Ovatko probiootit tulevaisuuden ihmeaineita painonhallintaan ja masennukseen? Kenties. Jo nyt niistä on apua allergiaan, ripulitauteihin ja korvatulehduksiin.

Tiesitkö, että suolistossasi on jatkuvasti meneillään hyvän ja pahan välinen taistelu? Miljoonat mikrobit, joista osa on huonoja bakteereja eli patogeenejä ja osa hyviä bakteereja kuten maitohappobakteereja, tappelevat joka hetki elintilasta. Jos tunnet voivasi hyvin, voit olla huoleti: hyvät bakteerit ovat niskan päällä ja mikrobisto on kunnossa.

Jos kärsit vaikkapa ripulista, se kertoo siitä, että sairautta aiheuttavat bakteerit ovat saaneet ylivallan ja ne pitää kukistaa.

Pika-apu on nauttia purkillinen jogurttia tai lasi piimää, jossa on probiootteja, kuten Bifido- tai Lactobacillus GG -bakteeria. Arkikielessä probiootin ja maitohappobakteerin ajatellaan usein tarkoittavan samaa. Monet probiooteista ovatkin maitohappobakteereja, mutta maitohappobakteeri on probiootti vasta sitten, kun sen teho on todistettu. Nämä hyvät bakteerit hätistävät huonoja ja tasapainottavat suoliston mikrobistoa.

– Probiootit eivät kuitenkaan ole lääkkeitä, joten niiden vaikutuksetkin ovat vähäisempiä. Aikuisen ihmisen suolisto vastaa pinta-alaltaan 1–2 tenniskenttää. Kun tälle alueelle levittää purkillisen jogurttia, on selvää, ettei kannata odottaa ihmeitä, professori Per Saris sanoo.

Mutta mikäli syöt probioottipitoista jogurttia päivittäin, voi olla, ettet tule edes saaneeksi ripulia. Probiootit näet tehostavat ihmisen omaa immuunipuolustusta. Kun immuunipuolustus on vahva, haitalliset taudinaiheuttajat eivät pääse mellastamaan elimistössä ja tulehduksia ei synny.

– Probiootteja käyttämällä voi vähentää sairastumisriskiään, ja tällöin jo yksi jogurtti, jokunen siivu juustoa tai lasillinen piimää päivässä riittää. Ennaltaehkäisy onkin ehkä probioottien tärkein hyöty, Saris sanoo.

Alati muuttuva mikrobisto

Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen suolistomikrobisto. Se muodostuu osin jo syntymähetkellä ja jatkaa kehittymistään koko elämän ajan. Jos lapsi syntyy alateitse, hän saa ensimmäiset bakteerinsa äidiltä synnytyksessä. Jos äiti on terve, hänen hyvä bakteristonsa siirtyy lapselle. Jos lapsi sen sijaan syntyy keisarileikkauksella, hänen suolistonsa mikrobiston tilaa voidaan tasapainottaa imetyksellä.

– Jos äiti syö probiootteja ja imettää lasta ainakin pari ensimmäistä kuukautta, lapsi saa äidinmaidosta suojaa tulehduksia vastaan. Vaikuttamalla äitiin voidaan vaikuttaa lapseen, professori Erika Isolauri selventää.

Maitohappobakteerien säännöllisestä käytöstä on tutkitusti hyötyä myös pienten lasten rota-viruksen ja korvatulehdusten ehkäisyssä. Lisäksi on suositeltavaa, että raskaana olevat naiset, joilla on suvussa atopiaa tai allergiaa, söisivät odotus- ja imetysaikana probiootteja, sillä ne suojaavat lasta atooppisilta ihottumilta.

– Rintaruokittu lapsi voi siis saada probiootin hyödyn äidin kautta. Korvikemaitoa saavalle alle vuoden ikäiselle lapselle voi antaa vaikkapa äidinmaidonkorviketta, johon on lisätty probiootteja. Nykyään on myös monia lapsille sopivia elintarvikkeita, kuten vellejä, joissa on probiootteja. Yli yksivuotiaalle lapselle käy sama ruokavalio kuin aikuisellekin, Isolauri sanoo.

Kilot kuriin probiooteilla

Viimeaikaisissa tutkimuksissa on saatu vahvaa näyttöä siitä, että probiootit vaikuttavat aineenvaihduntaan ja voivat auttaa merkittävästi painonhallinnassa.

Näyttäisi olevan niin, että tietynlainen suolistomikrobisto liittyy lihomiseen.

– Kun on tutkittu esimerkiksi 2–4-vuotiaita lapsia, on havaittu, että ne lapset, joilla on muita vähemmän Bifido-bakteereja suolistossaan, ovat usein ylipainoisia vanhemmalla iällä. Näin pienten lasten ruokavalio on hyvin identtinen, eli painoeroja on vaikea selittää ruokavaliolla, vaan ilmeisesti tarvitaan myös kolmas tekijä, erilainen suolistomikrobisto, Erika Isolauri sanoo.

Lisäksi on havaittu, että tiettyjen probioottisten elintarvikkeiden, kuten jogurttien, nauttiminen raskauden aikana auttaa äitejä karistamaan raskauskilot synnytyksen jälkeen.

– On kansanterveydellisestikin tärkeää nähdä, että probiooteilla ja aineenvaihdunnalla on yhteys. Se auttaa ymmärtämään sitä, miksi jotkut lihovat helpommin kuin toiset, Isolauri sanoo.

Professori Per Saris uumoilee, että tulevaisuudessa voidaan kehittää bakteeri, joka suolistoon joutuessaan vaikuttaisi näläntunteeseen ja rasvan palamiseen.

Probioottien osuutta myös stressin ja masennuksen ehkäisyssä selvitetään.

On viitteitä siitä, että probiootit voivat lievittää kroonista väsymysoireyhtymää potevien oireita, eritoten ahdistusta. Maailmalla on parhaillaan kehitteillä myös probiootti avuksi aidsia vastaan.

– Se olisi emättimeen sijoittuva mikrobi, joka tarttuu hi-virukseen ja tuhoaa sen. Jos mikrobiin lisätään hormonituotantoa, se voisi toimia ehkäisypillerinä ja olla ratkaisu myös liikakansoitukseen. Tutkimus on kyllä vielä aivan alkutekijöissään. Mutta uskon siihen, että tulevaisuudessa probiootit toimivat lääkkeenomaisesti: niillä voidaan kenties ehkäistä syöpää, masennusta ja ylipainoa, Per Saris visioi.

Unohda tabletit arkena

Probiootteja on lukuisia erilaisia, ja jokainen toimii vähän eri tavoin. Kaupassa iskeekin helposti hämmennys: valitsisinko piimää tai hapankaalia, joissa on probiootteja luonnostaan, vaiko jogurttia, juustoa, maitoa, mehua tai mehukeittoja, joihin on lisätty probiootteja? Vai kannattaisiko poimia probiootit apteekin hyllyltä kapseleina, purutabletteina tai jauheena?

Mistä kuluttaja voi tietää, mikä probiootti auttaa mihinkin vaivaan?

– Sitä ei usein tiedäkään, se selviää yleensä vain kokeilemalla. Tästä syystä probioottituotteita kannattaisikin syödä monipuolisesti ja vaihdellen, vaikka välillä toista ja sen jälkeen toista, sanoo dosentti Maria Saarela.

Normaalissa käytössä apteekkivalmisteet kannattaa kuitenkin unohtaa. Probiootit toimivat parhaiten, jos ne syö elintarvikkeiden mukana. Tämä perustuu kahteen seikkaan: kapseli ja jauhe ovat monella tapaa käsiteltyjä, ja käsittelyprosessissa probiootit ovat voineet menettää tehoaan. Maitotuotteet taas ovat probiooteille hyvä ympäristö, koska maito suojaa bakteereita.
Tabletit tai kapselit ovat tarpeellisia silloin, jos lähtee ulkomaille ja haluaa suojaa turistiripulilta.

– Tällöinkään probiootteja ei tarvitse syödä päiviä etukäteen, kuten usein ohjeistetaan, vaan riittää, että ryhtyy syömään niitä matkalle lähtiessään ja syö niitä säännöllisesti koko matkan ajan, Per Saris sanoo.

Terveelle ei tarvetta

Probioottitutkimuksiin liittyy myös eräs merkittävä ongelma: hyvät tutkimustulokset on usein saatu tutkimalla sairaita ihmisiä. EU-lainsäädännön mukaan elintarvikkeiden terveysväittämien tulisi kuitenkin päteä keskivertokuluttajaan, joka on usein aika terve.

On hankala arvioida, kuinka paljon hyötyä probiooteista on terveelle ihmiselle.

– Pitkälti onkin kyse siitä, miten itse kokee: oireileeko silloin, kun syö tietyntyyppisiä ruokia, tai saako helposti turistiripulin tai vatsataudin? Jos voi hyvin eikä ole ruoansulatusongelmia, silloin mikrobisto on todennäköisesti hyvässä kunnossa eikä ole mitään tarvetta syödä probiootteja, Maria Saarela sanoo.

Moni asia voi kuitenkin vaikuttaa siihen, että mikrobisto alkaa voida huonosti. Esimerkiksi antibioottikuurin aikana tuhoutuu suolen hyviä bakteereja, jolloin on järkevää syödä hapatettuja elintarvikkeita ja probiootteja tuhojen korvaamiseksi.

Antibioottikuurin jälkeenkin probiootteja kannattaa syödä ainakin kuukauden ajan, jotta saa suolistonsa taas kuntoon.
Säännöllinen käyttö on tärkeää, koska probiootti poistuu elimistöstä melko nopeasti, joskus jopa parissa vuorokaudessa.

Hyvä, paha jääkaappi

Vaikka probiootit ovat turvallisia, niitä kannattaa syödä kohtuudella. Tiedossa on esimerkiksi tapaus, jossa heikon vastustuskyvyn omaava suomalainen mies joi Gefilus-piimää useita litroja päivässä ja sai probiootin aiheuttaman maksatulehdukseen.

Vastaavat tapaukset ovat kuitenkin harvinaisia, eikä probioottien järkevästä käytöstä ole haittaa terveelle ihmiselle. Mutta jos ihmisen vastustuskyky on heikentynyt, mikä tahansa elävä bakteeri voi aiheuttaa tulehduksen.

– Jos on jokin vakava sairaus, esimerkiksi syöpä, puhuisin kyllä ensin lääkärin kanssa, ennen kuin alkaisin käyttää probiootteja, Maria Saarela kehottaa.

Miksi probiooteista sitten puhutaan vasta nyt, vaikka ensimmäiset tutkimukset tehtiin jo yli sata vuotta sitten? Tämä selittyy sillä, että elintapamme ja ruokavaliomme ovat melko lyhyessä ajassa muuttuneet merkittävästi.

Vielä 1950-luvun alussa osa ruoasta tehtiin kotona hapattamalla säilyvyyden lisäämiseksi. Hapatetussa ruoassa on luonnostaan paljon probiootteja. Siitä lähtien kun jääkaapit yleistyivät ja hapatettujen elintarvikkeiden käyttö alkoi vähentyä, ihmisen luontainen mikrobisto ei ole saanut ravinnosta tarvitsemaansa täydennystä.

–  Tämä on johtanut kehon vääränlaisiin reaktioihin, kuten allergioihin, ja tästä syystä tarvitsemme nykyään enemmän probiootteja kuin ennen, Saarela sanoo.

Asiantuntijat: Lastentautiopin professori Erika Isolauri, Turun yliopisto. Dosentti Maria Saarela, VTT. Elintarvike-mikrobiologian professori Per Saris, Helsingin yliopisto.

 

  • probiootti on suolistossa elävä hyvä bakteeri, jonka teho on todistettu ja joka vaikuttaa myönteisesti terveyteen tasapainottamalla suoliston bakteerikantaa.
  • prebiootti ruokkii suolistossa jo eläviä probiootteja ja auttaa niitä lisääntymään. Jos haluaa varmistua siitä, että saa tarpeeksi probiootteja, kannattaa syödä prebiootteja. Niitä on luontaisesti muun muassa juureksissa, kasviksissa ja kaurapuurossa.
  • kolesteroliin probiooteilla on kyky laskea veren kolesterolipitoisuutta, ja tutkimuksissa osalle koehenkilöistä probiooteista on ollut apua kolesterolin alentamisessa.
  • kariekseen probioottien säännöllisellä käytöllä on tutkitusti hyötyä hampaiden plakin muodostumisen ja reiikintymisen ehkäisyssä.
  • syöpään probiooteilla on havaittu olevan vaikutusta syöpien, lähinnä suolistosyöpien, ehkäisyssä. Tarkkaa mekanismia ei tiedetä, mutta probiooteilla on ilmeisesti kyky muokata suoliston olosuhteita sellaisiksi, että syöpään sairastumisen riski vähenee. Ennalta ehkäisevä vaikutus voi perustua myös siihen, että probiootit vahvistavat puolustuskykyä. Vaikutus on kuitenkin epävarma ja pieni, miksikään syöpälääkkeiksi probiooteista ei vielä ole.
  • ärtynyt suoli probiootit voivat rauhoittaa suoliston tulehdustilannetta, jos on vatsahaava, ärtynyt suoli tai keliakia. On jonkinasteista näyttöä siitä, että probiooteilla voidaan saada helpotusta ärtyneeseen paksusuolentulehdukseen tai Crohnin tautiin, mutta kaikilla ne eivät auta.
Vierailija

Probiootit suojaavat sairauksilta

Ovatko probiootit tulevaisuuden ihmeaineita painonhallintaan ja masennukseen? Ei. Vaan ruokavalio. Suomessa on jo alle 1 vuotiaan valmisruuissa prosessoitua maitoa, prosessoitua viljaa, prosessoitua kasviöljyä, lisättyä sokeria ja lisäaineita (mm. pektiini). Ensimmäisen ikävuoden jälkeen tulee noudattaa valtion virallisia ravitsemussuosituksia (THL, VRN), joissa syödään prosessoitua maitoa, prosessoitua viljaa, prosessoituja kasviöljyjä (margariinit, kasvirasvakermat jne...), lisättyä sokeria...
Lue kommentti
syöpä, ruoka

Jopa puolet syövistä olisi ehkäistävissä viisailla elämäntapavalinnoilla. Mitä ne ovat ja mitä ne eivät ole, kiistellään keskustelupalstoilla. Me kysyimme asiantuntijalta.

Onko valkoinen sokeri on pikaruokaa syöpäsoluille?

Kaikki sokerit – kuten ylipäätään kaikki hiilihydraatit – hajoavat ruoansulatuskanavassa glukoosiksi ja fruktoosiksi, olivatpa ne sitten peräisin porkkanasta tai leivoksesta. Sekä syöpäsolut että terveet solut käyttävät glukoosia eli rypälesokeria energianlähteenään.

Koska syöpäsolut kasvavat yleensä huomattavasti nopeammin kuin terveet solut, niillä on erityisen suuri glukoosin hinku. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että esimerkiksi karkkien sokeri ruokkisi nimenomaan syöpäsoluja. Elimistö ei valikoi, mille soluille heltiää glukoosia ja mille ei.

On järkevää rajoittaa lisättyä sokeria sisältävien ruokien ja juomien käyttöä, koska silloin ruokavaliosi paranee ja vältät lihomista. Ylipainoisuus lisää riskiä sairastua useisiin syöpiin.

Tieteellisen tiedon valossa on virheellistä väittää, että sokeri ruokkisi juuri syöpäsoluja. Sokeri ei saa syöpää kasvamaan nopeammin eikä vähentämällä sokeria voi hidastaa syöpäsolujen kasvua.

Antavatko ravintolisät ekstrasuojaa elimistölle?

Olet varmasti kuullut väitteen, että nykyinen ruokamme on niin köyhää, ettei se pysty suojaamaan elimistömme soluja. Suoja-aineet on sen vuoksi otettava erikseen pillereinä. Tiede ei tue tätäkään myyttiä, vaan päinvastoin moni ravintolisä näyttää olevan jopa vaaraksi.

Esimerkiksi päivittäisellä E-vitamiinin käytöllä on todettu yhteys eturauhassyöpään ja valmisteista saatu beetakaroteeni, eli A-vitamiinin esiaste, saattaa lisätä keuhkosyövän riskiä tupakoitsijoilla.

Tutkimuksen mukaan niillä miehillä, joiden veressä on paljon seleeniä, aggressiivisen eturauhassyövän riski lähes tuplaantui, kun he nauttivat seleenipitoisia ravintolisiä.

Kaiken käytettävissä olevan tiedon perusteella saat tavallisesta tasapainoisesta kasvisvoittoisesta ruokavaliosta riittävästi terveytesi kannalta olennaisia ravintoaineita, vitamiineja, hiven- ja kivennäisaineita. Suomessa poikkeus on D-vitamiini, jota suositellaan ravintolisänä talviaikaan.

Tutkimuksissa ei ole saatu näyttöä siitä, että vitamiinivalmisteita käyttämällä voisi vähentää syövän vaaraa. Joskus ravintolisistä on päinvastoin haittaa.

Lisääkö kahvinjuonti syöpäriskiä?

Sitkeänä elää uskomus siitä, että koska kahvi ärsyttää joidenkin vatsaa, se myös lisää pahanlaatuisten muutosten mahdollisuutta suolistossa. Kahvinjuonnille ei ole olemassa suosituksia syövän näkökulmasta, koska tutkimustietoa aiheesta ei ole vielä riittävästi.

Jonkin verran on näyttöä siitä, että kahvin (myös kofeiinittoman) juonti vähentää kohdunrungon ja eturauhasen syöpäriskiä. Kahvin suojaava vaikutus saattaa syntyä kahvihappojen avulla, sillä ne toimivat voimakkaina antioksidantteina.

Syöpäriskin kannalta olennaista on, mitä kahvin seassa on. Jos kahvissasi on reilusti sokeria ja syöt sen kera paljon makeita leivonnaisia, silloin kahvihetket altistavat ylipainolle ja syöpäriski lisääntyy.

Nykyisen tietämyksen perusteella kohtuullinen kahvittelu on paikallaan. Kahvilla voi jopa olla suojaava vaikutus tiettyjä syöpiä, kuten monia muitakin kroonisia sairauksia, vastaan.

Suojaako punaviini suojaa?

Punaviini sisältää rypäleistä peräisin olevia flavonoideja, jotka toimivat antioksidantteina. Laboratoriossa ne suojaavat soluja hapen vanhentavalta vaikutukselta. Viinin on siksi ajateltu olevan terveellisempää alkoholia. Näin ei kuitenkaan ole.

Alkoholi sisältää runsaasti energiaa, joka altistaa lihomiselle ja lisää näin syöpäriskiä. Alkoholi sisältää myös etanolia, joka voi toimia liuottimena tupakan tai ympäristön muille karsinogeeneille. Lisäksi etanoli muuntuu elimistössä asetaldehydiksi, joka luokitellaan syöpää aiheuttavaksi aineeksi.

Jopa kymmenen gramman päivittäinen alkoholiannos, toisin sanoen lasillinen olutta, viiniä tai väkeviä, kohottaa rintasyöpäriskiä. On myös huomioitava, että juominen ja tupakointi yhdessä lisäävät suun ja nielun alueen syöpäriskiä huomattavasti enemmän kuin kumpikaan erikseen.

Syöpävaaran näkökulmasta ei siis ole eroa sillä, mistä juomasta alkoholisi saat. Ratkaisevampaa on, kuinka paljon juot eli kuinka paljon etanolia elimistöösi kertyy.

Syöpäriskin osalta alkoholi on armoton. Turvarajoja ei ole, vaan riski nousee käytetyn alkoholimäärän myötä. Alkoholin käyttö lisää useiden syöpien vaaraa.

Lisääkö liian ”hapan” ruoka syöpävaaraa?

Joskus kuulee väitettävän, että hapan ruokavalion tekee verestä liian ”hapanta”, mikä lisää syöpäriskiä. Kehoa happamoittavia ruoka-aineita ovat esimerkiksi liha, maito-ja viljatuotteet sekä sokeri. Tästä syystä ruokavalioon pitäisi lisätä emäksisiä elintarvikkeita, kuten vihanneksia ja hedelmiä.

Todellisuudessa munuaiset pitävät tarkasti huolen siitä, että veri pysyy hieman emäksisenä. Kaikki ylimääräinen happamuus tai emäksisyys yksinkertaisesti poistuu virt-san mukana. Säilyttääkseen oikean tasapainon kehossa munuaiset muuttavat virtsan koostumusta riippuen siitä, mitä olet syönyt.

Vaikka kasvisten ja vihannesten runsas syöminen on erittäin suositeltavaa, sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka emäksinen elimistösi on.

Väite happaman ruoan vahingollisuudesta on hölynpölyä. Totta on, että syöpäsolut eivät voi elää liian emäksisessä – tai happamassa – ympäristössä, mutta niin ei voi mikään muukaan elimistön solu.

Asiantuntija: Sanna Ritola, laillistettu ravitsemusterapeutti, Suomen Syöpäyhdistys ry.

terveellinen ruokavalio, kipu, tulehdus

Elimistön hiljaista tulehdusta hillitsevä ruoka hoitaa myös kipua. Lue miten.

Jo lääketieteen isä Hippokrates oivalsi ravitsemuksen yhteyden kipuun. Kansanparannuksessa on tuhansia vuosia käytetty yrttejä ja ruoka-aineita kipujen lievittämiseen.

– Koska ruoka on välttämätöntä hengissä säilymisen kannalta, olisi erikoista, jos sillä ei olisi mitään tekemistä sairauksien ja kipujen kanssa, kommentoi Pirjo Lindfors, joka tutkii kipua, ravitsemusta ja elämäntapoja.

Uusimpien tutkimusten mukaan kipupotilaan kannattaa suosia erityisesti kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä siemeniä ja pähkinöitä. Marjat, kasvikset ja hedelmät sisältävät soluja suojaavia antioksidantteja, pähkinät ja siemenet välttämättömiä omega-3- ja omega-6-rasvahappoja, joista juuri omega-3-rasvahapot vähentävät tulehduksellisuutta elimistössä.

Vähärasvaiset hapanmaitotuotteet, kala ja valkoinen liha ovat parempia proteiinilähteitä, sillä ne aiheuttavat vähemmän tulehdusta kuin punainen liha ja maito mutta sisältävät kaikki välttämättömät aminohapot. Tällainen ruokavalio lievittää tulehdusta ja parantaa suoliston bakteerikantaa.

Tutkimusten mukaan pitkäaikainen kipu ja D-vitamiinivaje kulkevat käsikkäin.

Esimerkiksi fibromyalgiasta ja lihaskivuista kärsivillä on mitattu tavallista alhaisempia D-vitamiinipitoisuuksia. Riittävän D-vitamiinin määrästä asiantuntijat kuitenkin kiistelevät.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan virallinen suositus on tällä hetkellä 10 µg vuorokaudessa, mutta moni pitää sitä riittämättömänä.

– D-vitamiinia pitäisi ottaa purkista talvella 20–50 µg ja kesällä 20–25 µg päivässä, riippuen muun muassa iästä ja ruokavaliosta, toteaa Pirjo Lindfors.

Asiantuntija: Pirjo Lindfors, anestesiologian erikoislääkäri, HUS.

Vierailija

Millainen ruokavalio helpottaa kipua?

Vierailija kirjoitti: Pyydän , koittakaa gluteiinitonta diettiä. Miltei kaikkea löytää ilman gluteiinia. Itse olen saanut paljon apua gluteiinittomasta. Vaikka minulla ei ole todettu keliakiaa. Oudot vatsavaivat ovat myös parantuneet. Toimii. Heinäkasvit ovat 4 mahaisen märehtijän ruokaa, koska niiden ravinteet ovat sitoutuneet fytaatteihin. Tarvitaan 4 mahaa tai idätys, jotta hyötyisimme heinäkasvien ravinteista. Siksikin ne ovat ihmiselle edelleen korvikeruokaa, emmekä pysty käsittelemään...
Lue kommentti
viljaton gluteeni vatsavaivat FODMAP hiilihydraatit kuitu

Jos epäilet vatsavaivojesi syyksi viljaa, voit kokeilla venhän karsimista ruokavaliosta. Kaikkia viljoja ei kuitenkaan kannata hylätä ennen lääkärikäyntiä.

Vehnän, ohran ja rukiin gluteeni aiheuttaa yleisimmin vatsan turvotusta, kipuja, ilmavaivoja ja ripulia. Gluteeni ärsyttää kuitenkin muutakin kuin suolta. Se voi lisätä nivelkipuja, ihottumaa tai neurologisia ja hermostollisia oireita. Se saattaa aiheuttaa myös mielialan heittelyä, limakalvojen kuivuutta tai lapsettomuutta.

Gluteeniherkkyyttä on tutkittu kiivaasti pari vuotta. Se aiheuttaa samanlaisia oireita kuin keliakia – olematta kuitenkaan sitä. Gluteenille herkkiä on arvioitu olevan muutamia prosentteja väestöstä.

Aikuinen voi elää ilman vehnää – tai ainakin ilman vaaleaa, puhdistettua vehnää. Vehnän välttämisestä ei ole haittaa, kunhan huolehtii ruokavalion monipuolisuudesta. Joillakin viljan gluteenin aiheuttamat vaivat helpottavat viikossa, osalla kokeilu vaatii jopa vuoden. Täydellisen välttämisen sijaan voi testata myös viljan käytön vähentämistä.

Jos aikoo jättää kaikki gluteenipitoiset viljat pois, kannattaa käydä ensin lääkärissä. Hän selvittää, ettei oireiden syynä ole keliakia tai vilja-allergia. Omin päin aloitettu dieetti voi parantaa suolinukkaa niin, ettei keliakiaa pystytä myöhemmin tunnistamaan edes ohutsuolen koepalasta.

Gluteenittomien vaihtoehtojen ongelma on se, että niissä on kuitua vähemmän kuin kotoisissa viljoissamme. Kuitulisää saa muun muassa vihanneksista, palkokasveista ja siemenistä. Lisäksi pitää huolehtia vitamiinien ja hivenaineiden riittävästä saannista, kuten B-vitamiineista, magnesiumista, sinkistä ja raudasta.

Gluteeniherkkyyden mittaamiseksi ei ole testiä. Asia selviää lääkärin valvonnassa toteutetulla välttämisellä ja altistuskokeilla. Keliakia todetaan tähystyksessä otettavalla koepalalla ohutsuolesta. Keliakiaan on kehitetty luotettava verikoe, jota ei vielä ole hyväksytty virallisesti.

Gluteeniherkkyydessä oma kokemus ratkaisee sopivan ruokavalion ja se voi vaihdella eri elämänvaiheissa. Osa vatsavaivaisista hyötyy laktoosin välttelystä, osalle sopii niin sanottu FODMAP-ruokavalio. Keliakiassa gluteenia on vältettävä tarkasti ja loppuelämä. Lääkettä ei toistaiseksi ole, mutta kehitystyö on kiivasta. Myös rokote on työn alla.

Asiantuntija: Katri Kaukinen, professori, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri, Tampereen yliopisto.

Vierailija

Näin selvität, sopiiko vilja

Heinäkasvit ovat 4 mahaisen märehtijän ruokaa, koska niiden ravinteet ovat sitoutuneet fytaatteihin. Tarvitaan 4 mahaa tai idätys, jotta hyötyisimme heinäkasvien ravinteista. Siksikin ne ovat ihmiselle edelleen korvikeruokaa, emmekä pysty käsittelemään niiden proteiineja kunnolla. Kaikilla viljoja syövillä on tulehdusta ohutsuolessaan, niillä joilla tulehdusta on enemmän, syntynyttä ongelmaa kutsutaan keliakiaksi. Suomessa keliakiaa esiintyy n. 2 %:lla väestössä. Ihmisen evoluutio on kestänyt 2...
Lue kommentti
kasium vegaani ruokavalio pähkinät pavut soija tofu

Olen runsaasti liikuntaa harrastava lukiolaistyttö ja olen pikkuhiljaa vähentänyt lihansyöntiä minimiin eettisistä ja ekologisista syistä. Haluaisin karsia myös maitotuotteita, mutta esimerkiksi kalsiumin tarpeellinen saanti ja luuston vahvana pysyminen mietityttää. Miten siis kasvisruokavaliosta voi saada riittävästi hyvin imeytyvää kalsiumia, jos ei käytä maitotuotteita? Imeytyykö esimerkiksi kauramaitoihin lisätty kalsium niin hyvin, että niillä voisi korvata maitotuotteet?

Oikein koostettuna myös maidoton kasvisruokavalio voi turvata riittävän kalsiumin saannin. Saantisuositus on aikuiselle naiselle 800 ja raskaana olevalle 900 mg vuorokaudessa. Kalsiumilla rikastetut kasvipohjaiset maitovalmisteiden tyyppiset tuotteet, esim. soija-, kaura- ja riisimaidot, ovat hyviä riittävän kalsiumin saannin turvaajia. Niissä on usein sama määrä kalsiumia kuin maitovalmisteissa eli 120 mg desilitrassa. Kalsiumilla rikastamattomissa tuotteissa kalsiumia ei juurikaan ole. Muista ruoka-aineista kohtuullisen hyviä kalsiumin lähteitä ovat esim. palkokasvit, tofu ja kuorimattomat seesaminsiemenet. Myös muita siemeniä ja pähkinöitä kannattaa suosia.

Mikäli kysyjä päätyy vegaaniruokavalioon, Vegaaniliiton internet-sivustolta löytyy tietoa ruokavalion monipuolisesta koostamisesta. Huomattavaa on, että luuston kuntoon vaikuttavat myös mm. riittävä D-vitamiinin saanti ja liikunta. Vegaaniruokavaliossa D-vitamiinin saanti voi jäädä liian vähäiseksi. Tällöin suositellaan D-vitamiinia valmisteena 10 mikrogrammaa päivässä. Optimaalisimmillaan valmisteen tulisi olla D3-muotoa, mikä on eläinperäinen. Kasviperäinen D2-muoto ei näyttäisi olevan tutkimusten mukaan yhtä tehokasta.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Wanhaparta

Mistä kalsiumia vegaanille?

Pelkkä kalsium ei takaa vahvoja luita, tieteelliset tutkimukset kertovat että maissa joissa juodaan eniten lehmänmaitoa ja käytetään maitotuotteita (eli saadaan eniten kalsiumia) on väkilukuun suhteutettuna myös enemmän luumurtumia(!). Vegaanisesta ruokavaliosta (kasviksista) saa hyvin K-vitamiinia jolla on olennainen osa kalsiumin siirtymisessä luihin, pelkkä D-vitamiini ei riitä, ellei halua että kalsiumia kerääntyy runsaasti myös pehmytkudoksiin. Mistäs muuten kuvittelette että lehmät sen...
Lue kommentti