Ovatko probiootit tulevaisuuden ihmeaineita painonhallintaan ja masennukseen? Kenties. Jo nyt niistä on apua allergiaan, ripulitauteihin ja korvatulehduksiin.

Tiesitkö, että suolistossasi on jatkuvasti meneillään hyvän ja pahan välinen taistelu? Miljoonat mikrobit, joista osa on huonoja bakteereja eli patogeenejä ja osa hyviä bakteereja kuten maitohappobakteereja, tappelevat joka hetki elintilasta. Jos tunnet voivasi hyvin, voit olla huoleti: hyvät bakteerit ovat niskan päällä ja mikrobisto on kunnossa.

Jos kärsit vaikkapa ripulista, se kertoo siitä, että sairautta aiheuttavat bakteerit ovat saaneet ylivallan ja ne pitää kukistaa.

Pika-apu on nauttia purkillinen jogurttia tai lasi piimää, jossa on probiootteja, kuten Bifido- tai Lactobacillus GG -bakteeria. Arkikielessä probiootin ja maitohappobakteerin ajatellaan usein tarkoittavan samaa. Monet probiooteista ovatkin maitohappobakteereja, mutta maitohappobakteeri on probiootti vasta sitten, kun sen teho on todistettu. Nämä hyvät bakteerit hätistävät huonoja ja tasapainottavat suoliston mikrobistoa.

– Probiootit eivät kuitenkaan ole lääkkeitä, joten niiden vaikutuksetkin ovat vähäisempiä. Aikuisen ihmisen suolisto vastaa pinta-alaltaan 1–2 tenniskenttää. Kun tälle alueelle levittää purkillisen jogurttia, on selvää, ettei kannata odottaa ihmeitä, professori Per Saris sanoo.

Mutta mikäli syöt probioottipitoista jogurttia päivittäin, voi olla, ettet tule edes saaneeksi ripulia. Probiootit näet tehostavat ihmisen omaa immuunipuolustusta. Kun immuunipuolustus on vahva, haitalliset taudinaiheuttajat eivät pääse mellastamaan elimistössä ja tulehduksia ei synny.

– Probiootteja käyttämällä voi vähentää sairastumisriskiään, ja tällöin jo yksi jogurtti, jokunen siivu juustoa tai lasillinen piimää päivässä riittää. Ennaltaehkäisy onkin ehkä probioottien tärkein hyöty, Saris sanoo.

Alati muuttuva mikrobisto

Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen suolistomikrobisto. Se muodostuu osin jo syntymähetkellä ja jatkaa kehittymistään koko elämän ajan. Jos lapsi syntyy alateitse, hän saa ensimmäiset bakteerinsa äidiltä synnytyksessä. Jos äiti on terve, hänen hyvä bakteristonsa siirtyy lapselle. Jos lapsi sen sijaan syntyy keisarileikkauksella, hänen suolistonsa mikrobiston tilaa voidaan tasapainottaa imetyksellä.

– Jos äiti syö probiootteja ja imettää lasta ainakin pari ensimmäistä kuukautta, lapsi saa äidinmaidosta suojaa tulehduksia vastaan. Vaikuttamalla äitiin voidaan vaikuttaa lapseen, professori Erika Isolauri selventää.

Maitohappobakteerien säännöllisestä käytöstä on tutkitusti hyötyä myös pienten lasten rota-viruksen ja korvatulehdusten ehkäisyssä. Lisäksi on suositeltavaa, että raskaana olevat naiset, joilla on suvussa atopiaa tai allergiaa, söisivät odotus- ja imetysaikana probiootteja, sillä ne suojaavat lasta atooppisilta ihottumilta.

– Rintaruokittu lapsi voi siis saada probiootin hyödyn äidin kautta. Korvikemaitoa saavalle alle vuoden ikäiselle lapselle voi antaa vaikkapa äidinmaidonkorviketta, johon on lisätty probiootteja. Nykyään on myös monia lapsille sopivia elintarvikkeita, kuten vellejä, joissa on probiootteja. Yli yksivuotiaalle lapselle käy sama ruokavalio kuin aikuisellekin, Isolauri sanoo.

Kilot kuriin probiooteilla

Viimeaikaisissa tutkimuksissa on saatu vahvaa näyttöä siitä, että probiootit vaikuttavat aineenvaihduntaan ja voivat auttaa merkittävästi painonhallinnassa.

Näyttäisi olevan niin, että tietynlainen suolistomikrobisto liittyy lihomiseen.

– Kun on tutkittu esimerkiksi 2–4-vuotiaita lapsia, on havaittu, että ne lapset, joilla on muita vähemmän Bifido-bakteereja suolistossaan, ovat usein ylipainoisia vanhemmalla iällä. Näin pienten lasten ruokavalio on hyvin identtinen, eli painoeroja on vaikea selittää ruokavaliolla, vaan ilmeisesti tarvitaan myös kolmas tekijä, erilainen suolistomikrobisto, Erika Isolauri sanoo.

Lisäksi on havaittu, että tiettyjen probioottisten elintarvikkeiden, kuten jogurttien, nauttiminen raskauden aikana auttaa äitejä karistamaan raskauskilot synnytyksen jälkeen.

– On kansanterveydellisestikin tärkeää nähdä, että probiooteilla ja aineenvaihdunnalla on yhteys. Se auttaa ymmärtämään sitä, miksi jotkut lihovat helpommin kuin toiset, Isolauri sanoo.

Professori Per Saris uumoilee, että tulevaisuudessa voidaan kehittää bakteeri, joka suolistoon joutuessaan vaikuttaisi näläntunteeseen ja rasvan palamiseen.

Probioottien osuutta myös stressin ja masennuksen ehkäisyssä selvitetään.

On viitteitä siitä, että probiootit voivat lievittää kroonista väsymysoireyhtymää potevien oireita, eritoten ahdistusta. Maailmalla on parhaillaan kehitteillä myös probiootti avuksi aidsia vastaan.

– Se olisi emättimeen sijoittuva mikrobi, joka tarttuu hi-virukseen ja tuhoaa sen. Jos mikrobiin lisätään hormonituotantoa, se voisi toimia ehkäisypillerinä ja olla ratkaisu myös liikakansoitukseen. Tutkimus on kyllä vielä aivan alkutekijöissään. Mutta uskon siihen, että tulevaisuudessa probiootit toimivat lääkkeenomaisesti: niillä voidaan kenties ehkäistä syöpää, masennusta ja ylipainoa, Per Saris visioi.

Unohda tabletit arkena

Probiootteja on lukuisia erilaisia, ja jokainen toimii vähän eri tavoin. Kaupassa iskeekin helposti hämmennys: valitsisinko piimää tai hapankaalia, joissa on probiootteja luonnostaan, vaiko jogurttia, juustoa, maitoa, mehua tai mehukeittoja, joihin on lisätty probiootteja? Vai kannattaisiko poimia probiootit apteekin hyllyltä kapseleina, purutabletteina tai jauheena?

Mistä kuluttaja voi tietää, mikä probiootti auttaa mihinkin vaivaan?

– Sitä ei usein tiedäkään, se selviää yleensä vain kokeilemalla. Tästä syystä probioottituotteita kannattaisikin syödä monipuolisesti ja vaihdellen, vaikka välillä toista ja sen jälkeen toista, sanoo dosentti Maria Saarela.

Normaalissa käytössä apteekkivalmisteet kannattaa kuitenkin unohtaa. Probiootit toimivat parhaiten, jos ne syö elintarvikkeiden mukana. Tämä perustuu kahteen seikkaan: kapseli ja jauhe ovat monella tapaa käsiteltyjä, ja käsittelyprosessissa probiootit ovat voineet menettää tehoaan. Maitotuotteet taas ovat probiooteille hyvä ympäristö, koska maito suojaa bakteereita.
Tabletit tai kapselit ovat tarpeellisia silloin, jos lähtee ulkomaille ja haluaa suojaa turistiripulilta.

– Tällöinkään probiootteja ei tarvitse syödä päiviä etukäteen, kuten usein ohjeistetaan, vaan riittää, että ryhtyy syömään niitä matkalle lähtiessään ja syö niitä säännöllisesti koko matkan ajan, Per Saris sanoo.

Terveelle ei tarvetta

Probioottitutkimuksiin liittyy myös eräs merkittävä ongelma: hyvät tutkimustulokset on usein saatu tutkimalla sairaita ihmisiä. EU-lainsäädännön mukaan elintarvikkeiden terveysväittämien tulisi kuitenkin päteä keskivertokuluttajaan, joka on usein aika terve.

On hankala arvioida, kuinka paljon hyötyä probiooteista on terveelle ihmiselle.

– Pitkälti onkin kyse siitä, miten itse kokee: oireileeko silloin, kun syö tietyntyyppisiä ruokia, tai saako helposti turistiripulin tai vatsataudin? Jos voi hyvin eikä ole ruoansulatusongelmia, silloin mikrobisto on todennäköisesti hyvässä kunnossa eikä ole mitään tarvetta syödä probiootteja, Maria Saarela sanoo.

Moni asia voi kuitenkin vaikuttaa siihen, että mikrobisto alkaa voida huonosti. Esimerkiksi antibioottikuurin aikana tuhoutuu suolen hyviä bakteereja, jolloin on järkevää syödä hapatettuja elintarvikkeita ja probiootteja tuhojen korvaamiseksi.

Antibioottikuurin jälkeenkin probiootteja kannattaa syödä ainakin kuukauden ajan, jotta saa suolistonsa taas kuntoon.
Säännöllinen käyttö on tärkeää, koska probiootti poistuu elimistöstä melko nopeasti, joskus jopa parissa vuorokaudessa.

Hyvä, paha jääkaappi

Vaikka probiootit ovat turvallisia, niitä kannattaa syödä kohtuudella. Tiedossa on esimerkiksi tapaus, jossa heikon vastustuskyvyn omaava suomalainen mies joi Gefilus-piimää useita litroja päivässä ja sai probiootin aiheuttaman maksatulehdukseen.

Vastaavat tapaukset ovat kuitenkin harvinaisia, eikä probioottien järkevästä käytöstä ole haittaa terveelle ihmiselle. Mutta jos ihmisen vastustuskyky on heikentynyt, mikä tahansa elävä bakteeri voi aiheuttaa tulehduksen.

– Jos on jokin vakava sairaus, esimerkiksi syöpä, puhuisin kyllä ensin lääkärin kanssa, ennen kuin alkaisin käyttää probiootteja, Maria Saarela kehottaa.

Miksi probiooteista sitten puhutaan vasta nyt, vaikka ensimmäiset tutkimukset tehtiin jo yli sata vuotta sitten? Tämä selittyy sillä, että elintapamme ja ruokavaliomme ovat melko lyhyessä ajassa muuttuneet merkittävästi.

Vielä 1950-luvun alussa osa ruoasta tehtiin kotona hapattamalla säilyvyyden lisäämiseksi. Hapatetussa ruoassa on luonnostaan paljon probiootteja. Siitä lähtien kun jääkaapit yleistyivät ja hapatettujen elintarvikkeiden käyttö alkoi vähentyä, ihmisen luontainen mikrobisto ei ole saanut ravinnosta tarvitsemaansa täydennystä.

–  Tämä on johtanut kehon vääränlaisiin reaktioihin, kuten allergioihin, ja tästä syystä tarvitsemme nykyään enemmän probiootteja kuin ennen, Saarela sanoo.

Asiantuntijat: Lastentautiopin professori Erika Isolauri, Turun yliopisto. Dosentti Maria Saarela, VTT. Elintarvike-mikrobiologian professori Per Saris, Helsingin yliopisto.

 

  • probiootti on suolistossa elävä hyvä bakteeri, jonka teho on todistettu ja joka vaikuttaa myönteisesti terveyteen tasapainottamalla suoliston bakteerikantaa.
  • prebiootti ruokkii suolistossa jo eläviä probiootteja ja auttaa niitä lisääntymään. Jos haluaa varmistua siitä, että saa tarpeeksi probiootteja, kannattaa syödä prebiootteja. Niitä on luontaisesti muun muassa juureksissa, kasviksissa ja kaurapuurossa.
  • kolesteroliin probiooteilla on kyky laskea veren kolesterolipitoisuutta, ja tutkimuksissa osalle koehenkilöistä probiooteista on ollut apua kolesterolin alentamisessa.
  • kariekseen probioottien säännöllisellä käytöllä on tutkitusti hyötyä hampaiden plakin muodostumisen ja reiikintymisen ehkäisyssä.
  • syöpään probiooteilla on havaittu olevan vaikutusta syöpien, lähinnä suolistosyöpien, ehkäisyssä. Tarkkaa mekanismia ei tiedetä, mutta probiooteilla on ilmeisesti kyky muokata suoliston olosuhteita sellaisiksi, että syöpään sairastumisen riski vähenee. Ennalta ehkäisevä vaikutus voi perustua myös siihen, että probiootit vahvistavat puolustuskykyä. Vaikutus on kuitenkin epävarma ja pieni, miksikään syöpälääkkeiksi probiooteista ei vielä ole.
  • ärtynyt suoli probiootit voivat rauhoittaa suoliston tulehdustilannetta, jos on vatsahaava, ärtynyt suoli tai keliakia. On jonkinasteista näyttöä siitä, että probiooteilla voidaan saada helpotusta ärtyneeseen paksusuolentulehdukseen tai Crohnin tautiin, mutta kaikilla ne eivät auta.
Vierailija

Probiootit suojaavat sairauksilta

Ovatko probiootit tulevaisuuden ihmeaineita painonhallintaan ja masennukseen? Ei. Vaan ruokavalio. Suomessa on jo alle 1 vuotiaan valmisruuissa prosessoitua maitoa, prosessoitua viljaa, prosessoitua kasviöljyä, lisättyä sokeria ja lisäaineita (mm. pektiini). Ensimmäisen ikävuoden jälkeen tulee noudattaa valtion virallisia ravitsemussuosituksia (THL, VRN), joissa syödään prosessoitua maitoa, prosessoitua viljaa, prosessoituja kasviöljyjä (margariinit, kasvirasvakermat jne...), lisättyä sokeria...
Lue kommentti
edullinen ruoka, ekologinen ruoka

Usko pois, pienillä ruokavalinnoilla vaikutat maapallon tulevaisuuteen joka päivä.

  1. Korvaa osa liha-aterioista kotimaisella kalalla tai proteiinipitoisilla kasviksilla, kuten palkokasveilla, soijavalmisteilla tai pähkinöillä.
  2. Vältä tehotuotettua broileria ja porsasta.
  3. Sienestä, marjasta ja kasvata vihanneksia tai yrttejä vaikka parvekkeella.
  4. Syö kausiruokaa. Kasvikset ja hedelmät ovat sesonkiaikaan halvimmillaan.
  5. Vältä palmuöljyssä ja suosi auringonkukkaöljyssä paistettuja valmisruokia.
  6. Älä haaskaa. Osta ruokaa vain sen verran kuin tarvitset. Kehittele tähteistä uusia ruokalajeja.
  7. Suosi ympäristömerkittyjä, kotimaisia ja Reilun kaupan tuotteita.
Jurpolukki

Syö maailma paremmaksi

Missä auringonkukkaöljy on sydänystävälliseksi havaittu? Itä-Euroopassa sitä käytetään reippaasti ja sydärikuolleisuus kymmenen kertaa suurempi kuin Ranskassa! Palmuöljy on tietenkin tyydyttynyttä rasvasvaa ja valtimotauteihin nähen neutraali. Joten toimittelija voipi opiskella uusiksi!
Lue kommentti
Luulee

Syö maailma paremmaksi

Miksi pitäisi vaihtaa palmuöljyn tilalle auringonkukkaöljyä? Palmuöljyn kasvattaminen on huomattavasti luontoa säästävämpi tapa tuottaa öljyä kuin auringonkukkaöljy. Palmuöljyn viljelyn hehtaarisato on 7,6 kertainen, se tuottaa happea ja imee hiilidioksidia yli 8 kertaa enemmän, se on monivuotista viljelyä ja se tarvitsee vähemmän lannoitteita ja myrkkyjä, kuin auringonkukkaöljyn viljely. Sitä paitsi sen rasvakoostumus on parempi ja se kestää lämpöä paremmin. Linkissä oleva kaavio kuvaa hyvin...
Lue kommentti
sokeri, addiktio, riipuvuus, Patrik Borg

Jos Patrik Borg saisi päättää, kaikki söisivät hyvällä mielellä. – Kunpa ihmiset vain lopettaisivat turhan säätämisen, suosittu ravitsemusasiantuntija sanoo.
 

En ymmärrä, miksi en laihdu, vaikka olen yrittänyt syödä vähemmän ja liikkua enemmän. Makeanhimo vaan tuntuu lähtevän käsistä.

Ravitsemusasiantuntija Patrik Borgille huolipurkaus on tuttu. Tällä jakkaralla lääkäriasema Dextrassa Helsingin Kampissa aika moni aloittaa tarinansa lähes samoin sanoin. Muutenkin kertomukset muistuttavat toisiaan: syöminen on pahasti solmussa ja päässä kiertävät samat ahdistavat kysymykset ateriasta, viikosta ja vuodesta toiseen.

Pöydän toisella puolella ammattiauttaja näkee onneksi tilanteen paljon kirkkaammin:

–Näissä asioissa ei loppujen lopuksi ole hirveästi mysteerejä, kun tietää tarpeeksi syömiseen ja painoon vaikuttavista tekijöistä. Mutta ymmärrän hyvin, miksi ihmisten on vaikea nähdä itse ratkaisua – vallalla on niin ylilyöviä ja pelkistettyjä ajatuksia syömisestä ja painonhallinnasta, hän rauhoittelee.

Juuri tällaisia huojentavia sanoja Patrik Borgilta on totuttu kuulemaan. Hän on se rennon syömisen saarnamies, jonka Pöperöproffa-blogia luetaan, koska sen kirjoitukset palauttavat mustavalkoista ravitsemuskeskustelua kultaiselle keskitielle. Hän on myös yksi näkyvistä ravitsemusasiantuntijoista, jonka mielipidettä kysytään, kun kaivataan tolkullista kantaa esimerkiksi painonhallintaan.

Patrik Borgin perusvastaus on aina sama: syömällä hyvin laihtuu.

Todellakin: ei siis syömällä vähemmän vaan hyvin. Mitä ihmettä sellainen oikein voi tarkoittaa?

–Olennaisilta osin parempaa syömistä mutta rennolla otteella, Patrik Borg vastaa ja selittää:

Kun ateriarytmi on kunnossa, ruoka pääpiirteissään laadukasta ja kasviksia riittävästi, mieliteot vähenevät itsestään ja painokin ajan kanssa laskee. Perushyvä linja ei kaadu satunnaisiin herkutteluihin, koska mieli on sallinut ne jo valmiiksi. Sitä vastoin tiukoissa dieeteissä niin saattaa käydä.

 

Kun Patrik Borg julkaisi vuonna 2005 ensimmäisen kirjansa Rentoa painonhallintaa, asenneilmapiiri myös ammattilaisten keskuudessa oli vielä jäykkä. Epäuskoa ja jopa ivaa tuli vastaan. Ei uskottu, että syömällä sen verran kuin haluaa, voisi laihtua. Tavallaan Borg ymmärtää epäuskon.

–Vielä 90-luvulla laihdutusideologiassa elettiin 1200 kilokalorin päiviä ja Painonvartijoiden suosio oli huipussaan.

Löytö se oli hänelle itselleenkin. Iso kuva alkoi hahmottua vuosituhannen vaihteessa Tampereella UKK-instituutin kirjastossa. Viikistä elintarviketieteiden maisteriksi valmistunut Borg oli saanut ensimmäisen työpaikkansa instituutin tutkijana. Espoossa kasvanut ja Helsingissä opiskellut Borg ei tuntenut Tampereelta ketään.

Niinpä hän päätti keskittyä töihin ja oppimiseen. Kirjastosta tuli toinen koti, koska siellä oli lukemattomia tiedejulkaisuja. Muutamassa vuodessa hän luki läpi kaiken kiinnostavan.

–Muistan, kun palaset alkoivat loksahtaa paikoilleen. Irrallisen tiedon sijalle tuli looginen kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tätä auttoi kyllä valtava ymmärtämisen halu ja tiedonjano, joka oli herännyt.

 

Ratkaisevaa Borgille oli huomata, että kiinnostavimmat painonhallintaa koskevat ajatukset löytyivät psykologian ja käyttäytymistieteidenjulkaisuista. Samoihin aikoihin tutuksi tuli tutkijalääkäreitä, jotka tekivät vastaanottotyötä. Se alkoi Patrik Borgistakin vaikuttaa välttämättömältä oman ymmärryksen kannalta. Urheilijoiden ravitsemusneuvonnasta hänellä oli jo kokemusta, mutta nyt hän suuntasi myös laihduttavien asiakkaiden pariin.

Asiakastyössä Patrik Borg huomasi, että ongelmat olivat useimmilla ihan muualla kuin yrityksen puutteessa, itsekurissa tai syömisen ja liikkumisen laadussa. Jos syöminen tempoilee, taustalta löytyy usein jännitteinen ruokasuhde, väkisin puristava yleisote, puutteelliset tiedot siitä, mitä hyvä syöminen on sekä bonuksena usein stressaava elämäntilanne, unettomuutta tai uupumusta.

–Ensin ihmisen pitää ymmärtää oma tarinansa, miksi minulle kävi näin. Usein käy niin, että vaikka vastaanotolle on tultu laihduttamisen vuoksi, se ei lopulta olekaan tärkein motiivi. Moni kaipaa yksinkertaisesti rauhaa syömiseen.

 

Patrik Borg ei ole ravitsemusterapeutti eikä siis terveydenhuollon työntekijä. Niinpä hän ei puhu potilaista vaan asiakkaista ja korostaa tekevänsä hyvinvointityötä. Terveys on tärkeä osa hyvinvointia, mutta vain osa, hän muistuttaa. Stressaamattomuus, maku, sosiaalisuus, elämyksellisyys ja moni muukin asia kuuluu hyvinvointiin. Borg sanoo jopa, että ”hänen mieltään ei lämmitä pätkääkään laihtuminen, joka ei paranna hyvinvointia muutenkin”.

Aika yksinkertaisillakin asioilla voi olla isoja paino- ja hyvinvointivaikutuksia.

Minulla ei ole ollut yhtään laihdutusasiakasta, jonka ateriarytmi olisi ollut kunnossa.

–Ateriarytmi ei tarkoita, että syödään x-kertaa päivässä tai 3–4 tunnin välein. Ateriarytmi on yksilöllinen, ja sen toimivuuden huomaa, jos kammonälkää tai illan mielitekoralleja ei ole. Mutta yleensä on syötävä kunnon aamiainen ja lounas, muuten käy huonosti.

Silloin käy niin kuin kaikki suklaapatukkanaiset ja voileipämiehet hyvin tietävät. Toiset retkahtavat jo kaupassa matkalla kotiin, toiset rakentavat leipävuoria illalla tv:n ääressä.

Oikaistakoon heti perään tämäkin: rennon syömisen opettaja ei kiellä keneltäkään suklaapatukoita tai voileipiä. Hän ei muista ikinä kieltäneensä keneltäkään yhtään mitään syömiseen liittyvää.

–Rennon syömisen ideologia lähtee siitä, että keskitytään mieluummin lisäämään hyvää kuin vähentämään huonoa. Tutkimuksetkin osoittavat, että se toimii kieltoja paremmin.

Eli jos lautasella on pelkkää lihaa ja riisiä, ravitsemusasiantuntija saattaa kysäistä, että mihin se salaatti tuossa mahtuu? Pikkuhiljaa riisivuori pienenee, kun salaatti raivaa siltä tilaa. Tai jos lounaalla syödään isoja annoksia, niin todennäköisemmin asia ratkeaa syömällä paremmin aamiaisella.

Ei voi olla näin yksinkertaista – vai onko?

–Useimmiten on. Kun uskaltaa syödä monipuolisesti, paino alkaa muutaman kuukauden kuluttua laskea. Aika monelle laihtuminen tulee sittenkin yllätyksenä, hän myöntää.

Joskus painokäyrä kyllä hetkellisesti nouseekin. Niin voi käydä tiukalla dieetillä olleelle, jonka elimistö on joutunut säästöliekille, eli puolustustilaan, jossa paino ei hievahdakaan kurituksesta huolimatta.

Nälän mukaan syöminen nostaa hetkellisesti painoa. Kerron sen etukäteen, koska tiukan kontrollin ihmiselle se on kamala paikka.

 

Hyvinvointi ja ruoka. Tavalla tai toisella ne ovat olleet Patrik Borgin maailmassa nuoresta asti. Leivontaa hän harrasti pienestä asti ja lukiolaisena kokkasi kavereiden kanssa. Niinpä hän pisti yhteishaussa Leppävaaran kokkikoulun lukion jälkeen kolmannelle sijalle.

Lukio voitti. Ja lukion jälkeen lääkärihaaveet, mutta lääkäriä Patrikista ei tullut kahdella yrittämälläkään.

–Rahkeet eivät riittäneet, enkä toisella kerralla enää lukenut täydellä sydämellä, hän arvioi.

Mutta elintarviketieteen maisteri hänestä tuli. Opiskeluaikojen nuorelle Patrikille ei silti heru itseltä huikeita pisteitä: Luennoille tuli mentyä vain, kun oli pakko. Mieluummin hän kävi tenteissä ja paiski muut ajat hommia kahviloissa ja kaupoissa.

–En ollut huono opiskelija mutta en myöskään nälkäinen. Tiedonjano heräsi vasta työelämässä, mutta sen jälkeen palo ei olekaan sammunut.

Patrik Borgin väitöskirja painonhallinnasta on venynyt ikuisuusprojektiksi, mutta kyllä hän aikoo sen hoitaa loppuun. Sillä välin hän on tutkinut lihavuuden torjunnan poliittisia ohjauskeinoja, urheilijoiden syömishäiriöitä ja reaktiivista hypoglykemiaa. Suunnitelmia on syömisen hallinnan ja säätelyn psykologisten mittareiden kehittämiseen yhdessä psykologi ja lihavuustutkija Hanna Konttisen kanssa.

–Nämä ovat lähinnä harrastuksia, mutta haluan olla mukana ja tietää, mitä alalla tapahtuu.

 

Uteliaisuus on ajanut Borgia myös ravitsemusalan startup-maailmaan. Hänellä on pieni osakkuus Verso Foodissa, joka valmistaa kotimaisesta härkäpavusta Härkis-kasvisruokatuotetta.

–Vuonna 2010 nuori yritys pyysi mukaan. Tuotekehittelyssä minulla ei ole ollut maistelua lukuun ottamatta mitään tekemistä, sen ovat taitavat tekijät hoitaneet. Hieno oppimiskokemus kaikkinensa.

Nyt Borg on mukana myös kolmessa muussa startupissa. Hän on kaikista innoissaan, vaikka edessä on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

–Ketsuppipurkki-efekti. Minähän olin melkein kuusi vuotta kotona lasten kanssa, henkisesti. Siinä ajassa ehtii miettiä paljon. Nyt ajattelun tulokset alkavat realisoitua, kun palasin täysillä töihin, ravitsemusasiantuntija kuittaa.

Kahden lapsen isänä ja yrittäjän puolisona Borg piti työtuntinsa niin minimissä kuin pystyi siihen asti, kunnes lapset täyttivät 7 ja 4. Hän oli päättänyt, että hänen suustaan ei kuultaisi lausetta ”voi kun olisin ollut enemmän lasten kanssa”, eikä ole katunut.

 

Koti-isävuosinakin Borgilla oli aikaa Pöperöproffa-blogilleen. Ravitsemusblogi sai alkunsa vuonna 2013, kun tuntui, että sanomista oli paljon ja netti foorumina kuin tehty siihen. Hänen suosituimmat tekstinsä käsittelevät esimerkiksi järkevää painonhallintaa, verensokerin sahaamista ja säästöliekkiä. Joukossa on myös tuore kirjoitus sokeririippuvuudesta.

Pöperoproffa huokaisee. Aiheesta oli pakko kirjoittaa, koska osa ihmisistä uskoo, että sokeri aiheuttaa addiktiota. Ei aiheuta, sanovat tutkimuksetkin, kumoaa asiantuntija.

Sokeriaddiktiosta tuli ravitsemusdebattien lempiaiheita sen jälkeen, kun Yalen yliopisto julkaisi tähän viittaavan tutkimustuloksen 2009. Sittemmin tutkimusta on tehty paljon ja nykytiede sanoo, ettei sokeri aiheuta riippuvuutta.

–Ymmärrän sokeriaddiktion ihmisten kokemuksena. Syömiselle voi toki tulla addiktiiviseksi. Se ei ole kuitenkaan samanlaista riippuvuutta kuin esimerkiksi alkoholiriippuvuus.

–Ainakin omat makeanhimoiset ja sokeriaddiktiksi itseään kutsuvat asiakkaani muuttuvat sokerin kohtuukäyttäjiksi, kun asioita parannellaan.

Sokeri on juuri niitä yksittäisiä juupas eipäs -aiheita, joiden kanssa asiantuntijat ovat helposti suossa. Netistä löytyy aina vahvistusta myös katteettomalle tiedolle, jos sitä etsii. Kyllä Pöperöproffa silti jaksaa sokerista keskustella. Mieluummin hän kuitenkin keskittyisi olennaiseen: suuriin linjoihin, jotka pitävät ruokavalion kunnossa.

–Yritän välttää kaikenlaista pipertämistä. Jos kirjoitan pikkuasioista, niistä tulee tärkeämpiä kuin ne ovatkaan. Se on ravitsemusideologiani muutenkin: Keskitytään olennaiseen.

Kuka?

Patrik Borg, 46.

Työ Ravitsemusasiantuntija, ETM, Suomen Lihavuustutkijat ry:n puheenjohtaja. Uusin kirja Lihavuus, Kirsi Pietiläisen ja Pertti Mustajoen kanssa, 2015.

Perhe Yrittäjävaimo, 8-vuotias poika ja 5-vuotias tytär. Kaksi dalmatiankoiraa.

Ajankohtaista Ylen Vaakakapina-kampanjan (yle.fi/vaakakapina) ravintoasiantuntija.

 

Juttu julkaistu Hyvä terveys 2/2017. Tilaajana voi lukea koko lehden digilehdet.fi

Jalkapallo

”Näitä kiksejä en ole saanut muualta. Olin nuorten maajoukkueen kapteeni, mutta pää ei ollut urheilu-ammattilaisen pää ja lopetin. Viime vuonna pelasin kakkosdivisioonassa, mikä on 45-vuotiaalle aika vahvaa jatkoajalla oloa.”

 

Ahvenanmaa

”Ahvenanmaalla on sydämeni ja kesämökkimme – tosin karkaan sinne ympäri vuoden useita kertoja.”

 

Perhe ja pöllöily

”Tietysti perhe on tärkein. Ja hassuttelu. Olen kuullut joiltakin, että minua lapsellisempaa aikuista saa hakea.”

urheilijan ruokavalio

Et jaksa treenata, jos et syö tarpeeksi ja oikeita ruokia.

  1. Syö riittävän paljon ja usein, että jaksat palautua ja tuloksesi kehittyvät.
  2. Suunnittele syömisesi etukäteen, sillä väsyneenä ja nälkäisenä valinnat huononevat.
  3. Ota rennosti ja nauti syömisestä, koska tiukat ruokavaliorajoitteet saattavat kyllästyttää yksipuolisuudellaan.
  4. Muista, että perusruoka on paras ruoka!
  5. Äälä unohda juoda kylliksi. Nestehukka altistaa venähdyksille ja revähdyksi

Viisaita valintoja proteiininlähteiksi

  • kuivatut herneet, pavut ja linssit
  • säilykepavut, -linssit ja -herneet
  • pakasteherneet
  • hernekeitto, säilyke
  • sesongin kalat
  • lähes aina edulliset silakka ja muikku
  • kirjolohi ja lohi
  • porsaan ja karitsan potkat
  • broilerin koipireidet
  • naudan etuselkä, lapa, kylki
  • sika-nautajauheliha
  • sianliha, esim. porsaan kassler
  • naudan kieli ja maksa
  • porsaan munuaiset, veriletut
  • maito ja maitovalmisteet
  • tofu ja muut soijavalmisteet, quorn
  • (viljellyt) sienet
  • kananmunat ja täysjyvävalmisteet
syöpä, ruoka, kuitu

Katso, mitä pitää lisätä ja mitä karsia, jotta suojaisit elimistösi pahanlaatuilta solumuutoksilta.

LISÄÄ KASVIKSIA JA KUITUA

Vihannesten, hedelmien ja marjojen runsas syöminen näyttää tutkimusten mukaan vähentävän ainakin suolistosyöpien riskiä, mutta myös ravinnon kuidut, joita on paljon viljatuotteissa, antavat suojaa paksu- ja peräsuolisyövältä.

Kasviksia, hedelmiä ja marjoja kannattaa syödä vähintään puoli kiloa päivässä eli kuusi oman kouran kokoista annosta.

Ravintokuitua tulisi saada vähintään 25–35 grammaa päivässä. Hyviä kuidun lähteitä ovat esimerkiksi täysjyväleivät, leseet, siemenet ja pähkinät. Valitse leipä, jossa on kuitua vähintään kuusi grammaa sataa grammaa kohti.

KARSI PUNAISTA LIHAA

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että runsas punaisen lihan ja lihavalmisteiden käyttö lisää paksusuolisyövän ja peräsuolisyövän riskiä.

Punaista lihaa pitäisi syödä vähemmän kuin puoli kiloa viikossa. Lihavalmisteiden, kuten makkaroiden, nakkien, kinkkuleikkeleiden ja meetvurstien, osuus tästä tulisi olla mahdollisimman pieni.

Punaisen lihan sijaan proteiininsa kannattaa keräillä kalasta, kanasta ja kalkkunasta, kananmunasta, maitotuotteista tai kasvisruoista, joissa on papuja, pähkinöitä tai tofua.

Asiantuntija: Sanna Ritola, laillistettu ravitsemusterapeutti, Suomen Syöpäyhdistys ry.

Vierailija

Saat syöpäsuojaa, kun syöt näin

D-vitamiinin puute lisää riskiä sairastua moneen syöpään. Onhan käytännössä mahdotonta saada riittävää D3-vitamiinimäärää ruokavaliosta oli se millainen tahansa. Punaista lihaa ei tarvitse vältellä sen enempää kuin muunkaan väristä. Suomalainen liha on hyvää ja terveellistä. Punainen liha tappaakin vain Yhdysvalloissa!
Lue kommentti
Vierailija

Saat syöpäsuojaa, kun syöt näin

Kuituja? Heinäkasvit ovat 4 mahaisen märehtijän ruokaa, koska niiden ravinteet ovat sitoutuneet fytaatteihin. Tarvitaan 4 mahaa tai idätys, jotta hyötyisimme heinäkasvien ravinteista. Siksikin ne ovat ihmiselle edelleen korvikeruokaa, emmekä pysty käsittelemään niiden proteiineja kunnolla. Kaikilla viljoja syövillä on tulehdusta ohutsuolessaan, niillä joilla tulehdusta on enemmän, syntynyttä ongelmaa kutsutaan keliakiaksi. Suomessa keliakiaa esiintyy n. 2 %:lla väestössä. Ihmisen evoluutio on...
Lue kommentti