Ovatko probiootit tulevaisuuden ihmeaineita painonhallintaan ja masennukseen? Kenties. Jo nyt niistä on apua allergiaan, ripulitauteihin ja korvatulehduksiin.

Tiesitkö, että suolistossasi on jatkuvasti meneillään hyvän ja pahan välinen taistelu? Miljoonat mikrobit, joista osa on huonoja bakteereja eli patogeenejä ja osa hyviä bakteereja kuten maitohappobakteereja, tappelevat joka hetki elintilasta. Jos tunnet voivasi hyvin, voit olla huoleti: hyvät bakteerit ovat niskan päällä ja mikrobisto on kunnossa. Mutta jos kärsit vaikkapa ripulista, se kertoo siitä, että sairautta aiheuttavat bakteerit ovat saaneet ylivallan ja ne pitää kukistaa.

Pika-apu on nauttia purkillinen jogurttia tai lasi piimää, jossa on probiootteja, kuten Bifido- tai Lactobacillus GG -bakteeria. Arkikielessä probiootin ja maitohappobakteerin ajatellaan usein tarkoittavan samaa. Monet probiooteista ovatkin maitohappobakteereja, mutta maitohappobakteeri on probiootti vasta sitten, kun sen teho on todistettu. Nämä hyvät bakteerit hätistävät huonoja ja tasapainottavat suoliston mikrobistoa.

–  Probiootit eivät kuitenkaan ole lääkkeitä, joten niiden vaikutuksetkin ovat vähäisempiä. Aikuisen ihmisen suolisto vastaa pinta-alaltaan 1–2 tenniskenttää. Kun tälle alueelle levittää purkillisen jogurttia, on selvää, ettei kannata odottaa ihmeitä, professori Per Saris sanoo.

Mutta mikäli syöt probioottipitoista jogurttia päivittäin, voi olla, ettet tule edes saaneeksi ripulia. Probiootit näet tehostavat ihmisen omaa immuunipuolustusta. Kun immuunipuolustus on vahva, haitalliset taudinaiheuttajat eivät pääse mellastamaan elimistössä ja tulehduksia ei synny.

– Probiootteja käyttämällä voi vähentää sairastumisriskiään, ja tällöin jo yksi jogurtti, jokunen siivu juustoa tai lasillinen piimää päivässä riittää. Ennaltaehkäisy onkin ehkä probioottien tärkein hyöty, Saris sanoo.

Alati muuttuva mikrobisto

Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen suolistomikrobisto. Se muodostuu osin jo syntymähetkellä ja jatkaa kehittymistään koko elämän ajan. Jos lapsi syntyy alateitse, hän saa ensimmäiset bakteerinsa äidiltä synnytyksessä. Jos äiti on terve, hänen hyvä bakteristonsa siirtyy lapselle. Jos lapsi sen sijaan syntyy keisarileikkauksella, hänen suolistonsa mikrobiston tilaa voidaan tasapainottaa imetyksellä.

– Jos äiti syö probiootteja ja imettää lasta ainakin pari ensimmäistä kuukautta, lapsi saa äidinmaidosta suojaa tulehduksia vastaan. Vaikuttamalla äitiin voidaan vaikuttaa lapseen, professori Erika Isolauri selventää.

Maitohappobakteerien säännöllisestä käytöstä on tutkitusti hyötyä myös pienten lasten rota-viruksen ja korvatulehdusten ehkäisyssä. Lisäksi on suositeltavaa, että raskaana olevat naiset, joilla on suvussa atopiaa tai allergiaa, söisivät odotus- ja imetysaikana probiootteja, sillä ne suojaavat lasta atooppisilta ihottumilta.

– Rintaruokittu lapsi voi siis saada probiootin hyödyn äidin kautta. Korvikemaitoa saavalle alle vuoden ikäiselle lapselle voi antaa vaikkapa äidinmaidonkorviketta, johon on lisätty probiootteja. Nykyään on myös monia lapsille sopivia elintarvikkeita, kuten vellejä, joissa on probiootteja. Yli yksivuotiaalle lapselle käy sama ruokavalio kuin aikuisellekin, Isolauri sanoo.

Kilot kuriin probiooteilla

Viimeaikaisissa tutkimuksissa on saatu vahvaa näyttöä siitä, että probiootit vaikuttavat aineenvaihduntaan ja voivat auttaa merkittävästi painonhallinnassa.
–  Näyttäisi olevan niin, että tietynlainen suolistomikrobisto liittyy lihomiseen.

Kun on tutkittu esimerkiksi 2–4-vuotiaita lapsia, on havaittu, että ne lapset, joilla on muita vähemmän Bifido-bakteereja suolistossaan, ovat usein ylipainoisia vanhemmalla iällä. Näin pienten lasten ruokavalio on hyvin identtinen, eli painoeroja on vaikea selittää ruokavaliolla, vaan ilmeisesti tarvitaan myös kolmas tekijä, erilainen suolistomikrobisto, Erika Isolauri sanoo.

Lisäksi on havaittu, että tiettyjen probioottisten elintarvikkeiden, kuten jogurttien, nauttiminen raskauden aikana auttaa äitejä karistamaan raskauskilot synnytyksen jälkeen.

– On kansanterveydellisestikin tärkeää nähdä, että probiooteilla ja aineenvaihdunnalla on yhteys. Se auttaa ymmärtämään sitä, miksi jotkut lihovat helpommin kuin toiset, Isolauri sanoo.

Professori Per Saris uumoilee, että tulevaisuudessa voidaan kehittää bakteeri, joka suolistoon joutuessaan vaikuttaisi näläntunteeseen ja rasvan palamiseen.
Probioottien osuutta myös stressin ja masennuksen ehkäisyssä selvitetään. On viitteitä siitä, että probiootit voivat lievittää kroonista väsymysoireyhtymää potevien oireita, eritoten ahdistusta. Maailmalla on parhaillaan kehitteillä myös probiootti avuksi aidsia vastaan.

– Se olisi emättimeen sijoittuva mikrobi, joka tarttuu hi-virukseen ja tuhoaa sen. Jos mikrobiin lisätään hormonituotantoa, se voisi toimia ehkäisypillerinä ja olla ratkaisu myös liikakansoitukseen. Tutkimus on kyllä vielä aivan alkutekijöissään. Mutta uskon siihen, että tulevaisuudessa probiootit toimivat lääkkeenomaisesti: niillä voidaan kenties ehkäistä syöpää, masennusta ja ylipainoa, Per Saris visioi.

Unohda tabletit arkena

Probiootteja on lukuisia erilaisia, ja jokainen toimii vähän eri tavoin. Kaupassa iskeekin helposti hämmennys: valitsisinko piimää tai hapankaalia, joissa on probiootteja luonnostaan, vaiko jogurttia, juustoa, maitoa, mehua tai mehukeittoja, joihin on lisätty probiootteja? Vai kannattaisiko poimia probiootit apteekin hyllyltä kapseleina, purutabletteina tai jauheena?

Mistä kuluttaja voi tietää, mikä probiootti auttaa mihinkin vaivaan?

– Sitä ei usein tiedäkään, se selviää yleensä vain kokeilemalla. Tästä syystä probioottituotteita kannattaisikin syödä monipuolisesti ja vaihdellen, vaikka välillä toista ja sen jälkeen toista, sanoo dosentti Maria Saarela.

Normaalissa käytössä apteekkivalmisteet kannattaa kuitenkin unohtaa. Probiootit toimivat parhaiten, jos ne syö elintarvikkeiden mukana. Tämä perustuu kahteen seikkaan: kapseli ja jauhe ovat monella tapaa käsiteltyjä, ja käsittelyprosessissa probiootit ovat voineet menettää tehoaan. Maitotuotteet taas ovat probiooteille hyvä ympäristö, koska maito suojaa bakteereita.
Tabletit tai kapselit ovat tarpeellisia silloin, jos lähtee ulkomaille ja haluaa suojaa turistiripulilta.

– Tällöinkään probiootteja ei tarvitse syödä päiviä etukäteen, kuten usein ohjeistetaan, vaan riittää, että ryhtyy syömään niitä matkalle lähtiessään ja syö niitä säännöllisesti koko matkan ajan, Per Saris sanoo.

Terveelle ei tarvetta

Probioottitutkimuksiin liittyy myös eräs merkittävä ongelma: hyvät tutkimustulokset on usein saatu tutkimalla sairaita ihmisiä. EU-lainsäädännön mukaan elintarvikkeiden terveysväittämien tulisi kuitenkin päteä keskivertokuluttajaan, joka on usein aika terve.

Toistaiseksi onkin hankala arvioida, kuinka paljon hyötyä probiooteista on terveelle ihmiselle.

– Pitkälti onkin kyse siitä, miten itse kokee: oireileeko silloin, kun syö tietyntyyppisiä ruokia, tai saako helposti turistiripulin tai vatsataudin? Jos voi hyvin eikä ole ruoansulatusongelmia, silloin mikrobisto on todennäköisesti hyvässä kunnossa eikä ole mitään tarvetta syödä probiootteja, Maria Saarela sanoo.

Moni asia voi kuitenkin vaikuttaa siihen, että mikrobisto alkaa voida huonosti. Esimerkiksi antibioottikuurin aikana tuhoutuu suolen hyviä bakteereja, jolloin on järkevää syödä hapatettuja elintarvikkeita ja probiootteja tuhojen korvaamiseksi.

Antibioottikuurin jälkeenkin probiootteja kannattaa syödä ainakin kuukauden ajan, jotta saa suolistonsa taas kuntoon.
Säännöllinen käyttö on tärkeää, koska probiootti poistuu elimistöstä melko nopeasti, joskus jopa parissa vuorokaudessa.

Hyvä, paha jääkaappi

Vaikka probiootit ovat turvallisia, niitä kannattaa syödä kohtuudella. Tiedossa on esimerkiksi tapaus, jossa heikon vastustuskyvyn omaava suomalainen mies joi Gefilus-piimää useita litroja päivässä ja sai probiootin aiheuttaman maksatulehdukseen.

Vastaavat tapaukset ovat kuitenkin harvinaisia, eikä probioottien järkevästä käytöstä ole haittaa terveelle ihmiselle. Mutta jos ihmisen vastustuskyky on heikentynyt, mikä tahansa elävä bakteeri voi aiheuttaa tulehduksen.

– Jos on jokin vakava sairaus, esimerkiksi syöpä, puhuisin kyllä ensin lääkärin kanssa, ennen kuin alkaisin käyttää probiootteja, Maria Saarela kehottaa.

Miksi probiooteista sitten puhutaan vasta nyt, vaikka ensimmäiset tutkimukset tehtiin jo yli sata vuotta sitten? Tämä selittyy sillä, että elintapamme ja ruokavaliomme ovat melko lyhyessä ajassa muuttuneet merkittävästi.
Vielä 1950-luvun alussa osa ruoasta tehtiin kotona hapattamalla säilyvyyden lisäämiseksi. Hapatetussa ruoassa on luonnostaan paljon probiootteja. Siitä lähtien kun jääkaapit yleistyivät ja hapatettujen elintarvikkeiden käyttö alkoi vähentyä, ihmisen luontainen mikrobisto ei ole saanut ravinnosta tarvitsemaansa täydennystä.

–  Tämä on johtanut kehon vääränlaisiin reaktioihin, kuten allergioihin, ja tästä syystä tarvitsemme nykyään enemmän probiootteja kuin ennen, Saarela sanoo.

Asiantuntijat
Lastentautiopin professori Erika Isolauri, Turun yliopisto
Dosentti Maria Saarela, VTT
Elintarvike-mikrobiologian professori Per Saris, Helsingin yliopisto

Lue lisää Probiootit - parempia pöpöjä suojaksemme, Ehkäisevätko probiootit flunssaa? Hyvä, pahat bakteerit

  • probiootti on suolistossa elävä hyvä bakteeri, jonka teho on todistettu ja joka vaikuttaa myönteisesti terveyteen tasapainottamalla suoliston bakteerikantaa.
  • prebiootti ruokkii suolistossa jo eläviä probiootteja ja auttaa niitä lisääntymään. Jos haluaa varmistua siitä, että saa tarpeeksi probiootteja, kannattaa syödä prebiootteja. Niitä on luontaisesti muun muassa juureksissa, kasviksissa ja kaurapuurossa.
  • kolesteroliin probiooteilla on kyky laskea veren kolesterolipitoisuutta, ja tutkimuksissa osalle koehenkilöistä probiooteista on ollut apua kolesterolin alentamisessa.
  • kariekseen probioottien säännöllisellä käytöllä on tutkitusti hyötyä hampaiden plakin muodostumisen ja reiikintymisen ehkäisyssä.
  • syöpään probiooteilla on havaittu olevan vaikutusta syöpien, lähinnä suolistosyöpien, ehkäisyssä. Tarkkaa mekanismia ei tiedetä, mutta probiooteilla on ilmeisesti kyky muokata suoliston olosuhteita sellaisiksi, että syöpään sairastumisen riski vähenee. Ennalta ehkäisevä vaikutus voi perustua myös siihen, että probiootit vahvistavat puolustuskykyä. Vaikutus on kuitenkin epävarma ja pieni, miksikään syöpälääkkeiksi probiooteista ei vielä ole.
  • ärtynyt suoli probiootit voivat rauhoittaa suoliston tulehdustilannetta, jos on vatsahaava, ärtynyt suoli tai keliakia. On jonkinasteista näyttöä siitä, että probiooteilla voidaan saada helpotusta ärtyneeseen paksusuolentulehdukseen tai Crohnin tautiin, mutta kaikilla ne eivät auta.
Vierailija

Ovatko probiootit tulevaisuuden ihmeaineita painonhallintaan ja masennukseen? 

 

Ei. Vaan ruokavalio.

Suomessa on jo alle 1 vuotiaan valmisruuissa prosessoitua maitoa, prosessoitua viljaa, prosessoitua kasviöljyä, lisättyä sokeria ja lisäaineita (mm. pektiini). Ensimmäisen ikävuoden jälkeen tulee noudattaa valtion virallisia ravitsemussuosituksia (THL, VRN), joissa syödään prosessoitua maitoa, prosessoitua viljaa, prosessoituja kasviöljyjä (margariinit, kasvirasvakermat jne...), lisättyä sokeria ja lisäaineita. Tätä samaa virallista noudattaa laitosruokailu, eli koulut, päiväkodit, työpaikkaruokailut sekä vanhustenhoitolaitokset. 

 

Näiden ruokien tiedetään pitävän yllä tulehdustilaa kehossa. Ravinnon tiedetään vaikuttavan mm. immuniteettiin eli vastustuskykyyn, mielialaan (esim.masennus, aggressiivisuus), hormonitoimintaan, lisääntymiskykyyn, syöpien kehittymiseen, perimään, unen laatuun, jaksamiseen jne...

 

Keskeisin tekijä on ravinnon vaikutus suolistoon, jossa muodostuu jopa 80% immuniteetistamme. Immuniteettijärjestelmäsi toimiessa huonosti sairastut. Kun immuniteettijärjestelmäsi pettää, kuolet. 

 

Lapsille pitäisi antaa mahdollisimman luonnollista ja käsittelemätöntä ravintoa, koska lapsen kehittymätön suolisto ei kestä prosessoitua ravintoa ja tästä on seurauksena mm. autoimmuunisairauksia.

 

Uuden tieteenalan epigenetiikan mukaan ihminen voi vaikuttaa elintavoillaan geenien toimintaan. Eli jos välitätte lapsistanne ja itsestänne, niin tehkää kaikki ruoka itse laadukkaista raaka-aineista. Siten tiedätte, mitä todellisuudessa syötte.

 

Syökää D-vitamiinia 50-125µg/vrk. Suomalaisilla on vakava D-vitamiinin puutostila jo syntymästä asti, joka lisää riskiä sairastua erilaisiin sairauksiin mm. I- ja II-tyypin diabetes, reumataudit, neurologiset sairaudet (MS-tauti, parkinson, altzheimer), psyykkiset sairaudet ja osteoporoosi (kansantautimme). D-vitamiinista julkaistaan valtavasti uusia tutkimuksia. Ne osoittavat kiistatta, että D-vitamiinin puute on erittäin yleistä ja että puutetta esiintyy lähes kaikissa pitkäaikaissairauksissa. Amerikkalainen endokrinologian professori Robert P. Heaney (John A. Creighton University) – yksi maailman johtavista D-vitamiinitutkijoista – suosittelee suomalaisille 100 µg D3-vitamiinia päivässä. 

 

 

Suomalainen elää leivällä, pastalla, puurolla, makaronilla, perunalla, sokereilla, prosessoiduilla kasviöljyillä (margariini, kasvirasvakerma jne...) ja rasvattomilla sokeroiduilla maitotaloustuotteilla. Ja mikä on lopputulos?

 

Joka kymmenes kolmivuotias suomalaislapsi on ylipainoinen. Viisivuotiaista ylipainoisia on jo joka kuudes, kouluikäisistä jo joka neljäs. Aikuisista joka toinen on ylipainoinen.

 

Lisäksi aliravitsemus ja väärä ravinto aiheuttaa sairauksia:

 

lihavuusepidemia

I- ja II-tyypin diabetesepidemia

osteoporoosin jatkuva kasvu (joka viidennellä suomalaisella on heikentynyt luusto)

autoimmuunisairauksien jatkuva kasvu

vatsa- ja suolisto-ongelmien jatkuva kasvu

psyykkisten ongelmien jatkuva kasvu

suolistosairauksien jatkuva kasvu

astman ja allergioiden jatkuva lisääntyminen

neurologisten sairauksien jatkuva kasvu

syöpäsairauksien jatkuva kasvu (joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään)

jne...

 

 

 

http://personal.inet.fi/koti/remeli/aitoa_ruokaa.htm

 

Lue edes tämä:

https://www.facebook.com/laatualastenlautasille/posts/864990190217811

Mitä haittaa paljosta proteiinin saannista on? Olen joskus laskenut, että yhdellä aterialla voi tulla jopa 50 g, jos syö purkin rahkaa, ison lohifileen ja pari leipää.

Kaikkia ravintoaineita voi saada liikaa. Tärkeää on kohtuus eikä minkään ravinto­aineen kohdalla päde ajatus ”mitä enemmän, sen parempi”.

Liikasaannin ongelmat voivat ilmetä nopeastikin, mutta useimmiten ne ilmenevät hyvin hitaasti vuosien varrella. Toki ongelmien ilmenemiseen vaikuttaa annos. Mm. suuri kerta-annos rautaa saa meidät oksentamaan. Pitkäaikainen liiallinen C-vitamiinin saanti altistaa munuaiskiville ja pitkä­aikainen liiallinen D-vitamiinin saanti luusto-ongelmille ja pehmytkudosten kalkkeumille.

Pitkäaikainen liiallinen proteiinin saanti voi häiritä munuaisten toimintaa, joten siksi kohtuus on muistettava siinäkin. Proteiinin saantisuositus on 10–20 prosenttia energiasta, mikä tarkoittaa kohtuullisesti liikkuvalla aikuisella naisella 50–100 g päivässä ja miehellä 65–140 g.

50 gramman proteiinimäärä yhdellä aterialla ei ole huolestuttavaa, kunhan kyseisiä aterioita ei ole useampia päivässä.

Täysipainoiseen ruokavalioon kuuluu maitovalmisteiden ja kalan – ja mahdollisesti lihan – lisäksi täysjyväviljaa, kasviksia sekä marjoja tai hedelmiä ja kasviöljyä. Tämä huomioimalla proteiinin saantikin usein asettuu kohdalleen.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Onko väliä milloin ja miten ravintolisät ja vitamiinivalmisteet ottaa? Voiko esim. magnesiumia ja kalsiumia ottaa samaan aikaan?

Kysymys on tärkeä. Ravintolisiä ja itsehoitolääkkeitä käytettäessä ei aina tulla ajatelleeksi, että niillä voi olla yhteisvaikutuksia sekä keskenään että käytössä olevien reseptilääkkeiden kanssa.

Kalsium- ja magnesiumvalmisteet sopivat yhteen ja ne voi ottaa keskenään yhtä aikaa. Vuorokaudenajalla ei ole väliä. Kuitenkin sekä kalsium- että magnesiumvalmisteet saattavat haitata muiden käytössä olevien lääkkeiden vaikutusta mm. estämällä niiden imeytymistä mahalaukusta tai suolistosta.

Kalsium ja magnesium estävät mm. tetrasykliiniryhmän antibioottien, siprofloksasiinin ja sen sukuisten antibioottien, useiden osteoporoosilääkkeiden, kilpirauhashormonin (tyroksiinin), monien HIV-lääkkeiden sekä sienilääkkeiden imeytymistä, jolloin lääkkeiden pitoisuudet elimistössä jäävät alle vaikuttavan hoidollisen tason ja hoito saattaa täysin epäonnistua. Magnesium ja kalsium estävät kumpikin myös raudan imeytymistä. Kaikkiaan on kymmeniä lääkkeitä, joiden tehoa kalsium ja magnesium voivat heikentää. Osa näistä lääkkeistä on elintärkeitä, kuten jotkut syöpälääkkeet ja mm. elinsiirteen hylkimistä estävä mykofenolaatti. Kalsium voi myös lisätä sydänlääke digoksiinin haittavaikutuksena esiintyviä rytmihäiriöitä.

Jos käytössä on kalsiumin tai magnesiumin lisäksi muuta lääkehoitoa, mahdollinen yhteisvaikutus on hyvä selvittää pakkaus­selosteista tai lääkäriltä. Jos on vaara haittavaikutuksista yhteiskäytössä, mutta kumpaakaan lääkettä tai ravintolisää ei voi jättää pois käytöstä, muut valmisteet pitäisi annostella vähintään kaksi tuntia ennen kalsiumin tai magnesiumin ottamista tai useita tunteja kalsiumin tai magnesiumin ottamisen jälkeen.

Kysytte myös vitamiinien ottamisajankohdasta. Tässäkin joudutaan joskus miettimään ajoitusta siten, että niitä ei oteta yhtä aikaa reseptilääkkeiden kanssa. D-vitamiinivalmisteet voivat lisätä magnesiumin kanssa otettaessa magnesiumpitoisuutta jopa haitalliselle tasolle.

Laihdutuslääke orlistaatti voi vähentää rasvaliukoisten vitamiinien, kuten A-, D- ja E-vitamiinin, imeytymistä. Muitakin yhteisvai­kutuksia vitamiineilla voi olla, joten reseptilääkkeitä käytettäessä on tarkistettava pakkausselosteesta, onko estettä käyttää samanaikaisesti jotain vitamiinia. Useimmiten yhteisvaikutuksen voi välttää ajoittamalla vitamiinien oton eri ajankohtaan kuin reseptilääkkeiden.
 

Eeva Sofia Leinonen

sisätautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Hivenaine

Minä käytän magnesiumia ja sinkkiä ja sain suosituksen, ettei niitä pitäisi ottaa yhtä aikaa vaan sinkki aamulla ja magnesium illalla. Tiedä sitten, onko tuolla oikeasti väliä.

Onko tässä sinun kauppalistasi: värikkäitä vihanneksia, herkullisia hedelmiä, makeita marjoja, täyttävää täysjyvää, pehmeää piimää, rasvaista kalaa ja pähkinöitä purtavaksi. Selvitimme, miksi tällainen ruoka on hyväksi sinulle, aikuinen nainen.

Avainasemassa on järkevä ruokailurytmi. On hyvä aloittaa päivä aamiaisella, joka täyttää energiavarastot yön paaston jälkeen. Lounas takaa työskentelytehon päivän ajaksi ja päivällinen illaksi.

Aikuinen ei välttämättä tarvitse välipaloja, mutta hedelmä siirtää nälkää sopivasti, jos lounaan ja päivällisen väli kasvaa. Päivällisen koosta ja illan liikuntamäärästä riippuen pikku iltapala voi olla paikallaan.

Tärkeää on myös kasvisten riittävä määrä. Jokaisella aterialla on hyvä olla kasviksia, marjoja tai hedelmiä, sillä ne keventävät aterioiden energiapitoisuutta mutta lisäävät täyttävyyttä sekä ravintoainepitoisuutta.

Millainen ruoka vahvistaa haurastuvaa luustoa?

Estrogeeni suojaa luustoa. Vaihdevuosien myötä estrogeenin tuotanto vähenee, jolloin on syytä alkaa tarkkailla luuston tiheyttä, ettei osteoporoosi pääse yllättämään. Noin viiden vuoden kuluttua vaihdevuosista luun­tiheys alkaa heiketä nopeammin.

Luuston rakennusaineiksi tarvitaan kalsiumia ja muitakin kivennäisaineita, kuten fosforia ja natriumia sekä proteiineja. Jotta kalsium sitoutuisi luustoon, tarvitaan puolestaan D-vitamiinia.

Maito, piimä, jogurtti ja viili ovat hyviä ruoka-aineita luustolle, sillä niissä on kaikkia tarvittavia ravinto­aineita. Painonhallinnan vuoksi maitotuotteet valitaan vähärasvaisina.

Moniin soija- ja kauramaitoihin lisätään kalsiumia ja muita ravinto­aineita, jotta niiden koostumus muistuttaisi lehmänmaidon koostumusta. Kasvisruokailijoiden kannattaakin tarkistaa tuoteselosteesta, mitä ravintoaineita heidän käyttämistään kasvimaidoista saa.

Pitääkö viisikymppisen käyttää ravintolisiä?

Monipuolinen ruokavalio sisältää sopivasti energiaa ja riittävästi ravintoaineita naisen tarpeisiin. Ainoastaan D-vitamiinin saantia pitää tarkkailla. Paras lähde on rasvainen kala sekä vitaminoidut maitotuotteet ja kasvirasvalevitteet. On arvioitu, että aikuinen saa ruoasta tarpeeksi D-vitamiinia, jos nauttii joka päivä vitaminoituja maitovalmisteita noin puoli litraa ja hiukan kasvirasvalevitettä. Lisäksi kalaa tulisi syödä 2–3 kertaa viikossa.

Muuten kannatta ainakin talvella  syödä päivittäin D-vitamiinivalmistetta, joka sisältää 10 mikrogrammaa vitamiinia. Yli 60-vuotiaille suositellaan 20 mikrogramman vitamiinilisää ympäri vuoden, sillä iän myötä ravintoaineiden imeytyminen heikkenee.

Myös kalsiuminsaantia voi täydentää ravintovalmisteella. Kannattaa kuitenkin muistaa, että proteiinit edistävät kalsiumin imeytymistä, joten imeytymien on tehokkaampaa maitovalmisteista kuin ravintolisistä.

Monet naiset kärsivät raudanpuutteesta kuukautisten takia, mutta vaihdevuosien jälkeen raudan tarve vähenee puoleen entisestä. Rautavalmisteita ei kannata syödä varmuuden vuoksi, sillä liian suuri rautamäärä voi lisätä huonon LDL-kolesterolin hapettumista ja sydäntautien vaaraa.

Suomalaiset naiset saavat uusimman Finravinto 2012 -tutkimuksen mukaan ruoastaan ravintoaineita yleensä riittävästi. Vain folaatista ja jodista voi joskus olla pulaa. Täysjyvävilja ja kaikki kasvikset auttavat folaatin keräämisessä, jodin parhaita lähteitä ovat maitovalmisteet. Suomessa lisätään suolaan jodia saannin parantamiseksi, joten vaikka suolaa ei kannatakaan käyttää runsaasti, on hyvä valita jodioitu ruokasuola.

Auttaako soijan syöminen vaihdevuosioireisiin?

Soija sisältää estrogeenin kaltaisia yhdisteitä, kasviestrogeeneja, joiden vaikutuksia vaihdevuosivaivoihin on tutkittu runsaasti. Joidenkin tutkimusten mukaan soijavalmisteet vähentävät esimerkiksi kuumia aaltoja. Kasviestrogeeneja sisältävät myös ruis ja muut täysjyväviljat, marjat ja pellavansiemenet.

Soijatuotteita, papuja, tofua, soijarouhetta ja -jauhoa sekä -juomia, kannattaa käyttää senkin vuoksi, että niistä saa hyvälaatuisia proteiineja sekä tärkeitä kivennäisaineita, niiden rasva on pehmeää kasvirasvaa eikä niissä ole kolesterolia. Yli 50-vuotias turvaa lihastensa kunnon, kun lisää hiukan proteiinipitoisten ruoka-aineiden syömistä. Tähänkin tarkoitukseen hyvälaatuinen kasviproteiini sopii erinomaisesti.

Voiko unettomuutta helpottaa syömällä?

Naisten uniongelmat lisääntyvät vaihdevuosi-iässä ja liittyvät kuumiin aaltoihin, stressiin ja masennukseen. Vaikka unettomuuden syitä ei selätetä syömällä, ruoankin voi ottaa apuun.

Kahvia ja mustaa, vahvaa teetä sekä piristäviä energiajuomia ei kannata juoda illalla, jos kärsii uniongelmista. Myös alkoholijuomat häiritsevät unta. Syömistä on hyvä keventää illalla, sillä ruoansulatus ja aineenvaihdunta hidastuvat iltaa kohti. Liian raskas myöhäinen ateria voi aiheuttaa mahanpuruja, närästystä ja häiritä nukahtamista. Pieni iltapala on paikallaan noin tunti ennen nukkumaanmenoa.

Jogurtista tai viilistä marjojen tai hedelmien kera saa hyvän iltapalan, sillä maitovalmisteiden proteiinit auttavat unen tuloon. Myös kamomilla- tai sitruunamelissajuoma rauhoittaa mukavasti illalla. Muita keinoja unen houkuttelemiseen ovat liikunta, ulkoilu sekä rauhalliset iltarutiinit.

Pitääkö hormonimuutokset ottaa huomioon syömisessä?

Kun estrogeenin määrä vaihdevuosien aikaan vähenee, naisen rasva-aineenvaihdunta muuttuu ja elimistö varastoi enemmän rasvaa keskivartaloon sisäelinten ympärille.

Sisäinen rasva on vaarallista sydän- ja verisuonisairauksien kannalta, veren triglyseriditasot voivat nousta, samoin veren kolesterolimäärä ja verenpaine. Lihominen altistaa metaboliselle oireyhtymälle, tyypin 2 diabetekselle, sydäntaudeille ja hormoniperäisille syöville, kuten rinta­syövälle.

Sydänystävällinen ruokavalio (katso ruokaviikko) ja liikunta antavat suojaa sydäntauteja vastaan vaihdevuosien jälkeen. Samalla suojavaikutus yltää myös syöpätauteihin. Täysjyväviljan ravintokuitua tarvitaan ehkäisemään paksusuolisyövän mahdollisuutta. Vihannekset, marjat ja hedelmät puolestaan sisältävät tärkeiden vitamiinien ja kivennäisaineiden lisäksi fytokemikaaleja, jotka suojaavat soluja haitallisilta aineilta sekä aktivoivat elimistön puolustusmekanismeja.

Joskus naiset vähentävät nesteiden nauttimista virtsankarkailun pelossa. On tärkeää hoitaa vaiva pois. Vesi on välttämätön ravintoaine, jota elimistö tarvitsee joka hetki. Nesteen puute voi aiheuttaa ärtymystä, väsymystä sekä päänsärkyä.

Miksi viisikymppiset naiset lihovat?

Lihomisesta syytetään perusaineenvaihdunnan hidastumista. Todellisuudessa energiankulutus vähenee vain noin 24 kilokaloria päivässä, kun verrataan 50–59 vuotiaiden naisten energiankulutusta alle 50-vuotiaisiin. Määrä vastaa puolikasta hedelmää tai pientä suklaapalaa.

Tavallisempi syy lihomiseen on liikkumisen väheneminen. Arkiaktiivisuus, kuten portaiden kiipeäminen ja kauppa-asioiden toimittaminen kävellen, auttaa pitämään yllä liikkuvaa ja energian kulutusta lisäävää elämäntapaa.

Lihomistaipumukseen vaikuttavat myös uniongelmat, jotka lisääntyvät vaihdevuosien aikaan. Liian vähäinen uni aiheuttaa insuliiniresistenssiä, jolloin insuliini-hormoni ei toimi normaalisti. Silloin aineenvaihdunta menee sekaisin, ja se puolestaan lihottaa.

Asiantuntija:  Anne-Maria Pajari. ravitsemustieteen dosentti

Ravitsemussuositukset nostavat esille siemenet ja pähkinät, jotka eivät ole lähiruokaa, vaan niitä tuodaan Aasiasta, Amerikasta ja Australiasta. Miten perustellaan pitkien matkojen synnyttämän hiilijalanjäljen kuormitus vai ovatko pähkinät niin terveellisiä, että se menee ekologisuuden edelle? Kuitenkin muuten suositellaan syötäväksi kotimaista rypsiöljyä ja kalaa.

Ravitsemussuositusten taustalla on ainoastaan laajan asiantuntijapaneelin arvioima tieteellinen näyttö. Esimerkiksi ympäristöasioita suositusta laadittaessa ei ole otettu huomioon. Osasyynä tähän on se, että ympäristövaikutusten arviointi on osoittautunut vaikeaksi ja yhteisymmärrystä siitä, miten eri ruoka-aineryhmien ympäristövaikutuksia arvioitaisiin tasapuolisesti, ei vielä ole. Arviointimalleja on kehitetty ja kehitteillä, joten tulevaisuudessa tasapuolinen arviointi voi olla mahdollista siinä määrin, että ravitsemussuosituksissakin asia voitaisiin huomioida.

Ravitsemussuosituksissa on lyhyesti käsitelty myös ympäristöasioita, mutta varsinaisiin ravitsemussuosituksiin tämä ei siis ole vaikuttanut. Pääsääntöisesti suurta ristiriitaa ei kuitenkaan ole, eli jos syö ravitsemussuositusten mukaan, ruoan ympäristökuorma on yleensä pienempi kuin keskivertosuomalaisen ruokavalion.

Pähkinät, siemenet ja mantelit sisältävät hyvälaatuista rasvaa, proteiineja, kuitua sekä monipuolisesti vitamiineja ja kivennäis- ja hivenaineita. Ne ovat myös hyvin energiapitoisia ja siksi niiden suositeltava käyttömäärä on 2 rkl päivässä.

Suositeltavia ovat nimenomaan maustamattomat vaihtoehdot eli suolalla ja muilla mausteseoksilla maustetut tai jogurtti- tai suklaakuorrutetut tuotteet eivät suositeltaviin vaihtoehtoihin kuulu.

Pähkinöiden, siementen ja mantelien terveysvaikutukset ovat olleet tiedossa jo pidempään. Syy sille, miksi ne vasta nyt ovat mukana suomalaisissa suosituksissa, on niiden saatavuuden parantuminen viime vuosina.

Pähkinät, siemenet ja mantelit eivät ole aivan riskittömiä ja siksi niitä onkin hyvä käyttää vaihdellen. Suositus on tältä osin vastaavan kuin kalan osalta. Kalaakin suositellaan käytettäväksi eri kalalajeja vaihdellen. Näin saamme terveyshyödyt, mutta riskit jäävät pieniksi.
 

 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian apulaisprofessori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.