päänsärky, migreeni, särkylääkepäänsärky, sarjoittainen päänsärky, hermosärky
Kuva Shutterstock

Päänsärkyä ei kannata lievittää viikkokausia tulehduskipulääkkeillä vaan selvittää, miksi päässä jyskyttää. Jännityspäänsärkyä, migreeniä, sarjoittaista päänsärkyä ja kolmoishermosärkyä hoidetaan eri keinoilla.

Kun särky alkaa hartiaseudulta ja takaraivolta, kyseessä on yleensä jännityspäänsärky. Puristava, repivä tai vihlova kipu leviää päälaelle, ohimoille ja koko pään alueelle. Se voi tuntua päässä pantana tai liian kireänä pipona. Joillakin on lisäksi huimausta, korvien huminaa tai puutumista kasvoissa ja hartioissa.

–Jännityksestä johtuvaa oireilua ei aina edes kuvata kivuksi vaan potilas kertoo päänsä olevan raskaan tuntuinen, neurologi Tarja Suomalainen tietää.

Ja raskasta on elämäkin, sen lääkäri näkee ilman kummempia tutkimuksia. Pitkään jatkunut kiireinen työ huonossa asennossa näkyy olemuksessa: hartiat ovat sananmukaisesti korvissa ja otsa rypyssä.

JÄNNITYSPÄÄNSÄRKY

Jännityspäänsäryn arvellaan johtuvan lihasten ylikuormituksesta, hermoston kipumekanismien muuntumisesta ja kudosten ärsytyksestä. Lihakset voivat olla kireät tai kosketusarat, mutta aina näin ei ole.

Tavallinen tarina on huono työasento yhdistettynä kiireeseen ilman taukoja. Päänsärkyjen takaa voi paljastua myös vähäinen liikunta ja ulkoilu, riittämätön uni, masennus tai ristiriidat perhe-elämässä.

Jännityspäänsärky pahenee tavallisesti iltaa kohden, kun päivän kiireet kasaantuvat entisten päälle. Useimmat rentoutuvat yöllä niin, että aamulla pää ei ole kipeä.

Lääkärille hakeudutaan, kun särkyä on kestänyt viikkoja, eivätkä tulehduskipulääkkeet enää auta. Unikin on jo alkanut häiriintyä niin, ettei yö tuo toivottua helpotusta.

–Ihmiset ovat huolissaan päänsärystä tai käyttämistään lääkemääristä, Suomalainen toteaa.

Rentoutta vapaalla tyylillä

Jännityspäänsäryn parasta hoitoa on liikkuminen. Reippailu ulkoilmassa pistää verenkierron lihaksissa liikkeelle ja rentouttaa hartiat. Joskus tarvitaan fysioterapiaa tai muita rentoutuskeinoja.

– Liikunta ei yleensä pahenna jännityspäänsärkyä, mutta joskus innokkaasti aloitettu liikuntaharrastus saattaa alkuun jumittaa hartiat, Suomalainen kertoo.

Elämä täytyisi saada jollakin tavalla hallintaan, niin ettei koko ajan olisi hieman jäljessä itsensä ja muiden asettamista vaatimuksista. Moni on vastaanotolle tullessaan jo yrittänyt muuttaa elämäänsä, mutta lääkärin sana painaa paljon.

Tarja Suomalaisen mielestä päänsäryn syitä tutkitaan liikaa koneilla, ja potilaat uskovat turhan paljon lääkkeiden voimaan. Yleensä diagnoosiin riittää huolellinen haastattelu. Lääkehoidon rinnalla pitäisi tehdä muutoksia, joilla saa arjen pienet asiat sujumaan. Vapaa-aikaansa ei ole pakko täyttää harrastuksilla eikä liikkuminen ole ainoa tapa stressin purkuun. Tyyli on vapaa – tärkeintä on lopputulos.

–Sitä voi vaikkapa shoppailla tai torkahtaa sohvalle, jos se rentouttaa.

Lue lisää Liikunta on parasta lääkettä moneen

Taukoa särkylääkkeistä

Jos joutuu ottamaan särkylääkettä useampana päivänä viikossa, kannattaa pysähtyä miettimään, mitä voisi tehdä toisin. Elimistö ei pitkään kestä tällaisia määriä: joko vatsa tai pää hermostuu.

Tulehduskipulääkkeiden aiheuttama mahahaavan riski on useiden tiedossa, mutta särkylääkepäänsärkyä ei vielä tunneta.

Lääkepäänsärky on päivittäistä tai lähes päivittäistä puristavaa tai repivää särkyä otsalla ja silmien takana. Silmät voivat olla valonarat tai katsetta on vaikea kohdistaa. Kipu alkaa usein aamuyöllä, kun särkylääkkeen vaikutus loppuu. Myös pahoinvointi, ärtymys ja univaikeudet kielivät liiasta särkylääkkeiden käytöstä.

– Särkylääkepäänsärky on yleisempää kuin uskomme. Tapaan näitä potilaita vastaanotollani joka viikko, Suomalainen kertoo.

Syyllisenä särkyyn voi olla mikä vain kipulääke: ilman reseptiä tai reseptillä ostettu tulehduskipulääke, kodeiinia sisältävä yhdistelmälääke tai migreenin täsmälääke.

Lääkepäänsärky helpottaa vain panemalla lääkkeet tauolle pariksi viikoksi. Joskus särkylääkevieroitukseen tarvitaan 1–2 viikon sairausloma vieroitusoireiden takia. Niitä voidaan helpottaa kipukynnystä nostavilla lääkkeillä tai pahoinvointilääkkeillä. Voimakkaan oksentelun vuoksi tarvitaan joskus sairaalahoitoa tiputuksineen.

– Kun särkylääkkeistä on päässyt eroon, niiden jatkuvaa käyttöä ei kannata aloittaa uudestaan. Muuten kierre alkaa alusta, Suomalainen muistuttaa.

Lue lisää Totta ja tarua särkylääkkeistä

MIGREENI

Jos päänsärky on sykkivää – kuin vasaralla jyskytettäisiin – ja tuntuu vain toisella puolella päätä tai silmän takana, se saattaa olla migreeniä. Migreenikohtaukseen liittyy usein pahoinvointia, valonarkuutta ja ääniherkkyyttä.

Migreenille on tyypillistä kohtauksenomaisuus, ei jatkuva jomotus.

Kohtauksen voi laukaista stressi tai sen hellittäminen, valvominen, pitkät ruokailuvälit, alkoholi ja jotkut ruoka-aineet. Usein jyskytystä edeltää palelu, ärtyisyys, haukottelu tai makean himo. Niin sanottua aurallista migreeniä sairastavat aavistavat tulevan kohtauksen silmissä vilahtelevista sahalaita- tai pallokuvioista.

– Migreenin tunnistaa siitäkin, että pienikin fyysinen ponnistelu, kuten portaiden nousu tai kumartaminen, voimistaa särkyä, Suomalainen opastaa.

Hoidon perusta on lepo viileässä ja hämärässä huoneessa. Lisäksi käytetään parasetamolia tai tulehduskipulääkkeitä. Monet tarvitsevat lääkärin määräämiä migreenin täsmälääkkeitä eli triptaaneja.

Kaikissa migreenilääkkeissä on tärkeää, että niitä otetaan riittävän suuri määrä ja ajoissa – jo ensimmäisten oireiden paljastaessa tulevan kohtauksen.

Fysioterapia tai akupunktio saattaa auttaa niitä migreenikkoja, joilla on taipumusta niskalihasten jännitykseen.

Jos migreeni vaivaa enemmän kuin 3–4 kertaa kuukaudessa tai kohtaukset tekevät arjesta sietämättömän, voidaan harkita päivittäistä estolääkitystä. Estolääkkeet ovat joko verenpaine-, masennus- tai epilepsialääkkeitä. Usein joudutaan kokeilemaan monia estolääkkeitä ennen kuin löytyy sopiva ja tehokas.

– Migreenipotilaan on hyvä tietää, että estolääkityksestä huolimatta kohtauksia voi tulla. Täysin niitä ei saada loppumaan, Suomalainen muistuttaa.

Estolääkitys voi myös vähentää, lyhentää tai lieventää kohtauksia ja tehdä migreenistä sellaisen, että kohtauslääkkeet tehoavat aiempaa paremmin.

Hormonit heittelevät

Naisilla on enemmän migreeniä kuin miehillä. Tästä saamme syyttää estrogeenitasojen heilahteluja. Migreeni alkaa tytöillä usein murrosiässä, tai jos sitä on ollut jo lapsena, se saattaa voimistua nuoruuden hormonimyrskyissä. Pojilla puolestaan lapsena alkanut migreeni voi hellittää jo murrosiän jälkeen.

Estrogeenit ovat myös luultavasti syynä siihen, että kuukautisten aikaan esiintyvät migreenikohtaukset ovat vaikeasti hoidettavia. Naisten migreeni rauhoittuu usein vasta vaihdevuosien jälkeen, kun taas miesten migreeni saattaa hellittää tai loppua kokonaan jo aiemmin.

Kuukautisten alkua edeltävänä päivänä otettu tulehduskipulääke tai lyhytjaksoinen estolääke voi auttaa, jos migreenikohtaukset tulevat aina kuukautisten aikaan. Jotkut hyötyvät hormoniheilahteluja tasaavista e-pillereistä.

Lue lisää Näin eroon migreenistä ja muista päänsäryistä

SARJOITTAINEN PÄÄNSÄRKY

Aamuyöstä alkava polttava ja repivä kipu toisen silmän ympärillä voi paljastua sarjoittaiseksi päänsäryksi eli Hortonin taudiksi. Kivun puoleinen silmä punoittaa ja vetistää ja nenä on tukkoinen.

Kipukohtaus herättää usein aamuyöstä. Se alkaa lähes minuutin tarkkuudella samaan aikaan kuin aikaisemmillakin kerroilla.

Tuska kestää parista minuutista pariin tuntiin, vain palatakseen myöhemmin uudestaan. Kipujaksot uusiutuvat päivittäin muutaman viikon tai kuukauden ajan, ja saattavat sitten pysyä pitkäänkin pois. Monilla kohtausjaksot tulevat aina samaan aikaan vuodesta.

Hortonin tauti on tyypillisesti miesten vaiva, joka alkaa 20–30-vuotiaana jatkuen läpi elämän. Sarjoittainen päänsärky on vahvasti perinnöllinen, joten sitä voi epäillä, jos omalla isällä tai isoisällä on ollut samanlaisia oireita.

Hortonia hoidetaan migreenin täsmälääkkeillä. Tavalliset tulehduskipulääkkeet eivät siihen auta. Tarvittaessa kipujakso katkaistaan kortisonikuurilla. Kivun lievityksessä käytetään myös 100-prosenttista happea, jota hengitetään maskin kautta enintään vartin ajan. Happipullo kulkee kodin ulkopuolella mukana pienessä repussa.

– Kipukohtauksen laukaisee jokin verisuonia aktivoiva tekijä, kuten sauna, alkoholi, lentäminen tai nitrolääkkeet. Happi supistaa verisuonia, ja vie siksi kivun pois, Tarja Suomalainen kertoo.
Kipukohtaus voi alkaa myös fyysisen rasituksen jälkeen.

KOLMOISHERMOSÄRKY

Sähköiskumaiset kivun leimahdukset toisella puolella kasvoja kielivät kolmoishermosärystä. Se on tavallisesti iäkkäämpien ihmisten vaiva, mutta sitä esiintyy myös nuorilla. Säryn syy on tuntematon, mutta joskus sen taustalla on verisuonipoikkeavuus, kasvain tai MS-tauti.

Tuskallinen kipuisku alkaa kasvojen koskettelusta tai vaikka lämpötilan vaihteluista. Iskuja voi olla vain kerran päivässä tai kymmeniä kertoja päivässä. Tavalliset särkylääkkeet eivät auta kolmoishermosärkyyn, avuksi tarvitaan hermossa kivunvälitykseen vaikuttavia estolääkkeitä, joskus myös neurokirurgiaa.

Myös purentaongelmat tai yöllinen hampaiden narskuttelu voivat aiheuttaa ohimolla tuntuvaa päänsärkyjä.

Oikomishoidon tai öisin käytettävän purentakiskon antama apu yllättää, jos on uskonut särkyjen johtuvan vaikkapa migreenistä.

– Stressi on lisännyt yönarskuttelijoiden määrää. Yöllä purraan päivän ongelmia poikki, Suomalainen kertoo.
Poskiontelontulehdus oireilee usein voimakkaana päänsärkynä, joka voimistuu pitkälleen mennessä, tärinässä tai vain kumartuessa.

Lue lisää Yllättäviä vaivoja narskuttelusta

Harvoin vakavaa

Päivystykseen pitää lähteä heti, jos päänsärky alkaa äkillisesti tai siihen liittyy halvaus, puhevaikeuksia tai tajunnan muutoksia. Kiire on myös, jos päänsärky alkaa ponnistuksessa, voimistuu nopeasti tai pahenee jatkuvasti.

Jatkuvista päänsäryistä kärsivä pelkää jossain vaiheessa sairastavansa jotain vakavaa. Tuttavapiiristä löytyy aina joku, jonka omat tai läheisen kivut ovat johtuneet aivokasvaimesta tai aivoverenkiertohäiriöstä. Tämän ilmiön Tarja Suomalainenkin tunnistaa, mutta rauhoittelee:

– Päänsäryn syyksi paljastuu onneksi hyvin harvoin aivokasvain.

Värähtelytuolissa kivun herraksi

Kun päänsäryn hoitamiseksi on kokeillut niin lääkkeitä, akupunktiota kuin stressin vähentämistäkin, voi päätyä matalataajuushoitoon. Sitä on annettu Suomessa jo parikymmentä vuotta, mutta laajemmin se on tunnettu kuntoutuslaitoksissa, esimerkiksi kehitysvammayksiköissä.

Musiikkiterapian apuvälineeksi alkujaan kehitetty fysioakustinen tuoli on parhaimmillaan stressiperäisten vaivojen hoidossa. Se sopii muun muassa unettomuuden, ahdistuksen, levottomuuden, pelkotilojen ja erilaisten kipujen lievittäjäksi.

Fysioakustinen tuoli muistuttaa ulkoisesti tv-tuolia, sellaista suurta nahkanojatuolia, jonka voi vivusta vääntää lähes makaavaan asentoon. Tuoliin on asennettu kaiuttimia, joiden kautta kehoon johdetaan värähtelynä tuntuvaa matalataajuista (27–113 hertsiä) siniääntä.

Tuolin toimintoja ohjataan tietokoneella, jolla säädellään kullekin sopiva äänen voimakkuus, korkeus, pulssit ja kiertosuunta. Hoidettava tuntee värähtelyn ja kuulee matalan murinan, joka muistuttaa voimakkaimmillaan pesukoneen linkousta.

Apuna voidaan käyttää musiikkia, mutta se ei ole välttämätöntä. Kuuro hyötyy hoidosta yhtä lailla kuin kuulevakin. Vaikutus on samantapainen kuin akupunktiolla tai lymfahieronnalla: hoito rentouttaa, jotkut kuvaavat oloaan vapautuneeksi.

Fysioakustista hoitoa saa kuntoutuslaitosten lisäksi yksityisesti ainakin Pääkaupunkiseudulta, Tampereelta, Lahdesta ja Jyväskylästä. Hoitokerta maksaa noin 50 euroa, ja siitä on lääkärin fysioterapialähetteellä mahdollisuus saada Kelan korvaus.

 

Lääkäriin, jos sinulla on

  • kova, nopeasti alkanut päänsärky, joka poikkeaa aiemmista päänsäryistä.
  • jatkuvasti paheneva päänsärky, johon lääkkeet eivät auta.
  • päänsärkyyn liittyvää kuumeilua, tajunnantason laskua, oksentelua, halvausoireita, puhevaikeuksia, näköhäiriöitä.

Päiväkirja voi paljastaa syyn

Omien päänsärkyjen kirjaaminen ylös helpottaa päänsäryn syyn selvittämisessä. Netistä löytyy valmiitakin päiväkirjan malleja, mutta sinikantinen vihkokin käy. Merkitse siihen

  1. milloin ja missä tilanteissa päätä särkee?
  2. mitä lääkkeitä ja kuinka paljon olet ottanut?
  3. helpottuiko särky ja missä ajassa?
Vierailija

Päänsärky seis!

Minulla epäiltiin kolmoishermosärkyä, sähköiskumaisia tujauksia päähän, kipu oli aika järjetöntä. Muutama kuukausi meni ja minulta poistettiin juurihoitoa vaatinut hammas. Seuraavalla kerralla osasin mennä ensin hammaslääkäriin ja taas juurihoito ja kipu hellitti. Jonkin verran oli vuoden aikana taas kipuja, teetin purentakiskon ja kivut loppuivat. Tosin vuosi sitten alkoi oireilemaan päähän ja muutaman kuukauden kuluttua poistettiin taas hammas. Nyt ei vuoteen ole ollut kipuja ja purentakisko...
Lue kommentti
rytmihäiriö, syke, verenpaine

Kun tuntee verenpaineen nostattajat ja rauhoittajat, pärjää jo pitkälle omilla hoitokeinoilla.

Suola on verenpaineen ykkösnostattaja

Suolaa vähentämällä saavuttaa jopa suuremman hyödyn kuin yhdellä verenpainelääkkeellä.

Nykyihmisten säätelyjärjestelmät ovat kivikautisella tasolla. Metsästäjä-keräilijät eivät lisänneet ruokaan suolaa, se vähä mitä he saivat, oli syömisissä luonnostaan. Pieni määrä natriumia on välttämätöntä elimistön hyvinvoinnille, mutta 1,5 grammaa vuorokaudessa riittää — eikä siihen tarvita lainkaan lisättyä ruokasuolaa. Suolasuositus ei ole aivan yhtä niukka, aikuinen saisi syödä päivässä teelusikallisen, 5 grammaa.

Suola kerää nestettä, jolloin myös elimistössä kiertävän veren määrä kasvaa. Sydän joutuu tekemään olan takaa töitä saadakseen veren liikkeelle. Verenpaineen nousulla sydän pyrkii korjaamaan tilanteen.

Suuri osa suolasta on piilossa: valmisruoissa, ravintolaruoissa, leivissä, leikkeleissä ja lihajalosteissa. Avuksi kaupassa voi ottaa pakkausmerkinnät, kuten ”vähäsuolainen”, ”suolaa vähennetty” tai sydänmerkki. Runsassuolaiseksi mainitut tuotteet kannattaa jättää hyllyyn.

Suolakuormaa vähentää helposti myös leipomalla itse.

Suu tottuu uudenmakuiseen ruokaan muutamassa kuukaudessa.

Kun suolaa vähentää, verenpaine laskee jo parissa viikossa. Onnistuessaan yläpaineen saa laskemaan keskimäärin seitsemän pykälää ja alapaineen neljä, mutta joillakin jopa enemmän. Mikään verenpainelääke yksistään ei pysty samaan! Suola on verenpaineen ykkösnostattaja.

Nautintoaineet vaikuttavat kaikkien paineisiin

Alkoholia suositellaan korkeintaan annos tai kaksi päivässä (yksi annos on pullo keskiolutta, 12 cl viiniä tai 4 cl väkeviä). Viikonloppujuhlijat ovat tuttuja lääkäreille: paineet pysyvät koholla alkuviikon, vaikka arkena ei joisi yhtään alkoholia.

Tupakka on suurin yksittäinen sydänsairauksien vaaran lisääjä. Jokainen tupakka nostaa verenpainetta.

Kahvi ei aiheuta pysyvää verenpaineen nousua, mutta aamun ensimmäinen kupillinen voi näkyä verenpaineen mittauksessa.

Pussillinen lakritsia voi nostaa verenpainetta

Osa reagoi jo pieneen määrään lakritsihappoa. Jos verenpaine on korkealla hoidosta huolimatta, syyksi saattaa paljastua himo salmiakkiin tai lakritsiin.

Syyllinen on lakritsihappo, joka jää majailemaan munuaisiin ja kerää elimistöön suolaa ja nestettä.

Lakritsihapon vaikutus verenpaineeseen on yksilöllinen, siksi sille ei ole asetettu turvarajaa. Joillakin pussillinen lakua saattaa nostaa paineet pilviin viikoiksi.

Lakritsihappoa on kaikissa mustissa karkeissa: lakritsissa, salmiakissa ja salmiakkipurkassa. Lakritsiuutteella maustetaan myös teetä ja alkoholijuomia.

Luontaistuotehyllylläkin kannattaa olla tarkkana. Musta herkku voi laukaista rytmihäiriöitä ja migreenin kaltaista päänsärkyä eli lakritsioireyhtymän.

Tahdin löysääminen rentouttaa verisuonetkin

Rentoutumista ja turhista murheista irrottautumista kannattaa harjoitella. Leppoistaminen laskee verenpainetta.

Jatkuvasti kohollaan olevat paineet ovat rasitus verisuonille, joiden seinämät alkavat paksuntua. Kun suonet käyvät ahtaiksi, sydämen on tehtävä enemmän töitä saadakseen hapen ja ravinteet kiertämään. Seurauksena on, että sydämen vasemman kammion lihakset alkavat paksuuntua.

Kova stressi tai suru voi nostaa verenpainetta hetkellisesti, mutta vaikutus laimenee, kun elämä rauhoittuu. Vuosia jatkuvat kiireet saattavat nostaa lukemia pysyvästi. Vasta eläkkeelle jääminen saattaa osoittaa, kuinka kovilla pumppu on ollut.

Verenpainen laskee, kun liikkuu säännöllisesti

Stressiä voi vähentää liikunnalla. Lajin rankkuus ei ole oleellista, tärkeämpää on säännöllisyys. Suositus on vähintään viisi puolen tunnin liikuntakertaa viikossa. Vähänkin on parempi kuin ei mitään. Myös lihaskunnosta kannattaa huolehtia.

Lajivalinnassa on parasta kuunnella omia mieltymyksiään. Lääkärit suosittelevat kävelyä, sauvakävelyä, uimista, vesijumppaa ja pyöräilyä, koska ne sopivat melkein kelle tahansa. Talven ykköslaji on hiihto. Hyötyliikunta työmatkoilla, puutarhassa tai kotiaskareissakin auttaa, jos se hiostuttaa ja hengästyttää. Tahdin löysääminen rentouttaa verisuonetkin.

 

Asiantuntija: Ilkka Tikkanen, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri, HYKS.

Verenpaine on kohonnut, jos se ylittää 140/90 mmHg

ilmavaiva, närästys, röyhtäisy, herkkä vatsa, turvotus

Hei, sinä herkkävatsainen, kai tiedät nämä pahikset ja hyvikset!

Ärsyttää, jos syöt...

➠ paljon valkoista viljaa

➠ sokeria ja keinomakeaa

➠ rasvaisia, käristettyjä ja uppopaistettuja ruokia

➠ hiilihapotettuja juomia

➠ maustettuja ruokia

Rauhoittaa, jos...

➠ aterioit rauhallisesti nautiskellen. Hotkiminen lisää ilman nielemistä ja voimistaa vatsanväänteitä.

➠ nautit useita pieniä aterioita yhden ison sijaan.

➠ juot kahvia kohtuullisesti. Tummapaahtoinen kahvi on vatsalle vaaleapaahtoista lempeämpää, sillä siinä on vähemmän parkkihappoja ja vatsaa ärsyttäviä aineita.

➠ muistat rentoutua. Hengitys- ja rentoutusharjoituksia voi tehdä vaikka työmatkalla.

➠ liikut säännöllisesti. Jo se auttaa, että nouset venyttelemään ja kierrät työpöydän ympäri.

➠ käytät paljon kuitupitoisia kasviksia, marjoja, hedelmiä ja täysjyväviljatuotteita.

➠ otat tulehduskipulääkettä vain tarvittaessa.

➠ juot tarpeeksi vettä päivän aikana. Se pistää suoliston liikkeeseen.

 

 

parantunut

Mikä ärsyttää ja mikä rauhoittaa vatsaa?

Ärsyyntynyt vatsa on koettu ja hirveää oli pahimmillaan, kun aamulla ei ehtinyt vessaan vaikka kuinka yritti pidättää suoliston paine lennätti väkisellä pöksyihin. Sitten join teetä pienen voileivän kanssa ja ainakin kolmekouristavaa ripulia ennenkuin rauhoittui. Lääkitystä liki kolme vuotta ja sitten päätös, nyt riittää. Probiootti plussalla ja ruokavaliolla vatsa parani aika nopeasti. Kyllä se väärillä ruokailutavoilla taas menisi huonoon kuntoon. Sienet, hernekeitto, pavut ja samantyyppiset...
Lue kommentti
akne, aknehoito

Olen 21 v. mies, jolla on akneongelma. Olen syönyt aiemmin akneeni isotretinoiinikuurin, ja se toimi hyvin. Haluaisin syödä sellaisen uudestaan, mutta haittaako hiusten lähtöön käyttämäni finasteridi eli voiko näitä syödä samaan aikaan?

Isotretioniini on vaikean aknen lääkehoito, jota saavat määrätä vain ihotautien erikoislääkärit tai heidän valvonnassaan toimivat lääkärit, joilla on kokemusta lääkkeen käytöstä. Tämä johtuu etenkin siitä, että lääke voi aiheuttaa hyvin vaikeita sikiön epämuodostumia. Naisilla lääkkeen aikana on siten ehdottomasti käytettävä luotettavaa ehkäisyä. Miehillä vastaavaa vaaraa ei ole. Isotretioniinikuurin pituus on tavallisesti 5-6 kuukautta ja lääkityksen aikana on seurattava maksa- ja triglyseridiarvoja.

Isotretioniinin kanssa ei pidä käyttää yhtä aikaa A-vitamiinia eikä tetrasykliinejä. Myös ihoa kuivattavia paikallishoitovalmisteita on vältettävä. Finasteridilla ei ole merkityksellisiä yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa hiustenlähtöön käytettävällä annoksella.
Isotretinoiinilla ja finasteridilla ei tiedetä olevan yhteisvaikutuksia keskenään, joten voitte huoletta käyttää niitä samanaikaisesti.
 

 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

rytmihäiriö, syke, verenpaine

Verenpaineen nousu on muutakin kuin hälyttävä lukema mittarin näytöllä: valtimotautien riski pitää ottaa vakavasti. Älä kuitenkaan usko ihan kaikkea, mitä verenpaineesta väitetään.

MYYTTI 1: Verenpaine nousee keski-iässä.

Väärin. Keski-iässä lukemat usein nousevat, mutta mikään itsestäänselvyys se ei ole.

On vanha myytti, että verenpainelukemat nousisivat väistämättä keski-iässä. Tästä todisteena ovat luonnonkansat, joilla ikä ei nosta lukemia. Toisin on länsimaissa. Täällä yläpaine kipuaa pikkuhiljaa ylöspäin. Alapaine puolestaan lähtee keski-iän jälkeen usein alaspäin – noustuaan ennen sitä yläpaineen lailla.

Syyllinen on elämäntapamme. Olemme tottuneet liikaan yltäkylläisyyteen: ruokaa on aina saatavissa ja se on liian suolaista. Liikkuminen jää monella kauaksi riittävästä, etenkin jos työpäivät istutaan.

Verenpaineen hiljattaista nousua ei pidä niellä sellaisenaan. Tavoitetasot ovat samat iästä riippumatta.

Verenpaine on kohonnut, jos se ylittää 140/90 mmHg.

Hyvänä pidetään lukemia alle 130/85 mmHg. Ihanteena olisi vielä pienemmät lukemat.

 

MYYTTI 2: Vanhempien verenpaine periytyy.

Osittain totta. Geeneillä on vaikutusta, mutta arkisilla valinnoilla voi torjua tai siirtää sairastumista.

Verenpaine on perinnöllistä, mutta vääjäämätöntä sairastuminen ei ole, vaikka molemmilla vanhemmilla olisi verenpainetauti. Geenit määräävät riskistä 30—60 prosenttia, loppuun voi vaikuttaa elintavoilla. Huonotkaan geenit eivät tehoa, jos syö ja liikkuu terveellisesti.

Verenpainesukuun kuuluvan kannattaa tarkistaa elintapansa jo kolmikymppisenä, muiden viimeistään nelikymppisenä. Vaaka ja peili ovat parhaimmat apuvälineet elintaparemontin tulosten arvioinnissa.

Joskus kohonneen verenpaineen takaa löytyy muu sairaus, kuten uniapnea tai munuaissairaus. Niiden hoitaminen tasoittaa usein myös verenpaineen.

MYYTTI 4: Korkea verenpaine ei vaivaa hoikkaa.

Väärin. Suuri osa verenpainetautia sairastavista on ylipainoisia, mutta jos elintavat ovat huonot, hoikkuus ei suojaa.

Hoikan verenpaineet voivat olla koholla, jos elintavat eivät ole kunnossa. Vaarassa ovat ainakin suolan ystävät ja ne, joille alkoholi maistuu usein. Sukurasitekin vaikuttaa, mutta sen voi ohittaa elämällä terveesti. Oli paino mikä tahansa, kasvisvoittoinen ruokavalio, kala-ateria vähintään kahdesti viikossa, vähärasvaiset maitovalmisteet ja pehmeät rasvat ovat hyväksi paineille.

Ylipainoista auttaa jo muutaman kilon laihdutus. Neljän prosentin pudotus laskee lukemia saman verran kuin yksi verenpainelääke. Mihinkään superdieetteihin ei kannata voimiaan panna, sillä nopeat jättipudotukset eivät automaattisesti tarkoita pienempiä verenpainelukemia.

Asiantuntija: Ilkka Tikkanen, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri, HYKS.

Vierailija

Älä usko kaikkia väitteitä verenpaineesta

Suolasta taas aikalailla turhaa höpinää. Suola vaikuttaa vain noin 20% ihmisistä verenpaineeseen. Eli jos suolan vähentäminen ei toimi, on turha stressata siitä. Ja liian alhainen suolankäyttö on itseasiassa myös vahingollista. Suurin syy korkeaan verenpaineeseen on nykyään hyperinsulemia/insuliiniresistanssi, joka alkaa parantua kun siirtyy vhähilihydraattiseen dieettiin. Vankka teteellinen näyttökin on olemassa, vaikka eihän noita tutkimuksia suomessa uutisoida, kun keino on terveyseliitin...
Lue kommentti