Ovatko probiootit tulevaisuuden ihmeaineita painonhallintaan ja masennukseen? Kenties. Jo nyt niistä on apua allergiaan, ripulitauteihin ja korvatulehduksiin.

Tiesitkö, että suolistossasi on jatkuvasti meneillään hyvän ja pahan välinen taistelu? Miljoonat mikrobit, joista osa on huonoja bakteereja eli patogeenejä ja osa hyviä bakteereja kuten maitohappobakteereja, tappelevat joka hetki elintilasta. Jos tunnet voivasi hyvin, voit olla huoleti: hyvät bakteerit ovat niskan päällä ja mikrobisto on kunnossa. Mutta jos kärsit vaikkapa ripulista, se kertoo siitä, että sairautta aiheuttavat bakteerit ovat saaneet ylivallan ja ne pitää kukistaa.

Pika-apu on nauttia purkillinen jogurttia tai lasi piimää, jossa on probiootteja, kuten Bifido- tai Lactobacillus GG -bakteeria. Arkikielessä probiootin ja maitohappobakteerin ajatellaan usein tarkoittavan samaa. Monet probiooteista ovatkin maitohappobakteereja, mutta maitohappobakteeri on probiootti vasta sitten, kun sen teho on todistettu. Nämä hyvät bakteerit hätistävät huonoja ja tasapainottavat suoliston mikrobistoa.

–  Probiootit eivät kuitenkaan ole lääkkeitä, joten niiden vaikutuksetkin ovat vähäisempiä. Aikuisen ihmisen suolisto vastaa pinta-alaltaan 1–2 tenniskenttää. Kun tälle alueelle levittää purkillisen jogurttia, on selvää, ettei kannata odottaa ihmeitä, professori Per Saris sanoo.

Mutta mikäli syöt probioottipitoista jogurttia päivittäin, voi olla, ettet tule edes saaneeksi ripulia. Probiootit näet tehostavat ihmisen omaa immuunipuolustusta. Kun immuunipuolustus on vahva, haitalliset taudinaiheuttajat eivät pääse mellastamaan elimistössä ja tulehduksia ei synny.

– Probiootteja käyttämällä voi vähentää sairastumisriskiään, ja tällöin jo yksi jogurtti, jokunen siivu juustoa tai lasillinen piimää päivässä riittää. Ennaltaehkäisy onkin ehkä probioottien tärkein hyöty, Saris sanoo.

Alati muuttuva mikrobisto

Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen suolistomikrobisto. Se muodostuu osin jo syntymähetkellä ja jatkaa kehittymistään koko elämän ajan. Jos lapsi syntyy alateitse, hän saa ensimmäiset bakteerinsa äidiltä synnytyksessä. Jos äiti on terve, hänen hyvä bakteristonsa siirtyy lapselle. Jos lapsi sen sijaan syntyy keisarileikkauksella, hänen suolistonsa mikrobiston tilaa voidaan tasapainottaa imetyksellä.

– Jos äiti syö probiootteja ja imettää lasta ainakin pari ensimmäistä kuukautta, lapsi saa äidinmaidosta suojaa tulehduksia vastaan. Vaikuttamalla äitiin voidaan vaikuttaa lapseen, professori Erika Isolauri selventää.

Maitohappobakteerien säännöllisestä käytöstä on tutkitusti hyötyä myös pienten lasten rota-viruksen ja korvatulehdusten ehkäisyssä. Lisäksi on suositeltavaa, että raskaana olevat naiset, joilla on suvussa atopiaa tai allergiaa, söisivät odotus- ja imetysaikana probiootteja, sillä ne suojaavat lasta atooppisilta ihottumilta.

– Rintaruokittu lapsi voi siis saada probiootin hyödyn äidin kautta. Korvikemaitoa saavalle alle vuoden ikäiselle lapselle voi antaa vaikkapa äidinmaidonkorviketta, johon on lisätty probiootteja. Nykyään on myös monia lapsille sopivia elintarvikkeita, kuten vellejä, joissa on probiootteja. Yli yksivuotiaalle lapselle käy sama ruokavalio kuin aikuisellekin, Isolauri sanoo.

Kilot kuriin probiooteilla

Viimeaikaisissa tutkimuksissa on saatu vahvaa näyttöä siitä, että probiootit vaikuttavat aineenvaihduntaan ja voivat auttaa merkittävästi painonhallinnassa.
–  Näyttäisi olevan niin, että tietynlainen suolistomikrobisto liittyy lihomiseen.

Kun on tutkittu esimerkiksi 2–4-vuotiaita lapsia, on havaittu, että ne lapset, joilla on muita vähemmän Bifido-bakteereja suolistossaan, ovat usein ylipainoisia vanhemmalla iällä. Näin pienten lasten ruokavalio on hyvin identtinen, eli painoeroja on vaikea selittää ruokavaliolla, vaan ilmeisesti tarvitaan myös kolmas tekijä, erilainen suolistomikrobisto, Erika Isolauri sanoo.

Lisäksi on havaittu, että tiettyjen probioottisten elintarvikkeiden, kuten jogurttien, nauttiminen raskauden aikana auttaa äitejä karistamaan raskauskilot synnytyksen jälkeen.

– On kansanterveydellisestikin tärkeää nähdä, että probiooteilla ja aineenvaihdunnalla on yhteys. Se auttaa ymmärtämään sitä, miksi jotkut lihovat helpommin kuin toiset, Isolauri sanoo.

Professori Per Saris uumoilee, että tulevaisuudessa voidaan kehittää bakteeri, joka suolistoon joutuessaan vaikuttaisi näläntunteeseen ja rasvan palamiseen.
Probioottien osuutta myös stressin ja masennuksen ehkäisyssä selvitetään. On viitteitä siitä, että probiootit voivat lievittää kroonista väsymysoireyhtymää potevien oireita, eritoten ahdistusta. Maailmalla on parhaillaan kehitteillä myös probiootti avuksi aidsia vastaan.

– Se olisi emättimeen sijoittuva mikrobi, joka tarttuu hi-virukseen ja tuhoaa sen. Jos mikrobiin lisätään hormonituotantoa, se voisi toimia ehkäisypillerinä ja olla ratkaisu myös liikakansoitukseen. Tutkimus on kyllä vielä aivan alkutekijöissään. Mutta uskon siihen, että tulevaisuudessa probiootit toimivat lääkkeenomaisesti: niillä voidaan kenties ehkäistä syöpää, masennusta ja ylipainoa, Per Saris visioi.

Unohda tabletit arkena

Probiootteja on lukuisia erilaisia, ja jokainen toimii vähän eri tavoin. Kaupassa iskeekin helposti hämmennys: valitsisinko piimää tai hapankaalia, joissa on probiootteja luonnostaan, vaiko jogurttia, juustoa, maitoa, mehua tai mehukeittoja, joihin on lisätty probiootteja? Vai kannattaisiko poimia probiootit apteekin hyllyltä kapseleina, purutabletteina tai jauheena?

Mistä kuluttaja voi tietää, mikä probiootti auttaa mihinkin vaivaan?

– Sitä ei usein tiedäkään, se selviää yleensä vain kokeilemalla. Tästä syystä probioottituotteita kannattaisikin syödä monipuolisesti ja vaihdellen, vaikka välillä toista ja sen jälkeen toista, sanoo dosentti Maria Saarela.

Normaalissa käytössä apteekkivalmisteet kannattaa kuitenkin unohtaa. Probiootit toimivat parhaiten, jos ne syö elintarvikkeiden mukana. Tämä perustuu kahteen seikkaan: kapseli ja jauhe ovat monella tapaa käsiteltyjä, ja käsittelyprosessissa probiootit ovat voineet menettää tehoaan. Maitotuotteet taas ovat probiooteille hyvä ympäristö, koska maito suojaa bakteereita.
Tabletit tai kapselit ovat tarpeellisia silloin, jos lähtee ulkomaille ja haluaa suojaa turistiripulilta.

– Tällöinkään probiootteja ei tarvitse syödä päiviä etukäteen, kuten usein ohjeistetaan, vaan riittää, että ryhtyy syömään niitä matkalle lähtiessään ja syö niitä säännöllisesti koko matkan ajan, Per Saris sanoo.

Terveelle ei tarvetta

Probioottitutkimuksiin liittyy myös eräs merkittävä ongelma: hyvät tutkimustulokset on usein saatu tutkimalla sairaita ihmisiä. EU-lainsäädännön mukaan elintarvikkeiden terveysväittämien tulisi kuitenkin päteä keskivertokuluttajaan, joka on usein aika terve.

Toistaiseksi onkin hankala arvioida, kuinka paljon hyötyä probiooteista on terveelle ihmiselle.

– Pitkälti onkin kyse siitä, miten itse kokee: oireileeko silloin, kun syö tietyntyyppisiä ruokia, tai saako helposti turistiripulin tai vatsataudin? Jos voi hyvin eikä ole ruoansulatusongelmia, silloin mikrobisto on todennäköisesti hyvässä kunnossa eikä ole mitään tarvetta syödä probiootteja, Maria Saarela sanoo.

Moni asia voi kuitenkin vaikuttaa siihen, että mikrobisto alkaa voida huonosti. Esimerkiksi antibioottikuurin aikana tuhoutuu suolen hyviä bakteereja, jolloin on järkevää syödä hapatettuja elintarvikkeita ja probiootteja tuhojen korvaamiseksi.

Antibioottikuurin jälkeenkin probiootteja kannattaa syödä ainakin kuukauden ajan, jotta saa suolistonsa taas kuntoon.
Säännöllinen käyttö on tärkeää, koska probiootti poistuu elimistöstä melko nopeasti, joskus jopa parissa vuorokaudessa.

Hyvä, paha jääkaappi

Vaikka probiootit ovat turvallisia, niitä kannattaa syödä kohtuudella. Tiedossa on esimerkiksi tapaus, jossa heikon vastustuskyvyn omaava suomalainen mies joi Gefilus-piimää useita litroja päivässä ja sai probiootin aiheuttaman maksatulehdukseen.

Vastaavat tapaukset ovat kuitenkin harvinaisia, eikä probioottien järkevästä käytöstä ole haittaa terveelle ihmiselle. Mutta jos ihmisen vastustuskyky on heikentynyt, mikä tahansa elävä bakteeri voi aiheuttaa tulehduksen.

– Jos on jokin vakava sairaus, esimerkiksi syöpä, puhuisin kyllä ensin lääkärin kanssa, ennen kuin alkaisin käyttää probiootteja, Maria Saarela kehottaa.

Miksi probiooteista sitten puhutaan vasta nyt, vaikka ensimmäiset tutkimukset tehtiin jo yli sata vuotta sitten? Tämä selittyy sillä, että elintapamme ja ruokavaliomme ovat melko lyhyessä ajassa muuttuneet merkittävästi.
Vielä 1950-luvun alussa osa ruoasta tehtiin kotona hapattamalla säilyvyyden lisäämiseksi. Hapatetussa ruoassa on luonnostaan paljon probiootteja. Siitä lähtien kun jääkaapit yleistyivät ja hapatettujen elintarvikkeiden käyttö alkoi vähentyä, ihmisen luontainen mikrobisto ei ole saanut ravinnosta tarvitsemaansa täydennystä.

–  Tämä on johtanut kehon vääränlaisiin reaktioihin, kuten allergioihin, ja tästä syystä tarvitsemme nykyään enemmän probiootteja kuin ennen, Saarela sanoo.

Asiantuntijat
Lastentautiopin professori Erika Isolauri, Turun yliopisto
Dosentti Maria Saarela, VTT
Elintarvike-mikrobiologian professori Per Saris, Helsingin yliopisto

Lue lisää Probiootit - parempia pöpöjä suojaksemme, Ehkäisevätko probiootit flunssaa? Hyvä, pahat bakteerit

  • probiootti on suolistossa elävä hyvä bakteeri, jonka teho on todistettu ja joka vaikuttaa myönteisesti terveyteen tasapainottamalla suoliston bakteerikantaa.
  • prebiootti ruokkii suolistossa jo eläviä probiootteja ja auttaa niitä lisääntymään. Jos haluaa varmistua siitä, että saa tarpeeksi probiootteja, kannattaa syödä prebiootteja. Niitä on luontaisesti muun muassa juureksissa, kasviksissa ja kaurapuurossa.
  • kolesteroliin probiooteilla on kyky laskea veren kolesterolipitoisuutta, ja tutkimuksissa osalle koehenkilöistä probiooteista on ollut apua kolesterolin alentamisessa.
  • kariekseen probioottien säännöllisellä käytöllä on tutkitusti hyötyä hampaiden plakin muodostumisen ja reiikintymisen ehkäisyssä.
  • syöpään probiooteilla on havaittu olevan vaikutusta syöpien, lähinnä suolistosyöpien, ehkäisyssä. Tarkkaa mekanismia ei tiedetä, mutta probiooteilla on ilmeisesti kyky muokata suoliston olosuhteita sellaisiksi, että syöpään sairastumisen riski vähenee. Ennalta ehkäisevä vaikutus voi perustua myös siihen, että probiootit vahvistavat puolustuskykyä. Vaikutus on kuitenkin epävarma ja pieni, miksikään syöpälääkkeiksi probiooteista ei vielä ole.
  • ärtynyt suoli probiootit voivat rauhoittaa suoliston tulehdustilannetta, jos on vatsahaava, ärtynyt suoli tai keliakia. On jonkinasteista näyttöä siitä, että probiooteilla voidaan saada helpotusta ärtyneeseen paksusuolentulehdukseen tai Crohnin tautiin, mutta kaikilla ne eivät auta.

Vierailija
Viesti

Ovatko probiootit tulevaisuuden ihmeaineita painonhallintaan ja masennukseen? 

 

Ei. Vaan ruokavalio.

Suomessa on jo alle 1 vuotiaan valmisruuissa prosessoitua maitoa, prosessoitua viljaa, prosessoitua kasviöljyä, lisättyä sokeria ja lisäaineita (mm. pektiini). Ensimmäisen ikävuoden jälkeen tulee noudattaa valtion virallisia ravitsemussuosituksia (THL, VRN), joissa syödään prosessoitua maitoa, prosessoitua viljaa, prosessoituja kasviöljyjä (margariinit, kasvirasvakermat jne...), lisättyä sokeria ja lisäaineita. Tätä samaa virallista noudattaa laitosruokailu, eli koulut, päiväkodit, työpaikkaruokailut sekä vanhustenhoitolaitokset. 

 

Näiden ruokien tiedetään pitävän yllä tulehdustilaa kehossa. Ravinnon tiedetään vaikuttavan mm. immuniteettiin eli vastustuskykyyn, mielialaan (esim.masennus, aggressiivisuus), hormonitoimintaan, lisääntymiskykyyn, syöpien kehittymiseen, perimään, unen laatuun, jaksamiseen jne...

 

Keskeisin tekijä on ravinnon vaikutus suolistoon, jossa muodostuu jopa 80% immuniteetistamme. Immuniteettijärjestelmäsi toimiessa huonosti sairastut. Kun immuniteettijärjestelmäsi pettää, kuolet. 

 

Lapsille pitäisi antaa mahdollisimman luonnollista ja käsittelemätöntä ravintoa, koska lapsen kehittymätön suolisto ei kestä prosessoitua ravintoa ja tästä on seurauksena mm. autoimmuunisairauksia.

 

Uuden tieteenalan epigenetiikan mukaan ihminen voi vaikuttaa elintavoillaan geenien toimintaan. Eli jos välitätte lapsistanne ja itsestänne, niin tehkää kaikki ruoka itse laadukkaista raaka-aineista. Siten tiedätte, mitä todellisuudessa syötte.

 

Syökää D-vitamiinia 50-125µg/vrk. Suomalaisilla on vakava D-vitamiinin puutostila jo syntymästä asti, joka lisää riskiä sairastua erilaisiin sairauksiin mm. I- ja II-tyypin diabetes, reumataudit, neurologiset sairaudet (MS-tauti, parkinson, altzheimer), psyykkiset sairaudet ja osteoporoosi (kansantautimme). D-vitamiinista julkaistaan valtavasti uusia tutkimuksia. Ne osoittavat kiistatta, että D-vitamiinin puute on erittäin yleistä ja että puutetta esiintyy lähes kaikissa pitkäaikaissairauksissa. Amerikkalainen endokrinologian professori Robert P. Heaney (John A. Creighton University) – yksi maailman johtavista D-vitamiinitutkijoista – suosittelee suomalaisille 100 µg D3-vitamiinia päivässä. 

 

 

Suomalainen elää leivällä, pastalla, puurolla, makaronilla, perunalla, sokereilla, prosessoiduilla kasviöljyillä (margariini, kasvirasvakerma jne...) ja rasvattomilla sokeroiduilla maitotaloustuotteilla. Ja mikä on lopputulos?

 

Joka kymmenes kolmivuotias suomalaislapsi on ylipainoinen. Viisivuotiaista ylipainoisia on jo joka kuudes, kouluikäisistä jo joka neljäs. Aikuisista joka toinen on ylipainoinen.

 

Lisäksi aliravitsemus ja väärä ravinto aiheuttaa sairauksia:

 

lihavuusepidemia

I- ja II-tyypin diabetesepidemia

osteoporoosin jatkuva kasvu (joka viidennellä suomalaisella on heikentynyt luusto)

autoimmuunisairauksien jatkuva kasvu

vatsa- ja suolisto-ongelmien jatkuva kasvu

psyykkisten ongelmien jatkuva kasvu

suolistosairauksien jatkuva kasvu

astman ja allergioiden jatkuva lisääntyminen

neurologisten sairauksien jatkuva kasvu

syöpäsairauksien jatkuva kasvu (joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään)

jne...

 

 

 

http://personal.inet.fi/koti/remeli/aitoa_ruokaa.htm

 

Lue edes tämä:

https://www.facebook.com/laatualastenlautasille/posts/864990190217811

Onko tässä sinun kauppalistasi: värikkäitä vihanneksia, herkullisia hedelmiä, makeita marjoja, täyttävää täysjyvää, pehmeää piimää, rasvaista kalaa ja pähkinöitä purtavaksi. Selvitimme, miksi tällainen ruoka on hyväksi sinulle, aikuinen nainen.

Avainasemassa on järkevä ruokailurytmi. On hyvä aloittaa päivä aamiaisella, joka täyttää energiavarastot yön paaston jälkeen. Lounas takaa työskentelytehon päivän ajaksi ja päivällinen illaksi.

Aikuinen ei välttämättä tarvitse välipaloja, mutta hedelmä siirtää nälkää sopivasti, jos lounaan ja päivällisen väli kasvaa. Päivällisen koosta ja illan liikuntamäärästä riippuen pikku iltapala voi olla paikallaan.

Tärkeää on myös kasvisten riittävä määrä. Jokaisella aterialla on hyvä olla kasviksia, marjoja tai hedelmiä, sillä ne keventävät aterioiden energiapitoisuutta mutta lisäävät täyttävyyttä sekä ravintoainepitoisuutta.

Millainen ruoka vahvistaa haurastuvaa luustoa?

Estrogeeni suojaa luustoa. Vaihdevuosien myötä estrogeenin tuotanto vähenee, jolloin on syytä alkaa tarkkailla luuston tiheyttä, ettei osteoporoosi pääse yllättämään. Noin viiden vuoden kuluttua vaihdevuosista luun­tiheys alkaa heiketä nopeammin.

Luuston rakennusaineiksi tarvitaan kalsiumia ja muitakin kivennäisaineita, kuten fosforia ja natriumia sekä proteiineja. Jotta kalsium sitoutuisi luustoon, tarvitaan puolestaan D-vitamiinia.

Maito, piimä, jogurtti ja viili ovat hyviä ruoka-aineita luustolle, sillä niissä on kaikkia tarvittavia ravinto­aineita. Painonhallinnan vuoksi maitotuotteet valitaan vähärasvaisina.

Moniin soija- ja kauramaitoihin lisätään kalsiumia ja muita ravinto­aineita, jotta niiden koostumus muistuttaisi lehmänmaidon koostumusta. Kasvisruokailijoiden kannattaakin tarkistaa tuoteselosteesta, mitä ravintoaineita heidän käyttämistään kasvimaidoista saa.

Pitääkö viisikymppisen käyttää ravintolisiä?

Monipuolinen ruokavalio sisältää sopivasti energiaa ja riittävästi ravintoaineita naisen tarpeisiin. Ainoastaan D-vitamiinin saantia pitää tarkkailla. Paras lähde on rasvainen kala sekä vitaminoidut maitotuotteet ja kasvirasvalevitteet. On arvioitu, että aikuinen saa ruoasta tarpeeksi D-vitamiinia, jos nauttii joka päivä vitaminoituja maitovalmisteita noin puoli litraa ja hiukan kasvirasvalevitettä. Lisäksi kalaa tulisi syödä 2–3 kertaa viikossa.

Muuten kannatta ainakin talvella  syödä päivittäin D-vitamiinivalmistetta, joka sisältää 10 mikrogrammaa vitamiinia. Yli 60-vuotiaille suositellaan 20 mikrogramman vitamiinilisää ympäri vuoden, sillä iän myötä ravintoaineiden imeytyminen heikkenee.

Myös kalsiuminsaantia voi täydentää ravintovalmisteella. Kannattaa kuitenkin muistaa, että proteiinit edistävät kalsiumin imeytymistä, joten imeytymien on tehokkaampaa maitovalmisteista kuin ravintolisistä.

Monet naiset kärsivät raudanpuutteesta kuukautisten takia, mutta vaihdevuosien jälkeen raudan tarve vähenee puoleen entisestä. Rautavalmisteita ei kannata syödä varmuuden vuoksi, sillä liian suuri rautamäärä voi lisätä huonon LDL-kolesterolin hapettumista ja sydäntautien vaaraa.

Suomalaiset naiset saavat uusimman Finravinto 2012 -tutkimuksen mukaan ruoastaan ravintoaineita yleensä riittävästi. Vain folaatista ja jodista voi joskus olla pulaa. Täysjyvävilja ja kaikki kasvikset auttavat folaatin keräämisessä, jodin parhaita lähteitä ovat maitovalmisteet. Suomessa lisätään suolaan jodia saannin parantamiseksi, joten vaikka suolaa ei kannatakaan käyttää runsaasti, on hyvä valita jodioitu ruokasuola.

Auttaako soijan syöminen vaihdevuosioireisiin?

Soija sisältää estrogeenin kaltaisia yhdisteitä, kasviestrogeeneja, joiden vaikutuksia vaihdevuosivaivoihin on tutkittu runsaasti. Joidenkin tutkimusten mukaan soijavalmisteet vähentävät esimerkiksi kuumia aaltoja. Kasviestrogeeneja sisältävät myös ruis ja muut täysjyväviljat, marjat ja pellavansiemenet.

Soijatuotteita, papuja, tofua, soijarouhetta ja -jauhoa sekä -juomia, kannattaa käyttää senkin vuoksi, että niistä saa hyvälaatuisia proteiineja sekä tärkeitä kivennäisaineita, niiden rasva on pehmeää kasvirasvaa eikä niissä ole kolesterolia. Yli 50-vuotias turvaa lihastensa kunnon, kun lisää hiukan proteiinipitoisten ruoka-aineiden syömistä. Tähänkin tarkoitukseen hyvälaatuinen kasviproteiini sopii erinomaisesti.

Voiko unettomuutta helpottaa syömällä?

Naisten uniongelmat lisääntyvät vaihdevuosi-iässä ja liittyvät kuumiin aaltoihin, stressiin ja masennukseen. Vaikka unettomuuden syitä ei selätetä syömällä, ruoankin voi ottaa apuun.

Kahvia ja mustaa, vahvaa teetä sekä piristäviä energiajuomia ei kannata juoda illalla, jos kärsii uniongelmista. Myös alkoholijuomat häiritsevät unta. Syömistä on hyvä keventää illalla, sillä ruoansulatus ja aineenvaihdunta hidastuvat iltaa kohti. Liian raskas myöhäinen ateria voi aiheuttaa mahanpuruja, närästystä ja häiritä nukahtamista. Pieni iltapala on paikallaan noin tunti ennen nukkumaanmenoa.

Jogurtista tai viilistä marjojen tai hedelmien kera saa hyvän iltapalan, sillä maitovalmisteiden proteiinit auttavat unen tuloon. Myös kamomilla- tai sitruunamelissajuoma rauhoittaa mukavasti illalla. Muita keinoja unen houkuttelemiseen ovat liikunta, ulkoilu sekä rauhalliset iltarutiinit.

Pitääkö hormonimuutokset ottaa huomioon syömisessä?

Kun estrogeenin määrä vaihdevuosien aikaan vähenee, naisen rasva-aineenvaihdunta muuttuu ja elimistö varastoi enemmän rasvaa keskivartaloon sisäelinten ympärille.

Sisäinen rasva on vaarallista sydän- ja verisuonisairauksien kannalta, veren triglyseriditasot voivat nousta, samoin veren kolesterolimäärä ja verenpaine. Lihominen altistaa metaboliselle oireyhtymälle, tyypin 2 diabetekselle, sydäntaudeille ja hormoniperäisille syöville, kuten rinta­syövälle.

Sydänystävällinen ruokavalio (katso ruokaviikko) ja liikunta antavat suojaa sydäntauteja vastaan vaihdevuosien jälkeen. Samalla suojavaikutus yltää myös syöpätauteihin. Täysjyväviljan ravintokuitua tarvitaan ehkäisemään paksusuolisyövän mahdollisuutta. Vihannekset, marjat ja hedelmät puolestaan sisältävät tärkeiden vitamiinien ja kivennäisaineiden lisäksi fytokemikaaleja, jotka suojaavat soluja haitallisilta aineilta sekä aktivoivat elimistön puolustusmekanismeja.

Joskus naiset vähentävät nesteiden nauttimista virtsankarkailun pelossa. On tärkeää hoitaa vaiva pois. Vesi on välttämätön ravintoaine, jota elimistö tarvitsee joka hetki. Nesteen puute voi aiheuttaa ärtymystä, väsymystä sekä päänsärkyä.

Miksi viisikymppiset naiset lihovat?

Lihomisesta syytetään perusaineenvaihdunnan hidastumista. Todellisuudessa energiankulutus vähenee vain noin 24 kilokaloria päivässä, kun verrataan 50–59 vuotiaiden naisten energiankulutusta alle 50-vuotiaisiin. Määrä vastaa puolikasta hedelmää tai pientä suklaapalaa.

Tavallisempi syy lihomiseen on liikkumisen väheneminen. Arkiaktiivisuus, kuten portaiden kiipeäminen ja kauppa-asioiden toimittaminen kävellen, auttaa pitämään yllä liikkuvaa ja energian kulutusta lisäävää elämäntapaa.

Lihomistaipumukseen vaikuttavat myös uniongelmat, jotka lisääntyvät vaihdevuosien aikaan. Liian vähäinen uni aiheuttaa insuliiniresistenssiä, jolloin insuliini-hormoni ei toimi normaalisti. Silloin aineenvaihdunta menee sekaisin, ja se puolestaan lihottaa.

Asiantuntija:  Anne-Maria Pajari. ravitsemustieteen dosentti

Kommentit

Ravitsemussuositukset nostavat esille siemenet ja pähkinät, jotka eivät ole lähiruokaa, vaan niitä tuodaan Aasiasta, Amerikasta ja Australiasta. Miten perustellaan pitkien matkojen synnyttämän hiilijalanjäljen kuormitus vai ovatko pähkinät niin terveellisiä, että se menee ekologisuuden edelle? Kuitenkin muuten suositellaan syötäväksi kotimaista rypsiöljyä ja kalaa.

Ravitsemussuositusten taustalla on ainoastaan laajan asiantuntijapaneelin arvioima tieteellinen näyttö. Esimerkiksi ympäristöasioita suositusta laadittaessa ei ole otettu huomioon. Osasyynä tähän on se, että ympäristövaikutusten arviointi on osoittautunut vaikeaksi ja yhteisymmärrystä siitä, miten eri ruoka-aineryhmien ympäristövaikutuksia arvioitaisiin tasapuolisesti, ei vielä ole. Arviointimalleja on kehitetty ja kehitteillä, joten tulevaisuudessa tasapuolinen arviointi voi olla mahdollista siinä määrin, että ravitsemussuosituksissakin asia voitaisiin huomioida.

Ravitsemussuosituksissa on lyhyesti käsitelty myös ympäristöasioita, mutta varsinaisiin ravitsemussuosituksiin tämä ei siis ole vaikuttanut. Pääsääntöisesti suurta ristiriitaa ei kuitenkaan ole, eli jos syö ravitsemussuositusten mukaan, ruoan ympäristökuorma on yleensä pienempi kuin keskivertosuomalaisen ruokavalion.

Pähkinät, siemenet ja mantelit sisältävät hyvälaatuista rasvaa, proteiineja, kuitua sekä monipuolisesti vitamiineja ja kivennäis- ja hivenaineita. Ne ovat myös hyvin energiapitoisia ja siksi niiden suositeltava käyttömäärä on 2 rkl päivässä.

Suositeltavia ovat nimenomaan maustamattomat vaihtoehdot eli suolalla ja muilla mausteseoksilla maustetut tai jogurtti- tai suklaakuorrutetut tuotteet eivät suositeltaviin vaihtoehtoihin kuulu.

Pähkinöiden, siementen ja mantelien terveysvaikutukset ovat olleet tiedossa jo pidempään. Syy sille, miksi ne vasta nyt ovat mukana suomalaisissa suosituksissa, on niiden saatavuuden parantuminen viime vuosina.

Pähkinät, siemenet ja mantelit eivät ole aivan riskittömiä ja siksi niitä onkin hyvä käyttää vaihdellen. Suositus on tältä osin vastaavan kuin kalan osalta. Kalaakin suositellaan käytettäväksi eri kalalajeja vaihdellen. Näin saamme terveyshyödyt, mutta riskit jäävät pieniksi.
 

 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian apulaisprofessori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kommentit

B-vitamiinin puutoksen tiedetään vaikuttavan mielialaan ja lisäävän monien sairauksien riskiä. Onneksi aika harva tarvitsee lisää B:tä purkista.

Vitamiinit, myös B, ovat elintärkeitä. Yhden B-vitamiinin sijasta puhumme kahdeksan ryhmästä. Kaikki B-vitamiinit osallistuvat energiaravinto­aineiden aineenvaihduntaan tai verisolujen muodostumiseen. Niiden avulla saamme ruosta irti sen, mitä tarvitsemme muun muassa liikkumiseen ja lämmöntuotantoon sekä hermoston, sydämen ja suoliston normaaliin toimintaan.

Pitkäaikainen B-vitamiinien puutos voi johtaa pysyviin vaurioihin hermostossa ja muistissa. Puutteen on arvioitu myös lisäävän riskiä muistisairauksiin, sydän- ja verisuonisairauksiin, suolistosyöpiin ja masennukseen.

Kahdeksan joukkio

Kaikki kahdeksan B-vitamiinia toimivat osin yhdessä ja ovat vesiliukoisia. Ne eivät varastoidu, vaan se osa, jota elimistö ei tarvitse, huuhtoutuu virtsan mukana ulos. Tästä syystä niitä on saatava säännöllisesti.

Ainoan poikkeuksen tekee B12-vitamiini, jota kertyy elimistöön vuosiksi riittävät varastot.

  •  tiamiini eli B1-vitamiini
  •  riboflaviini eli B2-vitamiini
  •  niasiini
  •  biotiini
  •  pantoteenihappo
  •  pyrisoksiini eli B6-vitamiini
  •  folaatti (ruoassa), valmisteissa nimeltään foolihappo
  •  B12-vitamiini

Yhden päivän B-vitamiinit saat kerättyä esimerkiksi näistä

1 appelsiini
1 annos sekasalaattia
4 viipaletta ruisleipää
5 dl rasvatonta maitoa
1 lautasellinen kaurapuuroa
150 g lohta
80 g parsakaalia
2 rkl pähkinöitä

Asiantuntija: erikoistutkija, elintarviketieteiden maisteri Sari Niinistö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Näkyy verikokeessa

Jos B-vitamiinien saanti huolestuttaa, tason voi mittauttaa laboratoriossa. Lääkärikeskuksessa esimerkiksi B12- tai folaattitesti maksaa noin 40–45 euroa.

Kommentit

Olen kolmekymppinen nainen ja huolissani asetaldehydin saannista. En juo alkoholia enkä polta, mutta lukemani mukaan asetaldehydiä on paljon myös meijerituotteissa, hedelmämehuissa, leivonnaisissa jne. Lääkärini mukaan mahasyöpä on kuitenkin todella harvinainen alle 50-vuotiailla, mutta silti asetaldehydille altistuminen huolettaa. Välillä tulee jopa mietittyä, mitä oikein uskaltaa syödä, jotta välttyisi asetaldehydiltä. Ylireagoinko, vai onko todellakin syytä huoleen?

Kysyjä on oikeassa siinä, että asetaldehydiä löytyy mm. maitovalmisteista, hedelmämehuista ja leivonnaisista. Pitoisuudet ovat kuitenkin pieniä. Merkittävimmin astealdehydille altistuvat tupakoijat ja runsaammin alkoholia käyttävät. Kysyjä onkin huolehtinut sitä, että asetaldehydin saanti on hänellä todennäköisesti hyvin pientä.

On tärkeää muistaa, että ravinnossa on niin hyödyllisiä kuin haitallisiakin aineita. Tavallisin esimerkki tästä on kala. Kalaa suositellaan syötäväksi 2–3 kertaa viikossa, mutta jotta kalan terveys­riskit saataisiin mahdollisimman vähäisiksi, elintarviketurvallisuusviranomaiset korostavat, että kalaa tulee käyttää lajeja vaihdellen. Näin saamme kalan hyödyt, eivätkä haitat (esim. ympäristömyrkyt) pääse kasvamaan merkittäviksi.

Asetaldehydi on luokiteltu syöpää aiheuttavaksi yhdisteeksi, mutta jos ei tupakoi eikä käytä runsaasti alkoholia, sen vaarat voi nykytietämyksen mukaan unohtaa. Monipuolinen ruokavalio on parhaita syövän ehkäisykeinoja ja juuri se asia, mihin voimme helposti itse vaikuttaa. Lisätietoa asetaldehydistä löytyy Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran internetsivulta laittamalla hakusanaksi asetaldehydi.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian apulaisprofessori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kommentit

olikohan ihan täyttä faktaa
Viesti

Nyt olisi mukava tietää tunteeko vastaaja kovinkaan hyvin tutkimuskenttää asetaldehydin osalta. Pitkään akateemista tutkimusta alkoholin ja sen vaikutuksesta tehneet ovat sitä mieltä, että asetaldehydi on syytä huomioida ja sen saantia vähentää mahdollisuuksien mukaan. Olisi myös mukava tietää, tarkoittaako vastaaja tässä nyt vain tilannetta Suomessa vai yleisemminkin, kun näyttöön perustuen tiedetään asetaldehydin ja mahasyövän yhteys tietyillä alueilla, joissa esim. ruoan valmistuksessa ja sen säilymiseen tähtäävissä valmistustavoissa syntyy asetaldehydiä.

Tasaisin väliajoin voi lukea joidenkin asiantuntijoiden olevan sitä mieltä, ettei asetaldehydiin ole syytä kiinnittää huomiota. Todeta voi, että nämä asiantuntijat ovat järjestään asiantuntijoita, jotka eivät tunne kenttää, mutta ottavat asiaan kantaa. Vastaaja mainitsee, että nykytietämyksen valossa asetaldehydin vaarat voi unohtaa. Minkä ihmeen nykytietämyksen mukaan näin on?

Maan tavan mukaan muistetaan ylikorostaa tupakoinnin ja alkoholin käytön olevan ainoat riskitekijät, kun puhutaan asetaldehydistä. Vielä nämä asiantuntijat joutuvat myöntämään olleensa väärässä, toivottavasti heidät ja heidän lausuntonsa muistetaan vielä silloinkin, kun yleinen mielipide on jo muuttunut. Asetaldehydiä saa edelleen jopa lisätä elintarvikkeisiin, mutta kosmetiikkaan on jo tullut rajoituksia. Jos tätä ajattelee vähänkään pidemmälle ymmärtää melkoisen ristiriidan. Otatteko mielummin myrkkyä ihollenne vai syötte sitä?