Päänsärkyä ei kannata lievittää viikkokausia tulehduskipulääkkeillä vaan selvittää, miksi päässä jyskyttää. Jännityspäänsärkyä, migreeniä, sarjoittaista päänsärkyä ja kolmoishermosärkyä hoidetaan eri keinoilla.

Kun särky alkaa hartiaseudulta ja takaraivolta, kyseessä on yleensä jännityspäänsärky. Puristava, repivä tai vihlova kipu leviää päälaelle, ohimoille ja koko pään alueelle. Se voi tuntua päässä pantana tai liian kireänä pipona. Joillakin on lisäksi huimausta, korvien huminaa tai puutumista kasvoissa ja hartioissa.

– Jännityksestä johtuvaa oireilua ei aina edes kuvata kivuksi vaan potilas kertoo päänsä olevan raskaan tuntuinen, neurologi Tarja Suomalainen tietää.

Ja raskasta on elämäkin, sen lääkäri näkee ilman kummempia tutkimuksia. Pitkään jatkunut kiireinen työ huonossa asennossa näkyy olemuksessa: hartiat ovat sananmukaisesti korvissa ja otsa rypyssä.

JÄNNITYSPÄÄNSÄRKY

Yö helpottaa särkyä

Jännityspäänsäryn arvellaan johtuvan lihasten ylikuormituksesta, hermoston kipumekanismien muuntumisesta ja kudosten ärsytyksestä. Lihakset voivat olla kireät tai kosketusarat, mutta aina näin ei ole.

Tavallinen tarina on huono työasento yhdistettynä kiireeseen ilman taukoja. Päänsärkyjen takaa voi paljastua myös vähäinen liikunta ja ulkoilu, riittämätön uni, masennus tai ristiriidat perhe-elämässä.

Jännityspäänsärky pahenee tavallisesti iltaa kohden, kun päivän kiireet kasaantuvat entisten päälle. Useimmat rentoutuvat yöllä niin, että aamulla pää ei ole kipeä.

Lääkärille hakeudutaan, kun särkyä on kestänyt viikkoja, eivätkä tulehduskipulääkkeet enää auta. Unikin on jo alkanut häiriintyä niin, ettei yö tuo toivottua helpotusta.

– Ihmiset ovat huolissaan päänsärystä tai käyttämistään lääkemääristä, Suomalainen toteaa.

Rentoutta vapaalla tyylillä

Jännityspäänsäryn parasta hoitoa on liikkuminen. Reippailu ulkoilmassa pistää verenkierron lihaksissa liikkeelle ja rentouttaa hartiat. Joskus tarvitaan fysioterapiaa tai muita rentoutuskeinoja.

– Liikunta ei yleensä pahenna jännityspäänsärkyä, mutta joskus innokkaasti aloitettu liikuntaharrastus saattaa alkuun jumittaa hartiat, Suomalainen kertoo.

Elämä täytyisi saada jollakin tavalla hallintaan, niin ettei koko ajan olisi hieman jäljessä itsensä ja muiden asettamista vaatimuksista. Moni on vastaanotolle tullessaan jo yrittänyt muuttaa elämäänsä, mutta lääkärin sana painaa paljon.

Tarja Suomalaisen mielestä päänsäryn syitä tutkitaan liikaa koneilla, ja potilaat uskovat turhan paljon lääkkeiden voimaan. Yleensä diagnoosiin riittää huolellinen haastattelu. Lääkehoidon rinnalla pitäisi tehdä muutoksia, joilla saa arjen pienet asiat sujumaan. Vapaa-aikaansa ei ole pakko täyttää harrastuksilla eikä liikkuminen ole ainoa tapa stressin purkuun. Tyyli on vapaa – tärkeintä on lopputulos.

– Sitä voi vaikkapa shoppailla tai torkahtaa sohvalle, jos se rentouttaa.

Taukoa särkylääkkeistä

Jos joutuu ottamaan särkylääkettä useampana päivänä viikossa, kannattaa pysähtyä miettimään, mitä voisi tehdä toisin. Elimistö ei pitkään kestä tällaisia määriä: joko vatsa tai pää hermostuu.

Tulehduskipulääkkeiden aiheuttama mahahaavan riski on useiden tiedossa, mutta särkylääkepäänsärkyä ei vielä tunneta.

Lääkepäänsärky on päivittäistä tai lähes päivittäistä puristavaa tai repivää särkyä otsalla ja silmien takana. Silmät voivat olla valonarat tai katsetta on vaikea kohdistaa. Kipu alkaa usein aamuyöllä, kun särkylääkkeen vaikutus loppuu. Myös pahoinvointi, ärtymys ja univaikeudet kielivät liiasta särkylääkkeiden käytöstä.

– Särkylääkepäänsärky on yleisempää kuin uskomme. Tapaan näitä potilaita vastaanotollani joka viikko, Suomalainen kertoo.

Syyllisenä särkyyn voi olla mikä vain kipulääke: ilman reseptiä tai reseptillä ostettu tulehduskipulääke, kodeiinia sisältävä yhdistelmälääke tai migreenin täsmälääke.

Lääkepäänsärky helpottaa vain panemalla lääkkeet tauolle pariksi viikoksi. Joskus särkylääkevieroitukseen tarvitaan 1–2 viikon sairausloma vieroitusoireiden takia. Niitä voidaan helpottaa kipukynnystä nostavilla lääkkeillä tai pahoinvointilääkkeillä. Voimakkaan oksentelun vuoksi tarvitaan joskus sairaalahoitoa tiputuksineen.

– Kun särkylääkkeistä on päässyt eroon, niiden jatkuvaa käyttöä ei kannata aloittaa uudestaan. Muuten kierre alkaa alusta, Suomalainen muistuttaa.

MIGREENI

Sykettä ohimolla

Jos päänsärky on sykkivää – kuin vasaralla jyskytettäisiin – ja tuntuu vain toisella puolella päätä tai silmän takana, se saattaa olla migreeniä. Migreenikohtaukseen liittyy usein pahoinvointia, valonarkuutta ja ääniherkkyyttä.

Migreenille on tyypillistä kohtauksenomaisuus, ei jatkuva jomotus. Kohtauksen voi laukaista stressi tai sen hellittäminen, valvominen, pitkät ruokailuvälit, alkoholi ja jotkut ruoka-aineet. Usein jyskytystä edeltää palelu, ärtyisyys, haukottelu tai makean himo. Niin sanottua aurallista migreeniä sairastavat aavistavat tulevan kohtauksen silmissä vilahtelevista sahalaita- tai pallokuvioista.

– Migreenin tunnistaa siitäkin, että pienikin fyysinen ponnistelu, kuten portaiden nousu tai kumartaminen, voimistaa särkyä, Suomalainen opastaa.

Hoidon perusta on lepo viileässä ja hämärässä huoneessa. Lisäksi käytetään parasetamolia tai tulehduskipulääkkeitä. Monet tarvitsevat lääkärin määräämiä migreenin täsmälääkkeitä eli triptaaneja.

Kaikissa migreenilääkkeissä on tärkeää, että niitä otetaan riittävän suuri määrä ja ajoissa – jo ensimmäisten oireiden paljastaessa tulevan kohtauksen.

Fysioterapia tai akupunktio saattaa auttaa niitä migreenikkoja, joilla on taipumusta niskalihasten jännitykseen.

Jos migreeni vaivaa enemmän kuin 3–4 kertaa kuukaudessa tai kohtaukset tekevät arjesta sietämättömän, voidaan harkita päivittäistä estolääkitystä. Estolääkkeet ovat joko verenpaine-, masennus- tai epilepsialääkkeitä. Usein joudutaan kokeilemaan monia estolääkkeitä ennen kuin löytyy sopiva ja tehokas.

– Migreenipotilaan on hyvä tietää, että estolääkityksestä huolimatta kohtauksia voi tulla. Täysin niitä ei saada loppumaan, Suomalainen muistuttaa.

Estolääkitys voi myös vähentää, lyhentää tai lieventää kohtauksia ja tehdä migreenistä sellaisen, että kohtauslääkkeet tehoavat aiempaa paremmin.

Hormonit heittelevät

Naisilla on enemmän migreeniä kuin miehillä. Tästä saamme syyttää estrogeenitasojen heilahteluja. Migreeni alkaa tytöillä usein murrosiässä, tai jos sitä on ollut jo lapsena, se saattaa voimistua nuoruuden hormonimyrskyissä. Pojilla puolestaan lapsena alkanut migreeni voi hellittää jo murrosiän jälkeen.

Estrogeenit ovat myös luultavasti syynä siihen, että kuukautisten aikaan esiintyvät migreenikohtaukset ovat vaikeasti hoidettavia. Naisten migreeni rauhoittuu usein vasta vaihdevuosien jälkeen, kun taas miesten migreeni saattaa hellittää tai loppua kokonaan jo aiemmin.

Kuukautisten alkua edeltävänä päivänä otettu tulehduskipulääke tai lyhytjaksoinen estolääke voi auttaa, jos migreenikohtaukset tulevat aina kuukautisten aikaan. Jotkut hyötyvät hormoniheilahteluja tasaavista e-pillereistä.

SARJOITTAINEN PÄÄNSÄRKY

Tuskaa kellon tarkkuudella

Aamuyöstä alkava polttava ja repivä kipu toisen silmän ympärillä voi paljastua sarjoittaiseksi päänsäryksi eli Hortonin taudiksi. Kivun puoleinen silmä punoittaa ja vetistää ja nenä on tukkoinen.

Kipukohtaus herättää usein aamuyöstä. Se alkaa lähes minuutin tarkkuudella samaan aikaan kuin aikaisemmillakin kerroilla. Tuska kestää parista minuutista pariin tuntiin, vain palatakseen myöhemmin uudestaan. Kipujaksot uusiutuvat päivittäin muutaman viikon tai kuukauden ajan, ja saattavat sitten pysyä pitkäänkin pois. Monilla kohtausjaksot tulevat aina samaan aikaan vuodesta.

Hortonin tauti on tyypillisesti miesten vaiva, joka alkaa 20–30-vuotiaana jatkuen läpi elämän. Sarjoittainen päänsärky on vahvasti perinnöllinen, joten sitä voi epäillä, jos omalla isällä tai isoisällä on ollut samanlaisia oireita.

Hortonia hoidetaan migreenin täsmälääkkeillä. Tavalliset tulehduskipulääkkeet eivät siihen auta. Tarvittaessa kipujakso katkaistaan kortisonikuurilla. Kivun lievityksessä käytetään myös 100-prosenttista happea, jota hengitetään maskin kautta enintään vartin ajan. Happipullo kulkee kodin ulkopuolella mukana pienessä repussa.

– Kipukohtauksen laukaisee jokin verisuonia aktivoiva tekijä, kuten sauna, alkoholi, lentäminen tai nitrolääkkeet. Happi supistaa verisuonia, ja vie siksi kivun pois, Tarja Suomalainen kertoo.
Kipukohtaus voi alkaa myös fyysisen rasituksen jälkeen.

KOLMOISHERMOSÄRKY

Sähköiskuja kasvoilla

Sähköiskumaiset kivun leimahdukset toisella puolella kasvoja kielivät kolmoishermosärystä. Se on tavallisesti iäkkäämpien ihmisten vaiva, mutta sitä esiintyy myös nuorilla. Säryn syy on tuntematon, mutta joskus sen taustalla on verisuonipoikkeavuus, kasvain tai MS-tauti.

Tuskallinen kipuisku alkaa kasvojen koskettelusta tai vaikka lämpötilan vaihteluista. Iskuja voi olla vain kerran päivässä tai kymmeniä kertoja päivässä. Tavalliset särkylääkkeet eivät auta kolmoishermosärkyyn, avuksi tarvitaan hermossa kivunvälitykseen vaikuttavia estolääkkeitä, joskus myös neurokirurgiaa.

Myös purentaongelmat tai yöllinen hampaiden narskuttelu voivat aiheuttaa ohimolla tuntuvaa päänsärkyjä. Oikomishoidon tai öisin käytettävän purentakiskon antama apu yllättää, jos on uskonut särkyjen johtuvan vaikkapa migreenistä.

– Stressi on lisännyt yönarskuttelijoiden määrää. Yöllä purraan päivän ongelmia poikki, Suomalainen kertoo.
Poskiontelontulehdus oireilee usein voimakkaana päänsärkynä, joka voimistuu pitkälleen mennessä, tärinässä tai vain kumartuessa.

Harvoin vakavaa

Päivystykseen pitää lähteä heti, jos päänsärky alkaa äkillisesti tai siihen liittyy halvaus, puhevaikeuksia tai tajunnan muutoksia. Kiire on myös, jos päänsärky alkaa ponnistuksessa, voimistuu nopeasti tai pahenee jatkuvasti.

Jatkuvista päänsäryistä kärsivä pelkää jossain vaiheessa sairastavansa jotain vakavaa. Tuttavapiiristä löytyy aina joku, jonka omat tai läheisen kivut ovat johtuneet aivokasvaimesta tai aivoverenkiertohäiriöstä. Tämän ilmiön Tarja Suomalainenkin tunnistaa, mutta rauhoittelee:

– Päänsäryn syyksi paljastuu onneksi hyvin harvoin aivokasvain.

Värähtelytuolissa kivun herraksi

Kun päänsäryn hoitamiseksi on kokeillut niin lääkkeitä, akupunktiota kuin stressin vähentämistäkin, voi päätyä matalataajuushoitoon. Sitä on annettu Suomessa jo parikymmentä vuotta, mutta laajemmin se on tunnettu kuntoutuslaitoksissa, esimerkiksi kehitysvammayksiköissä.

Musiikkiterapian apuvälineeksi alkujaan kehitetty fysioakustinen tuoli on parhaimmillaan stressiperäisten vaivojen hoidossa. Se sopii muun muassa unettomuuden, ahdistuksen, levottomuuden, pelkotilojen ja erilaisten kipujen lievittäjäksi.

Fysioakustinen tuoli muistuttaa ulkoisesti tv-tuolia, sellaista suurta nahkanojatuolia, jonka voi vivusta vääntää lähes makaavaan asentoon. Tuoliin on asennettu kaiuttimia, joiden kautta kehoon johdetaan värähtelynä tuntuvaa matalataajuista (27–113 hertsiä) siniääntä.

Tuolin toimintoja ohjataan tietokoneella, jolla säädellään kullekin sopiva äänen voimakkuus, korkeus, pulssit ja kiertosuunta. Hoidettava tuntee värähtelyn ja kuulee matalan murinan, joka muistuttaa voimakkaimmillaan pesukoneen linkousta.

Apuna voidaan käyttää musiikkia, mutta se ei ole välttämätöntä. Kuuro hyötyy hoidosta yhtä lailla kuin kuulevakin. Vaikutus on samantapainen kuin akupunktiolla tai lymfahieronnalla: hoito rentouttaa, jotkut kuvaavat oloaan vapautuneeksi.

Lahtelainen psykoterapeutti Marco Kärkkäinen on käyttänyt fysioakustista tuolia potilastyössä kymmenkunta vuotta. Hän vertaa matalataajuushoitoa liikuntaan. Juostessa lihakset vuoroin löystyvät ja kiristyvät, nyt saman lihasstimulaation aiheuttaa värisevä tuoli. Verenkierto vilkastuu ja nesteet lähtevät liikkeelle, aivan kuin liikkuessa.

Kärkkäinen uskoo kokonaisvaltaiseen hoitamiseen:

– Kun ihmisellä on mielessä ongelmia, ne vaikuttavat kehoon, ja päinvastoin.

Kärkkäisen potilaat ovatkin saaneet apua tuolista niin fyysisiin vaivoihinsa kuin henkisten lukkojen avaamiseen.

– Joidenkin kanssa pääsee aivan eri tavalla keskustelemaan henkilökohtaisten ongelmien syistä, kun he ovat ensin rentoutuneet fysioakustisessa tuolissa.

Päänsärkyjen taustalta löytyy lähes aina stressiä, jonka syitä ei välttämättä itse tunnista. Jollekin se on liiallinen työnteko tai työn puute, toiselle vaikeat suhteet läheisiin, kolmannelle liiallinen alkoholin käyttö.

Kärkkäinen uskoo, että fysioakustinen hoito yhdistettynä keskusteluun auttaa. Lääkkeistä voi päästä jopa kokonaan eroon.

– Hoito vähentää kipuja, mutta ei vie niitä kaikilta kokonaan pois. Kipujensa kanssa oppii kuitenkin pärjäämään, kun tunnistaa, mitkä asiat rassaavat ja tekee muutoksia elämässään.

Fysioakustista hoitoa saa kuntoutuslaitosten lisäksi yksityisesti ainakin Pääkaupunkiseudulta, Tampereelta, Lahdesta ja Jyväskylästä. Hoitokerta maksaa noin 50 euroa, ja siitä on lääkärin fysioterapialähetteellä mahdollisuus saada Kelan korvaus.

Lue lisää
Kokeile niskajumppaa päänsärkyyn
Viiden vuoden päänsärky
Tunnista vakava pääkipu

Lääkäriin, jos sinulla on

  • kova, nopeasti alkanut päänsärky, joka poikkeaa aiemmista päänsäryistä.
  • jatkuvasti paheneva päänsärky, johon lääkkeet eivät auta.
  • päänsärkyyn liittyvää kuumeilua, tajunnantason laskua, oksentelua, halvausoireita, puhevaikeuksia, näköhäiriöitä.

Päiväkirja voi paljastaa syyn

Omien päänsärkyjen kirjaaminen ylös helpottaa päänsäryn syyn selvittämisessä. Netistä löytyy valmiitakin päiväkirjan malleja (esim. Suomen migreeniliiton sivuilta), mutta sinikantinen vihkokin käy. Merkitse siihen

  1. milloin ja missä tilanteissa päätä särkee?
  2. mitä lääkkeitä ja kuinka paljon olet ottanut?
  3. helpottuiko särky ja missä ajassa?
Vierailija

Minulla epäiltiin kolmoishermosärkyä, sähköiskumaisia tujauksia päähän, kipu oli aika järjetöntä. Muutama kuukausi meni ja minulta poistettiin juurihoitoa vaatinut hammas. Seuraavalla kerralla osasin mennä ensin hammaslääkäriin ja taas juurihoito ja kipu hellitti. Jonkin verran oli vuoden aikana taas kipuja, teetin purentakiskon ja kivut loppuivat. Tosin vuosi sitten alkoi oireilemaan päähän ja muutaman kuukauden kuluttua poistettiin taas hammas. Nyt ei vuoteen ole ollut kipuja ja purentakisko käytössä.

Minulla, sinulla ja naapurin hoikalla rouvalla on kenties sama kaveri, vaikka emme siitä tietäisikään. Piilotteleva korkea verenpaine kannattaa nostaa näkyville ja hoitaa ajoissa.

Sydämen ja verisuonten saumattomasta yhteistyöstä kertoo verenpaine. Sydän hoitaa pumppaamisen ja suonet kiidättävät ravinteet ja hapen elimistön eri kolkkiin.

Jos paine on jatkuvasti koholla, verisuonten seinämät paksuntuvat. Veri ei enää mahdu kiertämään ahtaissa suonissa niin kuin sen pitäisi. Niinpä sydämen on pumpattava aina vain voimakkaammin saadakseen työnnettyä verta sinne, missä sitä tarvitaan.

Korkea verenpaine tekee pahojaan kaikkialla missä on verisuonia. Suurimmassa vaarassa ovat valtimot, sydän, aivot ja munuaiset. Muutokset ovat kuitenkin hitaita, että niitä tuskin huomaa ennen kuin tuhot ovat ehtineet pitkälle. Joskus vasta aivohalvaus paljastaa, että verenpaine on huiman korkealla.

Kuule hiljaiset varoitukset

Kohonneet lukemat voivat tulla yllätyksenä kenelle tahansa, tietää piilevästä verenpaineesta väitellyt lääketieteen lisensiaatti Marjo-Riitta Hänninen. Hän tapaa vastaanotollaan jatkuvasti hämmentyneitä naamoja:

— Verenpaine voi nousta yhtä lailla nuorella kuin vanhalla, normaalipainoisella ja aktiivisesti liikkuvalla.

Joskus suuret mittarilukemat tulevat kuin salama kirkkaalta taivaalta. Itseään terveenä pitäneen on vaikea uskoa lääkärin tai terveydenhoitajan sanoja.

Toiset ovat aavistaneet jotain, mutta eivät ole halunneet uskoa sitä. Kenties verenpaineongelmia on ollut lähisukulaisella tai sitten omat lukemat ovat olleet jo aiemmin lievästi koholla. Hiljaisia  hälytyskelloja ovat myös muut sydän- ja verisuonisairauksien riskit, kuten ylipaino, diabetes tai liika kolesteroli.

— Korkeaa verenpainetta ei yleensä huomaa. Paineinen päänsärky, huimaus, korvien humina tai nenäverenvuoto varoittelevat tavallisesti vasta, kun lukemat ovat suuria, Hänninen toteaa.

Samat tavoitteet kaikille

Vuodet hilaavat verenpainetta ylös, mutta sille ei pidä antaa periksi. Tavoitetasot ovat samat nuorilla ja vanhoilla: hyvänä pidetään lukemaa alle 130/85 mmHg (elohopeamillimetriä). Ihannetasolla numerot ovat vielä himpun alhaisemmat.

Nuorilla ja keski-ikäisillä, joilla valtimon seinämät ovat vielä kimmoisat, nousee ensimmäisenä alapaine. Iäkkäämmillä, joilla valtimoiden seinämät ovat jäykemmät, alapaine on usein normaali mutta yläpaine kohoaa herkästi liian korkeaksi.

Paineita aletaan seurata, jos lukemat ylittävät toistuvasti 140/90. Lääkitys aloitetaan yleensä, jos lukemat ovat yli 160/100. Lääkkeet määrätään jo pienemmistäkin lukemista, jos sairastaa lisäksi esimerkiksi diabetesta.

Lievään verenpaineeseen kokeillaan elämäntapojen viilausta muutaman kuukauden ajan ennen reseptin määräämistä.

Hyväksymiselle aikaa

Kaikki eivät ilahdu lääkkeistä, joita joutuu todennäköisesti syömään loppuelämänsä.

— Oman kokemukseni mukaan lääkkeitä vastustavat vähiten ne, joilla verenpaine on huomattavasti kohonnut tai joilla on lähisuvussa esimerkiksi sepelvaltimotautia. He ymmärtävät, että hoitamisen kanssa ei kannata vitkutella, Marjo-Riitta Hänninen kertoo.

Lääkehoidon hyväksyvät mukisematta myös ne, joille verenpaine on aiheuttanut jo oireita.

Jotkut tarvitsevat aikaa hyväksyäkseen korkeat verenpainelukemansa. He saattavat selitellä arvojaan työkiireillä. Osa vetoaa myös niin sanottuun valkotakkipelkoon eli siihen, että lukemat ovat koholla vain lääkärin vastaanotolla.

Hänninen tutki maaliskuussa hyväksytyssä väitöskirjassaan, kuinka verenpaine saattaa piileskellä myös toisinpäin: vastaanotolla lukemat ovat normaalit mutta kotioloissa koholla.

Osa skarppaa elintapojaan, kun mittaus­käynti lähestyy, mutta palaa vanhaan heti sen jälkeen.

Lääkäriä voi huijata mutta ei itseään: vastaanotolla piiloon jäävä verenpaine lisää sydän- ja verisuoni­sairauksien vaaraa lähes yhtä paljon kuin sellainen, joka on koholla pysyvästi mittauspaikasta riippumatta.

Ainakin kerran vuodessa

Verenpainetta on hyvä seurata lapsesta saakka. Tämä on tärkeää, että verenpaineeseen päästään puuttumaan heti, kun lukemat alkavat kohota.

Parin vuoden mittausväli on riittävä, jos mitään hälyttävää ei ole vielä löytynyt. Kun lukemat ovat nousseet lähellä normaalin ylärajaa, on mittaustahtia syytä kiristää kertaan vuodessa. Vieläkin tiiviimpää tarkistusta tarvitaan, jos lukemat ylittävät reilusti suositellut.

Mittaaminen kannattaa tehdä lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan vastaanotolla. Kotimittauksissa ja terveyskeskusten omamittauspisteet käyvät välitarkastuksiksi, kunhan noudattaa saatuja ohjeita ja mittari on luotettavaksi todettu.

— Hyväkin mittari kannattaa kalibroida 2—3 vuoden välein. Näin varmistaa sen toimivuuden, Hänninen neuvoo.

Mittarin voi kiikuttaa terveyskeskukseen, jossa sitä verrataan vastaanoton laitteeseen tai apteekkiin. Myös laitevalmistajat tekevät kalibrointeja.

Lisää liikettä, karsi suolaa

Verenpaine on perinnöllistä, mutta elintavoilla on suuri merkitys. Verenpainetta kohottavat suolainen ruoka, ylipaino, stressi, runsas alkoholin käyttö ja tupakointi. Myös vähäisellä liikkumisella on yhteys verenpaineeseen.

Etenkin nuoremmilla syy saattaa olla lak­ritsin ja salmiakin himo. Verenpainetta nostaa mustissa makeisissa oleva glykyrritsiini­happo.

Joskus paineiden taustalta löytyy muu sai­raus, kuten uniapnea, munuaissairaus tai kilpirauhasen toimintahäiriö. Näiden tehokas hoitaminen korjaa usein myös verenpaineen.

Myös lääkearsenaalista voi löytyä syyllinen. Kaikki tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni ja ketoprofeeni, nostavat verenpainetta, samoin e-pillerit ja osa vaihdevuosioireiden suitsimiseen tarkoitetuista hormonihoidoista. Myös nivelvaivoihin, ihottumiin tai allergiaan käytetty kortisoni voi pitää verenpainetta koholla.

Marjo-Riitta Hänninen käy aina potilaansa kanssa läpi mahdolliset syyt verenpaineeseen ja sen, mitä sille voi itse tehdä. Samalla sovitaan, mihin elämäntavan viilauksiin potilas on valmis sitoutumaan.

Kohtuullisen kokoinen muutos voi olla esimerkiksi tupakoinnin vähentäminen, tuttujen kävelylenkkien pidentäminen tai muutaman kilon pudotus. Suolan vähentäminen on eduksi kaikille.

Muutoksia elämäntavoissa tarvitaan silloinkin, kun päädytään lääkkeisiin. Vähäisetkin parannukset tehostavat lääkkeiden vaikusta.

— Joskus elämäntilanne on sellainen, ettei suuren remontin toteuttamiseen ole aikaa, voimia tai varaa. Silloin lähdetään liikkeelle yhdellä tai kahdella muutoksella. Muistutan aina, että pienetkin viilaukset vähentävät sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

 

Havahdu jos

♥ verenpaineesi on yli 140/90 mmHg.

♥ sinulla on mitattu lievästi kohonneet lukemat.

♥ lähisukulaisellasi on verenpaine-, sydän- tai verisuonisairaus.

♥ sinulla on ylipainoa, tupakoit tai käytät alkoholia runsaasti.

♥ sairastat diabetesta, uniapneaa tai munuais- tai kilpirauhassairautta.

♥ kärsit usein selittämättömästä päänsärystä, huimauksesta, korvien huminasta tai nenäverenvuodosta.

 

Mittaa oikein

♥ Seuraa paineitasi aamulla ja illalla vähintään neljänä peräkkäisenä päivänä.

♥ Käytä puolueettomissa testeissä hyväksyttyä mittaria, olkavarsimittari on luotettavin.

♥ Vältä rasitusta, tupakointia, kahvia, teetä tai kolajuomia puoli tuntia ennen mittausta.

♥ Istu rauhassa 5–10 minuuttia ennen mittarin käynnistämistä.

♥ Tue selkänojaan, pidä kyynärvarsi sydämen korkeudella esimerkiksi pöydällä.

♥ Älä puhu mittauksen aikana.

♥ Kirjaa tulokset ylös. Jos lukemat ovat koholla, tee uusi mittaussarja 1–3 kuukauden välein. Muille riittää seuranta kerran vuodessa.

 

Mitkä luvut?

Isompi luku on systolinen eli yläpaine, joka ilmoittaa valtimon sisällä olevan paineen sydämen supistuksen aikana. Ihanteellinen lukema on alle 120 mmHg (elohopeamillimetriä).

Pienempi luku on diastolinen eli alapaine. Se ilmoittaa paineen sydämen lepovaiheen aikana. Ihanteellinen lukema on alle 80 mmHg.

 

Runsas alkoholinkäyttö ei ole maksan ainoa tuhoaja. Rasvamaksa vaanii myös ylipainosta tai kakkostyypin diabeteksesta kärsiviä. Hyvä uutinen on se, että rasvamaksa paranee.

Ennen ajateltiin, että rasvamaksa johtuu vain hulppeasta viinin virtaamisesta tai että se on vain viaton löydös ultraäänitutkimuksessa. Uusien tutkimusten valossa näin ei kuitenkaan ole. Osalla ihmisistä maksa rasvoittuu ja tulehtuu ilman alkoholiakin. Maksasolut vaurioituvat, maksa arpeutuu, kutistuu ja muuttuu pinnaltaan kyhmyiseksi. Tulehdus voi johtaa jopa kirroosiin, jossa maksan toiminnot pettävät pala palalta. 

Aineenvaihdunta sekaisin

Vaikka alkoholin aiheuttama rasvamaksa on yleinen, yhä useammin maksamuutoksia löydetään ylipainoisilta, erityisesti omenalihavilta tai kakkostyypin diabeetikoilta.

Rasvamaksaa poteville on yhteistä metabolinen oireyhtymä, joka tarkoittaa vakavaa aineenvaihdunnan häiriö­tä: verenpaine tai verensokeri on koholla tai veren rasva-arvot huonot tai nämä kaikki yhdessä.

Kun maksa rasvoittuu, insuliinin teho kudoksissa heikentyy. Maksa ahertaa tuottaakseen entistä enemmän glukoosia, jolloin veren sokeri­pitoisuus suurenee. Samalla tulehdus maksa­kudoksessa pahenee.

— Maksaan kertyy rasvapisaroita. Sairaudesta puhutaan, kun yli viisi prosenttia maksan painosta on rasvaa. Pahimmillaan suurin osa maksasta voi olla rasvakudoksen peitossa, kertoo gastroenterologi osastonylilääkäri Perttu Arkkila HYKSistä.

Hedelmät kyllä, fruktoosi ei

Rasvamaksa on yleisin maksasairaus länsimaissa. Syynä on runsaan alkoholinkäytön lisäksi liian energiapitoinen ruokavalio, varsinkin fruktoosin eli hedelmäsokerin runsas nauttiminen esimerkiksi sokerilimonadeina ja makeisina.

Liikunnan ja fyysisen työn väheneminen voivat myös altistaa rasvamaksalle. Valtaosa ravinnon ylimääräisestä rasvasta varastoituu ihon alle, mutta sitä livahtaa myös maksaan ja vatsaontelon sisään. Vyötärölle kertyvät vararenkaat sisältävät aktiivista rasvaa, joka on haitallisempaa kuin esimerkiksi rasva lantiolla ja reisissä.

Suomessa fruktoosia löytyy niin virvoitusjuomista, nuorten suosimista energiajuomista, irtokarkeista, makeutetuista kivennäisvesistä kuin mehuista ja joistakin lastenruoista. Glukoosi-fruktoosisiirappi voi yllättää myös leipien tuoteselosteessa.

Hedelmien ja marjojen nauttimista ei kuitenkaan kannata missään tapauksessa rajoittaa, sillä niissä fruktoosia on vähän ja lisäksi hedelmien kuitu hidastaa sen imeytymistä, näiden tuotteiden muista hyvistä vaikutuksista puhumattakaan. 

Voi tulla laihallekin

Rasvamaksa todetaan yleensä 40—60 vuoden iässä, joskus jopa teini-iässä. Joitakin vuosia sitten kansainvälisessä lääketieteellisessä julkaisussa raportoitiin murrosikäisestä pojasta, joka kuoli kirroosiin syötyään pitkään vain hampurilaisia ja pitsaa.

Kaikille ylipainoisille rasvamaksaa ei kuitenkaan tule. Tarkkaa syytä tähän ei tiedetä, mutta arvatenkin perimällä, liikunnalla ja muilla sairauksilla on merkitystä.

Hoikkakaan ei aina säästy rasvamaksalta. Normaalipainoisista 10—20 prosenttia kärsii rasvamaksasta, kun vyötärölihavilla sama luku on 70—80 prosenttia.  

— Ei ole tavatonta sekään, että samalla ihmisellä on sekä ylipainoon että alkoholin käyttöön liittyvä rasvamaksa, sanoo Arkkila. 

Jotkut lääkkeetkin altistavat rasvamaksalle. Tällaisia ovat esimerkiksi kortisoni, hormonaaliset valmisteet ja jotkin psyykenlääkkeet, rytmihäiriö- ja reumalääkkeet sekä HIV-infektion hoidossa käytettävät lääkkeet. Myös nopea laihtuminen, anoreksia ja laihdutusleikkaus rasvoittavat maksaa.

Sairas maksa ei kipuile

Rasvamaksa on sikäli petollinen, että se ei kipuile tai vihjaile itsestään. Sitä ei voida tunnistaa myöskään vatsaa­ tunnustelemalla, sillä rasvamaksa on vain harvoin tervettä maksaa kookkaampi.  Usein rasvamaksa löytyy sattumalta esimerkiksi työhöntulotarkastuksessa.

Oireet, kuten keltaisuus, väsymys ja lihaskunnon rapistuminen, ilmaantunut vasta, kun rasvamaksa on lymynnyt kehossa jo hetken aikaa.

Jos rasvamaksa todetaan, pitää selvittää, ettei taustalla ole viruk­sen aiheuttamaa maksatulehdusta.

Koepala kertoo tulehduksen

Rasvamaksan syytä selvitettäessä on tärkeää selvittää, kuinka paljon henkilö käyttää alkoholia. Mikäli alkoholinkäyttö on keskimäärin yli kaksi alkoholiannosta (yksi annos vastaa keksiolutpulloa tai 12 cl mietoa viiniä) miehillä ja yksi annos naisilla päivässä, rasvamaksan syynä katsotaan olevan alkoholin käyttö. Jos kulutus on em. vähäisempää, puhutaan ei-alkoholikäyttöön liittyvästä rasvamaksasta

— Rasvamaksaa epäiltäessä otetaan maksasoluvaurioita kuvaavat verinäytteet, ALAT- ja ASAT-arvot. Ne eivät ole kuitenkaan kovin herkkiä sairauden mittareita ja arvot voivat olla normaalit rasvamaksasta huolimatta, Arkkila huomauttaa.

Nykyisin käytetään myös laboratoriokokeisiin perustuvia riskilaskureita arvioitaessa, onko henkilöllä pitkälle edennyt maksasairaus.

Maksaa voidaan tutkia myös ultraäänellä ja tietokonetomografialla. Rasva näkyy kaikututkimuksessa kudoksen kimmoisuuden vähenemisenä. Nykyisin on käytössä myös ultraääneen perustuva laite, jolla pystytään selvittämään turvallisesti, kuinka paljon maksassa on sidekudosta eli onko viitteitä alkavasta kirroosista. Maksabiopsiaa tarvitaan, jos epäillään, että henkilöllä on maksassa rasvan lisäksi tulehdusta. Rasvamaksatulehdus etenee kirroosiin nopeammin kuin puhdasta rasvamaksa.

— Koepala otetaan neulalla paikallispuudutuksessa kylkiluiden välistä, ja se vaatii tutkittavan seurantaa sairaalassa. Koska tutkimukseen liittyy verenvuotoriski, sitä ei tehdä kevyin perustein. Se otetaan vasta, jos arvot eivät korjaannu laihduttamisenkaan jälkeen, Arkkila sanoo.

Maksa toipuu vähitellen

Rasvamaksa ei onneksi ole sairaus, joka kerran puhjetessaan jäisi ikuiseksi riesaksi. Hoidon tavoitteena on vähentää rasvaa ja tulehdusta. Se voi parantua täysin.

Tärkein hoitomuoto on maltillinen laihdutus, tavoitteena 10 % vuodessa. Liian nopea laihduttaminen voi jopa lisätä rasvan määrää maksassa. Painonhallinnassa ratkaisevat pienet valinnat, esimerkiksi se, että vaihtaa maitotuotteet vähärasvaisiin ja lisää kasvisten käyttöä.

Herkuttelukin kuuluu elämään. Moni ylipainoinen kompastuu liian tiukkoihin tavoitteisiin, vaikka jo pieni keventyminen vähentää maksan rasvakudosta.

Vaa’allakaan ei kannata ravata, sillä puntari ei aina kerro totuutta rasvakudoksen tilanteesta. Jos painonhallinta tuntuu yksin turhauttavalta, kannattaa mennä laihdutusryhmään. Voi myös kokeilla reseptillä saatavaa laihdutuslääkettä. Suomessa käytetyin laihdutuslääke on orlistaatti, joka yhdessä vähärasvaisen ruokavalion kanssa vähentää rasvan imeytymistä.

Liikunnalla on myös suotuisa vaikutus rasvamaksaan. Jos potilaalla on diabetes tai huonot kolesteroli­arvot, on tärkeää hoitaa niitä.

— Rasvamaksan hoitoon on tulossa vihdoinkin myös tehokkaita lääkehoitoja. Suomessa on alkamassa kansainvälisiä lääketutkimuksia, joissa tutkitaan uusia alustavissa tutkimuksissa hyvin tehokkaiksi osoittautuneita lääkkeitä rasvamaksan hoitoon. Tutkimuskeskuksina ovat alkuvaiheessa HYKS ja TYKS, toteaa Arkkila.

Asiantuntija: Perttu Arkkila, gastroenterologian erikoislääkäri, HYKS

 

 

Sokeri on puoleksi fruktoosia

Suomalainen tavallinen pöytäsokeri on ruokosokeria eli sakkaroosia, jota Suomessa valmistetaan sokerijuurikkaasta. Sakkaroosi muodostuu glukoosi- ja fruktoosimolekyyleistä. Puolet syömästämme ruokosokerista on siis tätä terveydelle ja maksalle erityisen haitallista fruktoosia. Toki toinekin puoli glukoosi on melkoisen haitallista ja hengenvaarallista ihmiselle, kuten useimmat diabeetikot on sen jo omakohtaisesti havainneet. Sokerit ovat valkoisa salakalavia makeita tappajia, mutta ne ovat puolueettomuudestaankin tunnettujen viranomaisten suojeluksessa. Siksi Suomessa suositellaan edelleen, että 10 % päivittäisestä energiasta saa olla sokereita! Antaisitko sinä useita kymmeniä grammoja alkoholia vastaavaa fruktoosia lapsillesi päivittäin, jos tietäisit fruktoosin olevan maksalle alkoholia vastaavaa myrkkyä? Meitä suojellaan teollisuutta haittaavalta tiedolta terveytemme kustannuksella.

Olli

Neuvo vaihtaa maitotuotteet vähärasvaisiin on täysin väärä ja asiantuntematon. Lisäksi annetaan vaikutelma, että hedelmiä voi ihan huoletta syödä, mikä ei pidä paikkaansa varsinkaan banaanin kohdalla. Yksi omena on ihan sopiva, mutta siihen rajan voi vetää. Lisähyötyä ei saa nauttimalla enemmän, marjat ovat parempia ettei saa liikaa fruktoosia. Muutenkin herkuttelu kannattaa unohtaa, joka on rasvamaksan ehkäisyssä ja parantamisessa oleellista.

Rasvamaksan hoitamisessa ja ennaltaehkäisemisessä on hyvä ylläpitää vähähiilihydraattista ruokavaliota eli hiilarit (leivät, makeiset, perunat jne pois) ja suosia runsaasti kasviksia. Eikä kannata koskea valmistuotteiisiin vaan valmistaa ruuat itse ja näin välttää kasvisöljyjä ja käyttää luonnollisia rasvoja, kuten voita, oliiviöljyä ja kookosrasvaa. Tästä on hyviä kokemuksia, mutta nämä neuvothan asiantuntijat tyrmää, kun kovat rasvat ovat muka niin vaarallisia, vaikka heillä ei ole ikinä yhtään tutkimusta, jolla asiaa voisi vakuuttaa. 

Hyvä seksi on suhteen liima. Mitä tyytyväisempiä parin osapuolet ovat seksiin, sitä tyytyväisempiä he ovat myös suhteeseen — ja toisinpäin.

Seksin harrastaminen lisää oksitosiinin eritystä. Tämä hormoni vahvistaa ihmisten kiintymystä toisiinsa, hitsaa paria vielä entisestään yhteen. Oksitosiinia vapautuu jo halailun, pussailun, kosketuksen ja hieronnan aikana, joten hellimiseen ja esileikkiin kannattaa panostaa.

Hyvä seksi antaa mahtavan mahdollisuuden syvään, ajattomaan läheisyyteen. Rakastelulla on kaksisuuntainen positiivinen vaikutus: Voi osoittaa kunnioitusta ja rakkautta toista kohtaan. Samalla se lisää kumppania kohtaan tunteman läheisyyden, kiintymyksen ja rakkauden määrää.

Hymy huulille

Hyvä seksi parantaa mielialaa. Esileikki, seksi ja orgasmin saaminen vapauttavat kehoon ryöpyn mielihyvähormoneja. Näistä etenkin endorfiinit saavat mielen iloiseksi ja pirteäksi.

Hyväntuulista seksuaalisuutta voi toteuttaa koko kehollaan. Jos seksitoiminnot jostain syystä hiipuvat, voi aktin tilalle virittää uusia muotoja vaikkapa pukeutumalla eroottisiin asuihin tai hieromalla itseään tai toista. Apteekista voi hankkia kivoja seksileluja, joilla leikkiä ja fantasioida itsekseen tai yhdessä kumppanin kanssa.

Itsetunto kukkii

Hyvä seksi kohentaa seksuaalista identiteettiä. Se voi jopa korjata aiempia minän kolhuja tai auttaa seksuaalista itsetuntoa nostamaan päätään.

Kun kokee seksin aikana haluavansa ja olevansa haluttu, oma pystyvyyden tunne kasvaa. Rakastelu tekee positiivisella tavalla itsevarmaksi. Tämä heijastuu luottamuksena ja tomeruutena myös arjen askareissa ja haasteissa. Ketju toimii toisinkin päin: Kun työt ja harrastukset luistavat, hyvä fiilis näkyy aktiivisessa ja arvostavassa seksielämässä.

Omaa seksuaalista itsetuntoa voi vahvistaa arvostamalla kehoaan kaikkine rönsyineen. Opetella olemaan hyväksyvästi tilanteessa läsnä, ennen seksiä, sen aikana ja sen jälkeen. Voi muistuttaa mieleen nuoruuden positiivisia eroottisia kokemuksia, selän pesua saunassa tai hiplailua tanssilattialla ja ottaa tunnelmat mukaan sänkyyn. Mielikuvitus saa kukkia!

Yöunet paranevat

Hyvä seksi purkaa paineita ja jännityksiä. Seksin jälkeen olo on rento ja tyytyväinen, kun ikävät ajatukset työntyvät syrjään nautinnon tieltä ja mieli on kevyt.

Seksin aikana tapahtuneet hormonaaliset muutokset valavat rentoutta kroppaan ja auttavat nukahtamaan. Erittynyt oksitosiini, jonka määrä on suurimmillaan orgasmin jälkeen, tekee olon miellyttävän uneliaaksi. Seksin harrastaminen vähentää stressihormoniksi kutsutun kortisolin tuotantoa, jolloin on helpompi vaipua levolliseen uneen.

 

ASIANTUNTIJAT: Tommi Paalanen, FM, filosofi, seksuaalieetikko, seksuaalineuvoja (SSS), toiminnanjohtaja, Sexpo-säätiö

Tarja Santalahti, kliininen seksologi, psykoterapeutti, seksologian johtava asiantuntija, Väestöliiton seksuaaliterveysklinikka

 

Mitä jos seksi ei suju?

Jos seksi ei ole hyvää, ensimmäinen askel on ottaa asia puheeksi kumppanin kanssa. Ystävällinen ja kunnioittava sävy vie eteenpäin, syyttely syvemmälle ongelmiin.

Seksin laatu paranee, kun oppii tuntemaan oman eroottisuutensa. Itsetyydytys on nautinnon peruskoulu. Harrastamalla seksiä itsensä kanssa oppii omannäköistä seksiä ja nauttimaan kehostaan. Hekuman huippu on helpompi tavoittaa, kun eroottisessa kokemusvarastossa on mistä ottaa. Omia tarpeitaan ja tunteitaan pystyy ilmaisemaan paremmin.

Alan oppaisiin voi myös tutustua yhdessä. Kun seksiin liittyvät pulmat on jotakuinkin tunnistettu, mutta omat kyvyt tai voimat eivät riitä niitä ratkaisemaan, seksuaalineuvojan tapaaminen voi olla hyvä askel eteenpäin. Tarjolla on myös monenlaisia seksiä ja seksuaalisuutta käsitteleviä intensiivikursseja.

Poskiontelon punkteeraus helpottaa nuhaa ja tärykalvon pisto korvasärkyä. Lue miten ne tehdään.

Poskionteloiden punkteeraus

Joskus punkteeraus on ainoa keino saada sitkeä ja paksu lima kasvojen onteloista. Poskiontelotulehduksen oireita ovat tukkoisuus, päänsärky, painon tunne poskissa, liman valuminen nieluun, huono olo ja itsepintainen yskä. Punkteeraus helpottaa oloa heti toisin kuin antibiootit. Se on myös diagnostinen toimenpide, jolla varmistetaan, onko ontelossa eritettä ja millaista se on.   

Miten?

Lääkäri puuduttaa nenän vanupuikoilla, osa laittaa tätä ennen puuduttavaa geeliä nenään.

Punkteerauksen aikana potilas on etukumarassa asennossa. Lääkäri vie ohuen punktioneulan nenäontelosta ohuen rustoseinämän läpi poskionteloon ja huuhtelee onteloa keittosuolaliuoksella, kunnes sieraimesta ulos tuleva neste on kirkasta. Huuhdeltaessa potilas on etukumarassa, jolloin huuhteluneste tulee ulos nenästä eikä mene nieluun. Lapset yleensä nukutetaan.

Miltä tuntuu?

Hieman epämiellyttävältä. Pyörrytyksen ja heikotuksen tunne johtuu usein jännityksestä. Se, että lääkäri selittää, miksi ja miten toimenpide tehdään, helpottaa pelkoa. 

 

Tärykalvon puhkaisu

Välikorvantulehduksessa toimenpide helpottaa särkyä ja paineen tunnetta heti. Se onkin paras tapa hoitaa tulehdusta silloin, kun kipu on kova. Tulehduserite saadaan pois väli­korvasta ja siitä voidaan päätellä tulehduksen laatua.  

Miten?

Tärykalvo puudutetaan puudutusaineeseen kastetulla pumpulitukolla. Tärykalvoon tehdään viilto, josta tulehduserite imetään pois ohuella imukärjellä. Toimenpide on hyvin lyhyt, valtaosa ajasta menee puutumiseen. Tarvittaessa voidaan ottaa bakteeriviljely ja valita parhaiten tehoava lääke. 

Miltä tuntuu?

Tulehduseritteen imeminen voi tuntua pieninä vihlaisuina.