lihaksia ainakin kerran viikossa, sillä hyvä lihaskunto suojaa niveliä.

Kuinka saisin fibromyalgian viemän liikunnan ilon takaisin?

Fibromyalgia on melko yleinen oireyhtymä, johon liittyy kipuja eri puolella kehoa, väsymystä ja usein ahdistusta. Potilaan kipukynnys on alentunut. Liikunnasta on tutkitusti hyötyä oireiden hallinnassa, kunhan määrää lisää varovasti ja asteittain.

Lupaavia tuloksia on saatu pitkäkestoisesta, teholtaan kohtalaisesta kestävyysliikunnasta, sillä se lisää endorfiinin määrää elimistössä ja nostaa kipukynnystä. Sama resepti lievittää myös ahdistusta. Hyviä ovat siis lajit, joita jaksaa harrastaa suhteellisen pitkiä aikoja kerrallaan melko matalalla teholla. Eräässä tutkimuksessa taijin todettiin helpottavan oireita tehokkaasti. Myös sauvakävelyn hyödyistä on näyttöä.

Asiantuntija: Pekka Kannus, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, UKK-instituutti