Päänsärkyä ei kannata lievittää viikkokausia tulehduskipulääkkeillä vaan selvittää, miksi päässä jyskyttää. Jännityspäänsärkyä, migreeniä, sarjoittaista päänsärkyä ja kolmoishermosärkyä hoidetaan eri keinoilla.

Kun särky alkaa hartiaseudulta ja takaraivolta, kyseessä on yleensä jännityspäänsärky. Puristava, repivä tai vihlova kipu leviää päälaelle, ohimoille ja koko pään alueelle. Se voi tuntua päässä pantana tai liian kireänä pipona. Joillakin on lisäksi huimausta, korvien huminaa tai puutumista kasvoissa ja hartioissa.

– Jännityksestä johtuvaa oireilua ei aina edes kuvata kivuksi vaan potilas kertoo päänsä olevan raskaan tuntuinen, neurologi Tarja Suomalainen tietää.

Ja raskasta on elämäkin, sen lääkäri näkee ilman kummempia tutkimuksia. Pitkään jatkunut kiireinen työ huonossa asennossa näkyy olemuksessa: hartiat ovat sananmukaisesti korvissa ja otsa rypyssä.

JÄNNITYSPÄÄNSÄRKY

Yö helpottaa särkyä

Jännityspäänsäryn arvellaan johtuvan lihasten ylikuormituksesta, hermoston kipumekanismien muuntumisesta ja kudosten ärsytyksestä. Lihakset voivat olla kireät tai kosketusarat, mutta aina näin ei ole.

Tavallinen tarina on huono työasento yhdistettynä kiireeseen ilman taukoja. Päänsärkyjen takaa voi paljastua myös vähäinen liikunta ja ulkoilu, riittämätön uni, masennus tai ristiriidat perhe-elämässä.

Jännityspäänsärky pahenee tavallisesti iltaa kohden, kun päivän kiireet kasaantuvat entisten päälle. Useimmat rentoutuvat yöllä niin, että aamulla pää ei ole kipeä.

Lääkärille hakeudutaan, kun särkyä on kestänyt viikkoja, eivätkä tulehduskipulääkkeet enää auta. Unikin on jo alkanut häiriintyä niin, ettei yö tuo toivottua helpotusta.

– Ihmiset ovat huolissaan päänsärystä tai käyttämistään lääkemääristä, Suomalainen toteaa.

Rentoutta vapaalla tyylillä

Jännityspäänsäryn parasta hoitoa on liikkuminen. Reippailu ulkoilmassa pistää verenkierron lihaksissa liikkeelle ja rentouttaa hartiat. Joskus tarvitaan fysioterapiaa tai muita rentoutuskeinoja.

– Liikunta ei yleensä pahenna jännityspäänsärkyä, mutta joskus innokkaasti aloitettu liikuntaharrastus saattaa alkuun jumittaa hartiat, Suomalainen kertoo.

Elämä täytyisi saada jollakin tavalla hallintaan, niin ettei koko ajan olisi hieman jäljessä itsensä ja muiden asettamista vaatimuksista. Moni on vastaanotolle tullessaan jo yrittänyt muuttaa elämäänsä, mutta lääkärin sana painaa paljon.

Tarja Suomalaisen mielestä päänsäryn syitä tutkitaan liikaa koneilla, ja potilaat uskovat turhan paljon lääkkeiden voimaan. Yleensä diagnoosiin riittää huolellinen haastattelu. Lääkehoidon rinnalla pitäisi tehdä muutoksia, joilla saa arjen pienet asiat sujumaan. Vapaa-aikaansa ei ole pakko täyttää harrastuksilla eikä liikkuminen ole ainoa tapa stressin purkuun. Tyyli on vapaa – tärkeintä on lopputulos.

– Sitä voi vaikkapa shoppailla tai torkahtaa sohvalle, jos se rentouttaa.

Taukoa särkylääkkeistä

Jos joutuu ottamaan särkylääkettä useampana päivänä viikossa, kannattaa pysähtyä miettimään, mitä voisi tehdä toisin. Elimistö ei pitkään kestä tällaisia määriä: joko vatsa tai pää hermostuu.

Tulehduskipulääkkeiden aiheuttama mahahaavan riski on useiden tiedossa, mutta särkylääkepäänsärkyä ei vielä tunneta.

Lääkepäänsärky on päivittäistä tai lähes päivittäistä puristavaa tai repivää särkyä otsalla ja silmien takana. Silmät voivat olla valonarat tai katsetta on vaikea kohdistaa. Kipu alkaa usein aamuyöllä, kun särkylääkkeen vaikutus loppuu. Myös pahoinvointi, ärtymys ja univaikeudet kielivät liiasta särkylääkkeiden käytöstä.

– Särkylääkepäänsärky on yleisempää kuin uskomme. Tapaan näitä potilaita vastaanotollani joka viikko, Suomalainen kertoo.

Syyllisenä särkyyn voi olla mikä vain kipulääke: ilman reseptiä tai reseptillä ostettu tulehduskipulääke, kodeiinia sisältävä yhdistelmälääke tai migreenin täsmälääke.

Lääkepäänsärky helpottaa vain panemalla lääkkeet tauolle pariksi viikoksi. Joskus särkylääkevieroitukseen tarvitaan 1–2 viikon sairausloma vieroitusoireiden takia. Niitä voidaan helpottaa kipukynnystä nostavilla lääkkeillä tai pahoinvointilääkkeillä. Voimakkaan oksentelun vuoksi tarvitaan joskus sairaalahoitoa tiputuksineen.

– Kun särkylääkkeistä on päässyt eroon, niiden jatkuvaa käyttöä ei kannata aloittaa uudestaan. Muuten kierre alkaa alusta, Suomalainen muistuttaa.

MIGREENI

Sykettä ohimolla

Jos päänsärky on sykkivää – kuin vasaralla jyskytettäisiin – ja tuntuu vain toisella puolella päätä tai silmän takana, se saattaa olla migreeniä. Migreenikohtaukseen liittyy usein pahoinvointia, valonarkuutta ja ääniherkkyyttä.

Migreenille on tyypillistä kohtauksenomaisuus, ei jatkuva jomotus. Kohtauksen voi laukaista stressi tai sen hellittäminen, valvominen, pitkät ruokailuvälit, alkoholi ja jotkut ruoka-aineet. Usein jyskytystä edeltää palelu, ärtyisyys, haukottelu tai makean himo. Niin sanottua aurallista migreeniä sairastavat aavistavat tulevan kohtauksen silmissä vilahtelevista sahalaita- tai pallokuvioista.

– Migreenin tunnistaa siitäkin, että pienikin fyysinen ponnistelu, kuten portaiden nousu tai kumartaminen, voimistaa särkyä, Suomalainen opastaa.

Hoidon perusta on lepo viileässä ja hämärässä huoneessa. Lisäksi käytetään parasetamolia tai tulehduskipulääkkeitä. Monet tarvitsevat lääkärin määräämiä migreenin täsmälääkkeitä eli triptaaneja.

Kaikissa migreenilääkkeissä on tärkeää, että niitä otetaan riittävän suuri määrä ja ajoissa – jo ensimmäisten oireiden paljastaessa tulevan kohtauksen.

Fysioterapia tai akupunktio saattaa auttaa niitä migreenikkoja, joilla on taipumusta niskalihasten jännitykseen.

Jos migreeni vaivaa enemmän kuin 3–4 kertaa kuukaudessa tai kohtaukset tekevät arjesta sietämättömän, voidaan harkita päivittäistä estolääkitystä. Estolääkkeet ovat joko verenpaine-, masennus- tai epilepsialääkkeitä. Usein joudutaan kokeilemaan monia estolääkkeitä ennen kuin löytyy sopiva ja tehokas.

– Migreenipotilaan on hyvä tietää, että estolääkityksestä huolimatta kohtauksia voi tulla. Täysin niitä ei saada loppumaan, Suomalainen muistuttaa.

Estolääkitys voi myös vähentää, lyhentää tai lieventää kohtauksia ja tehdä migreenistä sellaisen, että kohtauslääkkeet tehoavat aiempaa paremmin.

Hormonit heittelevät

Naisilla on enemmän migreeniä kuin miehillä. Tästä saamme syyttää estrogeenitasojen heilahteluja. Migreeni alkaa tytöillä usein murrosiässä, tai jos sitä on ollut jo lapsena, se saattaa voimistua nuoruuden hormonimyrskyissä. Pojilla puolestaan lapsena alkanut migreeni voi hellittää jo murrosiän jälkeen.

Estrogeenit ovat myös luultavasti syynä siihen, että kuukautisten aikaan esiintyvät migreenikohtaukset ovat vaikeasti hoidettavia. Naisten migreeni rauhoittuu usein vasta vaihdevuosien jälkeen, kun taas miesten migreeni saattaa hellittää tai loppua kokonaan jo aiemmin.

Kuukautisten alkua edeltävänä päivänä otettu tulehduskipulääke tai lyhytjaksoinen estolääke voi auttaa, jos migreenikohtaukset tulevat aina kuukautisten aikaan. Jotkut hyötyvät hormoniheilahteluja tasaavista e-pillereistä.

SARJOITTAINEN PÄÄNSÄRKY

Tuskaa kellon tarkkuudella

Aamuyöstä alkava polttava ja repivä kipu toisen silmän ympärillä voi paljastua sarjoittaiseksi päänsäryksi eli Hortonin taudiksi. Kivun puoleinen silmä punoittaa ja vetistää ja nenä on tukkoinen.

Kipukohtaus herättää usein aamuyöstä. Se alkaa lähes minuutin tarkkuudella samaan aikaan kuin aikaisemmillakin kerroilla. Tuska kestää parista minuutista pariin tuntiin, vain palatakseen myöhemmin uudestaan. Kipujaksot uusiutuvat päivittäin muutaman viikon tai kuukauden ajan, ja saattavat sitten pysyä pitkäänkin pois. Monilla kohtausjaksot tulevat aina samaan aikaan vuodesta.

Hortonin tauti on tyypillisesti miesten vaiva, joka alkaa 20–30-vuotiaana jatkuen läpi elämän. Sarjoittainen päänsärky on vahvasti perinnöllinen, joten sitä voi epäillä, jos omalla isällä tai isoisällä on ollut samanlaisia oireita.

Hortonia hoidetaan migreenin täsmälääkkeillä. Tavalliset tulehduskipulääkkeet eivät siihen auta. Tarvittaessa kipujakso katkaistaan kortisonikuurilla. Kivun lievityksessä käytetään myös 100-prosenttista happea, jota hengitetään maskin kautta enintään vartin ajan. Happipullo kulkee kodin ulkopuolella mukana pienessä repussa.

– Kipukohtauksen laukaisee jokin verisuonia aktivoiva tekijä, kuten sauna, alkoholi, lentäminen tai nitrolääkkeet. Happi supistaa verisuonia, ja vie siksi kivun pois, Tarja Suomalainen kertoo.
Kipukohtaus voi alkaa myös fyysisen rasituksen jälkeen.

KOLMOISHERMOSÄRKY

Sähköiskuja kasvoilla

Sähköiskumaiset kivun leimahdukset toisella puolella kasvoja kielivät kolmoishermosärystä. Se on tavallisesti iäkkäämpien ihmisten vaiva, mutta sitä esiintyy myös nuorilla. Säryn syy on tuntematon, mutta joskus sen taustalla on verisuonipoikkeavuus, kasvain tai MS-tauti.

Tuskallinen kipuisku alkaa kasvojen koskettelusta tai vaikka lämpötilan vaihteluista. Iskuja voi olla vain kerran päivässä tai kymmeniä kertoja päivässä. Tavalliset särkylääkkeet eivät auta kolmoishermosärkyyn, avuksi tarvitaan hermossa kivunvälitykseen vaikuttavia estolääkkeitä, joskus myös neurokirurgiaa.

Myös purentaongelmat tai yöllinen hampaiden narskuttelu voivat aiheuttaa ohimolla tuntuvaa päänsärkyjä. Oikomishoidon tai öisin käytettävän purentakiskon antama apu yllättää, jos on uskonut särkyjen johtuvan vaikkapa migreenistä.

– Stressi on lisännyt yönarskuttelijoiden määrää. Yöllä purraan päivän ongelmia poikki, Suomalainen kertoo.
Poskiontelontulehdus oireilee usein voimakkaana päänsärkynä, joka voimistuu pitkälleen mennessä, tärinässä tai vain kumartuessa.

Harvoin vakavaa

Päivystykseen pitää lähteä heti, jos päänsärky alkaa äkillisesti tai siihen liittyy halvaus, puhevaikeuksia tai tajunnan muutoksia. Kiire on myös, jos päänsärky alkaa ponnistuksessa, voimistuu nopeasti tai pahenee jatkuvasti.

Jatkuvista päänsäryistä kärsivä pelkää jossain vaiheessa sairastavansa jotain vakavaa. Tuttavapiiristä löytyy aina joku, jonka omat tai läheisen kivut ovat johtuneet aivokasvaimesta tai aivoverenkiertohäiriöstä. Tämän ilmiön Tarja Suomalainenkin tunnistaa, mutta rauhoittelee:

– Päänsäryn syyksi paljastuu onneksi hyvin harvoin aivokasvain.

Värähtelytuolissa kivun herraksi

Kun päänsäryn hoitamiseksi on kokeillut niin lääkkeitä, akupunktiota kuin stressin vähentämistäkin, voi päätyä matalataajuushoitoon. Sitä on annettu Suomessa jo parikymmentä vuotta, mutta laajemmin se on tunnettu kuntoutuslaitoksissa, esimerkiksi kehitysvammayksiköissä.

Musiikkiterapian apuvälineeksi alkujaan kehitetty fysioakustinen tuoli on parhaimmillaan stressiperäisten vaivojen hoidossa. Se sopii muun muassa unettomuuden, ahdistuksen, levottomuuden, pelkotilojen ja erilaisten kipujen lievittäjäksi.

Fysioakustinen tuoli muistuttaa ulkoisesti tv-tuolia, sellaista suurta nahkanojatuolia, jonka voi vivusta vääntää lähes makaavaan asentoon. Tuoliin on asennettu kaiuttimia, joiden kautta kehoon johdetaan värähtelynä tuntuvaa matalataajuista (27–113 hertsiä) siniääntä.

Tuolin toimintoja ohjataan tietokoneella, jolla säädellään kullekin sopiva äänen voimakkuus, korkeus, pulssit ja kiertosuunta. Hoidettava tuntee värähtelyn ja kuulee matalan murinan, joka muistuttaa voimakkaimmillaan pesukoneen linkousta.

Apuna voidaan käyttää musiikkia, mutta se ei ole välttämätöntä. Kuuro hyötyy hoidosta yhtä lailla kuin kuulevakin. Vaikutus on samantapainen kuin akupunktiolla tai lymfahieronnalla: hoito rentouttaa, jotkut kuvaavat oloaan vapautuneeksi.

Lahtelainen psykoterapeutti Marco Kärkkäinen on käyttänyt fysioakustista tuolia potilastyössä kymmenkunta vuotta. Hän vertaa matalataajuushoitoa liikuntaan. Juostessa lihakset vuoroin löystyvät ja kiristyvät, nyt saman lihasstimulaation aiheuttaa värisevä tuoli. Verenkierto vilkastuu ja nesteet lähtevät liikkeelle, aivan kuin liikkuessa.

Kärkkäinen uskoo kokonaisvaltaiseen hoitamiseen:

– Kun ihmisellä on mielessä ongelmia, ne vaikuttavat kehoon, ja päinvastoin.

Kärkkäisen potilaat ovatkin saaneet apua tuolista niin fyysisiin vaivoihinsa kuin henkisten lukkojen avaamiseen.

– Joidenkin kanssa pääsee aivan eri tavalla keskustelemaan henkilökohtaisten ongelmien syistä, kun he ovat ensin rentoutuneet fysioakustisessa tuolissa.

Päänsärkyjen taustalta löytyy lähes aina stressiä, jonka syitä ei välttämättä itse tunnista. Jollekin se on liiallinen työnteko tai työn puute, toiselle vaikeat suhteet läheisiin, kolmannelle liiallinen alkoholin käyttö.

Kärkkäinen uskoo, että fysioakustinen hoito yhdistettynä keskusteluun auttaa. Lääkkeistä voi päästä jopa kokonaan eroon.

– Hoito vähentää kipuja, mutta ei vie niitä kaikilta kokonaan pois. Kipujensa kanssa oppii kuitenkin pärjäämään, kun tunnistaa, mitkä asiat rassaavat ja tekee muutoksia elämässään.

Fysioakustista hoitoa saa kuntoutuslaitosten lisäksi yksityisesti ainakin Pääkaupunkiseudulta, Tampereelta, Lahdesta ja Jyväskylästä. Hoitokerta maksaa noin 50 euroa, ja siitä on lääkärin fysioterapialähetteellä mahdollisuus saada Kelan korvaus.

Lue lisää
Kokeile niskajumppaa päänsärkyyn
Viiden vuoden päänsärky
Tunnista vakava pääkipu

Lääkäriin, jos sinulla on

  • kova, nopeasti alkanut päänsärky, joka poikkeaa aiemmista päänsäryistä.
  • jatkuvasti paheneva päänsärky, johon lääkkeet eivät auta.
  • päänsärkyyn liittyvää kuumeilua, tajunnantason laskua, oksentelua, halvausoireita, puhevaikeuksia, näköhäiriöitä.

Päiväkirja voi paljastaa syyn

Omien päänsärkyjen kirjaaminen ylös helpottaa päänsäryn syyn selvittämisessä. Netistä löytyy valmiitakin päiväkirjan malleja (esim. Suomen migreeniliiton sivuilta), mutta sinikantinen vihkokin käy. Merkitse siihen

  1. milloin ja missä tilanteissa päätä särkee?
  2. mitä lääkkeitä ja kuinka paljon olet ottanut?
  3. helpottuiko särky ja missä ajassa?
Vierailija

Päänsärky seis!

Minulla epäiltiin kolmoishermosärkyä, sähköiskumaisia tujauksia päähän, kipu oli aika järjetöntä. Muutama kuukausi meni ja minulta poistettiin juurihoitoa vaatinut hammas. Seuraavalla kerralla osasin mennä ensin hammaslääkäriin ja taas juurihoito ja kipu hellitti. Jonkin verran oli vuoden aikana taas kipuja, teetin purentakiskon ja kivut loppuivat. Tosin vuosi sitten alkoi oireilemaan päähän ja muutaman kuukauden kuluttua poistettiin taas hammas. Nyt ei vuoteen ole ollut kipuja ja purentakisko...
Lue kommentti
mausteet antibiootteina antibakteeriset korianteri oregaano hunaja

Bakteereita tuhoavat luonnonaineet voisivat toimia jopa antibioottien korvikkeena.Tutkimukset ovat löytäneet maustekaapista kolme lupavaa luonnonlääkettä.

Korianteriöljy

Välimerellisiin ja aasialaisiin herkkuihin kuuluva korianteri on tunnettu lääkekasvina antiikin ajoista lähtien. Intialaisessa perinteessä korianterimehua on kurkumaan sekoitettuna käytetty muun muassa unilääkkeenä, ruoansulatuksen tukena sekä aknen hoidossa.

The Journal of Medical Microbiology -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan korianteriöljy kykenee tappamaan salmonella-, E. coli- ja MRSA-bakteerin. Tutkijoiden mukaan liuos, joka sisältää kaksi prosenttia korianteriöljyä, kykenee tuhoamaan bakteerien soluseinämiä ja lopulta myös itse bakteerin.

Oreganoöljy

Oreganoöljyä on käytetty vuosisatojen ajan erityisesti hengitysteiden hoidossa. Myös ulkoiseen käyttöön soveltuvan oreganoöljyn tiedetään tappavan muun muassa E. coli-, salmonella- ja stafylokokkibakteereja. Cornellin yliopiston tutkimuksen mukaan oreganoöljy on tehokas 30:a eri taudinaiheuttajaa vastaan.

Brittiläisten ja intialaisten muodostama tutkimusryhmä osoitti, että Himalajan oreganoöljyllä on mahdollista tappaa myös MRSA-bakteeri.

Hunaja

Hunajaa on käytetty tuhansia vuosia muun muassa vatsan, hengitysteiden ja ihovaurioiden hoidossa. Helsingin yliopiston raportin mukaan hunaja vaikuttaa antimikrobisesti ainakin 60:ta eri bakteerilajia kohtaan. Näihin kuuluu uusimpien tutkimusten mukaan pneumokokki, joka aiheuttaa keuhkokuumetta sekä korva- ja poskiontelotulehduksia.

Englannin terveysviranomaiset ovat hiljattain kehittäneet reseptivapaan Surgihoney-nimisen hunajan vaikeiden haavojen hoitoon. Surgihoneylla – joka ei ole vielä kaupallisesti saatavissa – on tuhottu MRSA-bakteeri muutamassa päivässä.

Asiantuntija: Veli-Jukka Anttila, osastonylilääkäri, infektioidentorjuntayksikkö, HYKS.

väärinlukeminen lukihäiriö neurologia aivot

Olen viime aikoina ihmetellyt kummallista ilmiötä. Kun luen jonkin tekstin, luulen ymmärtäneeni sen mutta olenkin ymmärtänyt aivan väärin. Kun palaan hetken päästä tekstiin, ihmettelen kuinka tässä näin lukeekaan. Numeroiden kanssa on sama juttu. Mistähän tämä voisi johtua? Olen 42-vuotias nainen.

Oireesi voisi selittyä lukihäiriöllä tai numerosokeudella. Mutta jos sinulla olisi jompikumpi, tietäisit sen. Näin paljon elämää haittaavat ongelmat kun ilmenevät yleensä jo lapsena tai viimeistään nuorena.

Kuvauksesi perusteella "lukihäiriö" on kuitenkin uusi ongelma ja vaivannut Sinua vasta vähän aikaa. Tämän vuoksi Sinun kannattaa kääntyä neurologin puoleen. Hän voi sulkea pois lievän aivoverenkierron häiriön mahdollisuuden.
 

Matti Huttunen
psykiatri, psykoterapeutti

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

raikas ilma auringonvalo bakteerit

On olemassa kaksi ikiaikaista lääkettä, joita ei voi taatusti patentoida: auringonvalo ja raikas ilma. Entisaikojen tapaan niillä voisi olla paljon annettavaa potilaiden hoidossa.

Eittämättä vanhin ja halvin mielialahoito on ulkoilu raikkaassa ja aurinkoisessa ilmassa. Auringonvalo ylläpitää vuorokausirytmiä ja tehostaa D3-vitamiinin tuotantoa, mikä taas antaa potkua immuunipuolustukselle.

Kaiken kukkuraksi auringonvalo ja raikas ilma toimivat antimikrobisesti.

Auringonvalo ja hapekas ilma tappavat ilmassa leijuvia bakteereita ja eliminoivat elimistössä majailevia tuberkuloosimikrobeja.

Auringonvalon antimikrobinen teho perustuu UV-säteisiin. Raikkaan ilman terveysvaikutukset ovat puolestaan hapen ansiota. Korkeaa happipitoisuutta osataan hyödyntää ylipainehappihoidoissa tiettyjen anaerobi-infektioiden yhteydessä. Tällaisia voivat olla muun muassa poskiontelo- ja umpilisäkkeen tulehdus, jäykkäkouristus ja keuhkokuume.

Nightingalen opeilla

Historian saatossa auringonvalo ja raikas ilma ovat olleet sairaanhoidon kulmakiviä. Tärkeimpänä pioneerina toimi brittiläinen sairaanhoitaja Florence Nightingale, joka vaikutti raikkaine ideoineen 1800-luvun puolivälissä.

Nightingalen ajatusten siivittämänä sairaalat rakennettiin valoisiksi ja ilmaviksi. Huoneet olivat pitkiä ja kapeita ja niissä oli etelään avautuvat työntöikkunat, jotka ulottuivat kattoon asti. Siten puhdas ilma pääsi virtaamaan huoneen läpi. Tämä järjestely ei ainoastaan laimentanut ilmassa leijuvia taudinaiheuttajia, vaan tappoi niitä.

Sängyt saivat alleen pyörät, jotta potilaat pääsisivät ulos kylpemään aurinkoon ja hapekkaaseen ilmaan. Nämä melko simppelit menetelmät vähensivät sairaalakuolemia merkittävästi.

Vanhojen tautien paluu

Nightingalen opit alkoivat vaipua unholaan 1960-luvulla, kun antibiootteja alkoi tulla markkinoille. Koska ne tarjosivat nopean ja tehokkaan avun, valo ja ilma koettiin tarpeettomiksi. 1960-luvun lääkärien olettamus oli, että antibioottien ansiosta tartuntataudit on pian kokonaan selätetty.

Samalla vaatimukset energiatehokkuudesta kasvoivat — isoista ja avoimista ikkunoista luovuttiin lämpöhukan ehkäisemiseksi. Sairaaloissa suosituiksi tulivat ilmanvaihtojärjestelmät, joissa ilma kiertää suodattimien läpi.

Tänä päivänä energiatehokkuuden tarve on suurempi kuin koskaan, mutta toive siitä, että tartuntataudit olisi selätetty, kuoli kauan sitten. Kasvava määrä taudinaiheuttajia on muuttumassa vastustuskykyisiksi antibiootteja vastaan. Lääkeyhtiöt eivät myöskään kehittele antibiootteja entiseen tahtiin.

Paljon puhuvaa on, että 1960-luvulla helposti hoidettavissa olleet infektiot ovat muuttumassa antibiooteille vastustuskykyisiksi. Näitä ovat muun muassa tuberkuloosi, keuhkokuume ja tippuri. 2000-luvun aikana olemme kohdanneet myös potentiaalisia pandemioita, kuten SARS ja lintuinfluenssa.

Ilmanvaihto vanhoin metodein

Hoitoon liittyvät infektiot ovat nykyisin tavallisia, kertoo osastonylilääkäri Veli-Jukka Anttila HYKSin infektioidentorjuntayksiköstä. Sairaalasta riippuen hoitoon liittyviä infektioita esiintyy 6—10 prosentilla potilaista.

On arvioitu, että Suomessa kuolee vuosittain noin 750 potilasta hoitoon liittyvään infektioon.

— On arvioitu, että Suomessa kuolee vuosittain noin 750 potilasta, joilla on hoitoon liittyvä infektio ilman kuolemanvaaraa aiheuttavaa sairautta, Anttila toteaa.

Raittiilla ilmalla ja auringonvalolla olisi estettävissä huomattava määrä vakavista sairaalainfektioista, väittää mikrobiologi Stephanie Dancer New Scientist -lehdessä. Suomessakin luennoineen Dancerin mukaan sairaalat tulisi suunnitella siten, että ikkunat voisivat olla säännöllisesti auki ja potilaita voitaisiin kuljettaa ulos vuoteissaan.

Vanhoin metodein on mahdollista tyrehdyttää muun muassa tuberkuloosin leviäminen, selviää Lontoon Imperial Collegen tutkimuksista. Perun pääkaupungin Liman vanhemmissa sairaaloissa koneellista ilmanvaihtoa ei ole, uusimmissa sen sijaan on. Tutkijat osoittivat hiilidioksidisammuttimien avulla tehdyllä kokeella, että vanhojen sairaaloiden ilmanvaihto oli yli kaksi kertaa uusia sairaaloita nopeampi.

Myös Anttilan mukaan valon ja ilman ajatukset ovat hyviä. Hän kuitenkin muistuttaa, että nykyiset hoitojen tulokset ovat paljon parempia kuin Nightingalen aikana, koska tänä päivänä on niin paljon enemmän tietoa mikrobeista ja tarttumistavoista.

Täsmävaloa iholle

Auringon UV-säteet nujertavat tehokkaasti haitallisia bakteereita, mutta suurina pitoisuuksina UV-säteily aiheuttaa dna-vaurioita. Käytännössä tämä tarkoittaa selvää ihosyöpäriskiä.

Auringonvalon hyötyjä voi kuitenkin saavuttaa ilman aurinkoa. Columbian yliopiston tutkimuksissa selvisi, että tuottamalla valoa 207 nanometrin aallonpituudella vältytään solukon vaurioittamiselta, mutta voidaan tappaa bakteereita, mukaan lukien MRSA.

— UV-valo vaikuttaa tällä hetkellä mielenkiintoisimmalta ympäristön mikrobeja tuhoavalta menetelmältä. Tähän on jo olemassa sairaaloihin tarkoitettu laite Tru-D, Anttila valaisee.

Muista ei-lääkinnällisistä keinoista Anttila korostaa hyvän käsihygienian merkitystä: sen avulla MRSA-tartunnoista yli 30 prosenttia ja leikkauksen jälkeisistä haavainfektioista noin 30 prosenttia voidaan ehkäistä.

Tärkeitä menetelmiä ovat myös riittävä siivous, asianmukainen hoitoympäristö ja koulutettu henkilökunta, joka osaa ehkäistä infektioita. Anttila muistuttaa, että paranemisessa myös potilaan mielentila on isossa osassa ja siihen vaikuttaa ratkaisevasti se, kuinka potilas ympäristössään viihtyy.

Vierailija

Aurinko ja raikas ilma nujertavat pahat bakteerit

Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain huhti-toukokuun vaihteesta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana, vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Talvella UVB-indeksi on nolla.
Lue kommentti

Emättimen kutina saattaa olla sitkeä vaiva ja herättää huolta. Asiantuntijamme kertoo, mistä kutina yleensä johtuu ja mikä siihen auttaa.

Jos yhdynnän jälkeen alapää alkaa kutista, moni pelästyy. Yleensä kutina on vaaratonta – kumppanin sperma on esimerkiksi saattanut sekoittaa emättimen oman bakteerikannan tai herkkä limakalvo on ärtynyt hankauksesta.

Kutina voi johtua myös kumiallergiasta. Tavalliset, luonnonkumiset lateksia sisältävät kondomit eivät silloin sovi. Vaihtoehtona ovat lateksittomat polyuretaanimuovista valmistetut erikoiskumit.

Tavallisin  syy kutinaan on hiivatulehdus. Siihen liittyy usein vaaleaa, hieman kokkareista ja makeahkon hajuista valkovuotoa. Hiiva kertoo siitä, että emättimen bakteeritasapaino on häiriintynyt.

Sukupuolitauti aiheuttaa kutinaa vain harvoin. Ainoa poikkeus on herpes, ja sekin oireilee pikemminkin kirvelynä. Sen myös näkee rakkuloina.

Ehkäisypillereiden käyttäminen muuttaa emättimen pH-arvoa. Tästä voi seurata kutinaa. Pillerit voivat myös ohentaa ja kuivattaa limakalvoja, mikä altistaa kutinalle. Jos yksi e-pilleri ei sovi, merkkiä voi kokeilla vaihtaa.

Alapäätä ei kannata pestä saippualla, koska se kuivattaa. Etenkin jos alapään iho on herkkä kutinalle, on parempi käyttää kosteuttavia pesunesteitä. Jos iho on terve eikä oireita ole, saippuaa voi käyttää.

Näin rauhoitat kutinaa

Pesun jälkeen myös alapään ihoa voi kosteuttaa kevyellä voiteella tai öljyllä.

Apteekista saa  pH-arvoa tasaavia emätinpuikkoja. Ne poistavat kutinan alkusyyn..

Kokeile itsehoitoa

Sekoita puoleen litraan vettä ruokalusikallinen ruokasoodaa. Huuhdo alapäätä liuoksella, joka neutraloi pH-arvoa ja vähentää siten ärsytystä.

 

ASIANTUNTIJA Ritva Hurskainen, naistentautien erikoislääkäri ja dosentti, Hyvinkään sairaala.