Päänsärkyä ei kannata lievittää viikkokausia tulehduskipulääkkeillä vaan selvittää, miksi päässä jyskyttää. Jännityspäänsärkyä, migreeniä, sarjoittaista päänsärkyä ja kolmoishermosärkyä hoidetaan eri keinoilla.

Kun särky alkaa hartiaseudulta ja takaraivolta, kyseessä on yleensä jännityspäänsärky. Puristava, repivä tai vihlova kipu leviää päälaelle, ohimoille ja koko pään alueelle. Se voi tuntua päässä pantana tai liian kireänä pipona. Joillakin on lisäksi huimausta, korvien huminaa tai puutumista kasvoissa ja hartioissa.

– Jännityksestä johtuvaa oireilua ei aina edes kuvata kivuksi vaan potilas kertoo päänsä olevan raskaan tuntuinen, neurologi Tarja Suomalainen tietää.

Ja raskasta on elämäkin, sen lääkäri näkee ilman kummempia tutkimuksia. Pitkään jatkunut kiireinen työ huonossa asennossa näkyy olemuksessa: hartiat ovat sananmukaisesti korvissa ja otsa rypyssä.

JÄNNITYSPÄÄNSÄRKY

Yö helpottaa särkyä

Jännityspäänsäryn arvellaan johtuvan lihasten ylikuormituksesta, hermoston kipumekanismien muuntumisesta ja kudosten ärsytyksestä. Lihakset voivat olla kireät tai kosketusarat, mutta aina näin ei ole.

Tavallinen tarina on huono työasento yhdistettynä kiireeseen ilman taukoja. Päänsärkyjen takaa voi paljastua myös vähäinen liikunta ja ulkoilu, riittämätön uni, masennus tai ristiriidat perhe-elämässä.

Jännityspäänsärky pahenee tavallisesti iltaa kohden, kun päivän kiireet kasaantuvat entisten päälle. Useimmat rentoutuvat yöllä niin, että aamulla pää ei ole kipeä.

Lääkärille hakeudutaan, kun särkyä on kestänyt viikkoja, eivätkä tulehduskipulääkkeet enää auta. Unikin on jo alkanut häiriintyä niin, ettei yö tuo toivottua helpotusta.

– Ihmiset ovat huolissaan päänsärystä tai käyttämistään lääkemääristä, Suomalainen toteaa.

Rentoutta vapaalla tyylillä

Jännityspäänsäryn parasta hoitoa on liikkuminen. Reippailu ulkoilmassa pistää verenkierron lihaksissa liikkeelle ja rentouttaa hartiat. Joskus tarvitaan fysioterapiaa tai muita rentoutuskeinoja.

– Liikunta ei yleensä pahenna jännityspäänsärkyä, mutta joskus innokkaasti aloitettu liikuntaharrastus saattaa alkuun jumittaa hartiat, Suomalainen kertoo.

Elämä täytyisi saada jollakin tavalla hallintaan, niin ettei koko ajan olisi hieman jäljessä itsensä ja muiden asettamista vaatimuksista. Moni on vastaanotolle tullessaan jo yrittänyt muuttaa elämäänsä, mutta lääkärin sana painaa paljon.

Tarja Suomalaisen mielestä päänsäryn syitä tutkitaan liikaa koneilla, ja potilaat uskovat turhan paljon lääkkeiden voimaan. Yleensä diagnoosiin riittää huolellinen haastattelu. Lääkehoidon rinnalla pitäisi tehdä muutoksia, joilla saa arjen pienet asiat sujumaan. Vapaa-aikaansa ei ole pakko täyttää harrastuksilla eikä liikkuminen ole ainoa tapa stressin purkuun. Tyyli on vapaa – tärkeintä on lopputulos.

– Sitä voi vaikkapa shoppailla tai torkahtaa sohvalle, jos se rentouttaa.

Taukoa särkylääkkeistä

Jos joutuu ottamaan särkylääkettä useampana päivänä viikossa, kannattaa pysähtyä miettimään, mitä voisi tehdä toisin. Elimistö ei pitkään kestä tällaisia määriä: joko vatsa tai pää hermostuu.

Tulehduskipulääkkeiden aiheuttama mahahaavan riski on useiden tiedossa, mutta särkylääkepäänsärkyä ei vielä tunneta.

Lääkepäänsärky on päivittäistä tai lähes päivittäistä puristavaa tai repivää särkyä otsalla ja silmien takana. Silmät voivat olla valonarat tai katsetta on vaikea kohdistaa. Kipu alkaa usein aamuyöllä, kun särkylääkkeen vaikutus loppuu. Myös pahoinvointi, ärtymys ja univaikeudet kielivät liiasta särkylääkkeiden käytöstä.

– Särkylääkepäänsärky on yleisempää kuin uskomme. Tapaan näitä potilaita vastaanotollani joka viikko, Suomalainen kertoo.

Syyllisenä särkyyn voi olla mikä vain kipulääke: ilman reseptiä tai reseptillä ostettu tulehduskipulääke, kodeiinia sisältävä yhdistelmälääke tai migreenin täsmälääke.

Lääkepäänsärky helpottaa vain panemalla lääkkeet tauolle pariksi viikoksi. Joskus särkylääkevieroitukseen tarvitaan 1–2 viikon sairausloma vieroitusoireiden takia. Niitä voidaan helpottaa kipukynnystä nostavilla lääkkeillä tai pahoinvointilääkkeillä. Voimakkaan oksentelun vuoksi tarvitaan joskus sairaalahoitoa tiputuksineen.

– Kun särkylääkkeistä on päässyt eroon, niiden jatkuvaa käyttöä ei kannata aloittaa uudestaan. Muuten kierre alkaa alusta, Suomalainen muistuttaa.

MIGREENI

Sykettä ohimolla

Jos päänsärky on sykkivää – kuin vasaralla jyskytettäisiin – ja tuntuu vain toisella puolella päätä tai silmän takana, se saattaa olla migreeniä. Migreenikohtaukseen liittyy usein pahoinvointia, valonarkuutta ja ääniherkkyyttä.

Migreenille on tyypillistä kohtauksenomaisuus, ei jatkuva jomotus. Kohtauksen voi laukaista stressi tai sen hellittäminen, valvominen, pitkät ruokailuvälit, alkoholi ja jotkut ruoka-aineet. Usein jyskytystä edeltää palelu, ärtyisyys, haukottelu tai makean himo. Niin sanottua aurallista migreeniä sairastavat aavistavat tulevan kohtauksen silmissä vilahtelevista sahalaita- tai pallokuvioista.

– Migreenin tunnistaa siitäkin, että pienikin fyysinen ponnistelu, kuten portaiden nousu tai kumartaminen, voimistaa särkyä, Suomalainen opastaa.

Hoidon perusta on lepo viileässä ja hämärässä huoneessa. Lisäksi käytetään parasetamolia tai tulehduskipulääkkeitä. Monet tarvitsevat lääkärin määräämiä migreenin täsmälääkkeitä eli triptaaneja.

Kaikissa migreenilääkkeissä on tärkeää, että niitä otetaan riittävän suuri määrä ja ajoissa – jo ensimmäisten oireiden paljastaessa tulevan kohtauksen.

Fysioterapia tai akupunktio saattaa auttaa niitä migreenikkoja, joilla on taipumusta niskalihasten jännitykseen.

Jos migreeni vaivaa enemmän kuin 3–4 kertaa kuukaudessa tai kohtaukset tekevät arjesta sietämättömän, voidaan harkita päivittäistä estolääkitystä. Estolääkkeet ovat joko verenpaine-, masennus- tai epilepsialääkkeitä. Usein joudutaan kokeilemaan monia estolääkkeitä ennen kuin löytyy sopiva ja tehokas.

– Migreenipotilaan on hyvä tietää, että estolääkityksestä huolimatta kohtauksia voi tulla. Täysin niitä ei saada loppumaan, Suomalainen muistuttaa.

Estolääkitys voi myös vähentää, lyhentää tai lieventää kohtauksia ja tehdä migreenistä sellaisen, että kohtauslääkkeet tehoavat aiempaa paremmin.

Hormonit heittelevät

Naisilla on enemmän migreeniä kuin miehillä. Tästä saamme syyttää estrogeenitasojen heilahteluja. Migreeni alkaa tytöillä usein murrosiässä, tai jos sitä on ollut jo lapsena, se saattaa voimistua nuoruuden hormonimyrskyissä. Pojilla puolestaan lapsena alkanut migreeni voi hellittää jo murrosiän jälkeen.

Estrogeenit ovat myös luultavasti syynä siihen, että kuukautisten aikaan esiintyvät migreenikohtaukset ovat vaikeasti hoidettavia. Naisten migreeni rauhoittuu usein vasta vaihdevuosien jälkeen, kun taas miesten migreeni saattaa hellittää tai loppua kokonaan jo aiemmin.

Kuukautisten alkua edeltävänä päivänä otettu tulehduskipulääke tai lyhytjaksoinen estolääke voi auttaa, jos migreenikohtaukset tulevat aina kuukautisten aikaan. Jotkut hyötyvät hormoniheilahteluja tasaavista e-pillereistä.

SARJOITTAINEN PÄÄNSÄRKY

Tuskaa kellon tarkkuudella

Aamuyöstä alkava polttava ja repivä kipu toisen silmän ympärillä voi paljastua sarjoittaiseksi päänsäryksi eli Hortonin taudiksi. Kivun puoleinen silmä punoittaa ja vetistää ja nenä on tukkoinen.

Kipukohtaus herättää usein aamuyöstä. Se alkaa lähes minuutin tarkkuudella samaan aikaan kuin aikaisemmillakin kerroilla. Tuska kestää parista minuutista pariin tuntiin, vain palatakseen myöhemmin uudestaan. Kipujaksot uusiutuvat päivittäin muutaman viikon tai kuukauden ajan, ja saattavat sitten pysyä pitkäänkin pois. Monilla kohtausjaksot tulevat aina samaan aikaan vuodesta.

Hortonin tauti on tyypillisesti miesten vaiva, joka alkaa 20–30-vuotiaana jatkuen läpi elämän. Sarjoittainen päänsärky on vahvasti perinnöllinen, joten sitä voi epäillä, jos omalla isällä tai isoisällä on ollut samanlaisia oireita.

Hortonia hoidetaan migreenin täsmälääkkeillä. Tavalliset tulehduskipulääkkeet eivät siihen auta. Tarvittaessa kipujakso katkaistaan kortisonikuurilla. Kivun lievityksessä käytetään myös 100-prosenttista happea, jota hengitetään maskin kautta enintään vartin ajan. Happipullo kulkee kodin ulkopuolella mukana pienessä repussa.

– Kipukohtauksen laukaisee jokin verisuonia aktivoiva tekijä, kuten sauna, alkoholi, lentäminen tai nitrolääkkeet. Happi supistaa verisuonia, ja vie siksi kivun pois, Tarja Suomalainen kertoo.
Kipukohtaus voi alkaa myös fyysisen rasituksen jälkeen.

KOLMOISHERMOSÄRKY

Sähköiskuja kasvoilla

Sähköiskumaiset kivun leimahdukset toisella puolella kasvoja kielivät kolmoishermosärystä. Se on tavallisesti iäkkäämpien ihmisten vaiva, mutta sitä esiintyy myös nuorilla. Säryn syy on tuntematon, mutta joskus sen taustalla on verisuonipoikkeavuus, kasvain tai MS-tauti.

Tuskallinen kipuisku alkaa kasvojen koskettelusta tai vaikka lämpötilan vaihteluista. Iskuja voi olla vain kerran päivässä tai kymmeniä kertoja päivässä. Tavalliset särkylääkkeet eivät auta kolmoishermosärkyyn, avuksi tarvitaan hermossa kivunvälitykseen vaikuttavia estolääkkeitä, joskus myös neurokirurgiaa.

Myös purentaongelmat tai yöllinen hampaiden narskuttelu voivat aiheuttaa ohimolla tuntuvaa päänsärkyjä. Oikomishoidon tai öisin käytettävän purentakiskon antama apu yllättää, jos on uskonut särkyjen johtuvan vaikkapa migreenistä.

– Stressi on lisännyt yönarskuttelijoiden määrää. Yöllä purraan päivän ongelmia poikki, Suomalainen kertoo.
Poskiontelontulehdus oireilee usein voimakkaana päänsärkynä, joka voimistuu pitkälleen mennessä, tärinässä tai vain kumartuessa.

Harvoin vakavaa

Päivystykseen pitää lähteä heti, jos päänsärky alkaa äkillisesti tai siihen liittyy halvaus, puhevaikeuksia tai tajunnan muutoksia. Kiire on myös, jos päänsärky alkaa ponnistuksessa, voimistuu nopeasti tai pahenee jatkuvasti.

Jatkuvista päänsäryistä kärsivä pelkää jossain vaiheessa sairastavansa jotain vakavaa. Tuttavapiiristä löytyy aina joku, jonka omat tai läheisen kivut ovat johtuneet aivokasvaimesta tai aivoverenkiertohäiriöstä. Tämän ilmiön Tarja Suomalainenkin tunnistaa, mutta rauhoittelee:

– Päänsäryn syyksi paljastuu onneksi hyvin harvoin aivokasvain.

Värähtelytuolissa kivun herraksi

Kun päänsäryn hoitamiseksi on kokeillut niin lääkkeitä, akupunktiota kuin stressin vähentämistäkin, voi päätyä matalataajuushoitoon. Sitä on annettu Suomessa jo parikymmentä vuotta, mutta laajemmin se on tunnettu kuntoutuslaitoksissa, esimerkiksi kehitysvammayksiköissä.

Musiikkiterapian apuvälineeksi alkujaan kehitetty fysioakustinen tuoli on parhaimmillaan stressiperäisten vaivojen hoidossa. Se sopii muun muassa unettomuuden, ahdistuksen, levottomuuden, pelkotilojen ja erilaisten kipujen lievittäjäksi.

Fysioakustinen tuoli muistuttaa ulkoisesti tv-tuolia, sellaista suurta nahkanojatuolia, jonka voi vivusta vääntää lähes makaavaan asentoon. Tuoliin on asennettu kaiuttimia, joiden kautta kehoon johdetaan värähtelynä tuntuvaa matalataajuista (27–113 hertsiä) siniääntä.

Tuolin toimintoja ohjataan tietokoneella, jolla säädellään kullekin sopiva äänen voimakkuus, korkeus, pulssit ja kiertosuunta. Hoidettava tuntee värähtelyn ja kuulee matalan murinan, joka muistuttaa voimakkaimmillaan pesukoneen linkousta.

Apuna voidaan käyttää musiikkia, mutta se ei ole välttämätöntä. Kuuro hyötyy hoidosta yhtä lailla kuin kuulevakin. Vaikutus on samantapainen kuin akupunktiolla tai lymfahieronnalla: hoito rentouttaa, jotkut kuvaavat oloaan vapautuneeksi.

Lahtelainen psykoterapeutti Marco Kärkkäinen on käyttänyt fysioakustista tuolia potilastyössä kymmenkunta vuotta. Hän vertaa matalataajuushoitoa liikuntaan. Juostessa lihakset vuoroin löystyvät ja kiristyvät, nyt saman lihasstimulaation aiheuttaa värisevä tuoli. Verenkierto vilkastuu ja nesteet lähtevät liikkeelle, aivan kuin liikkuessa.

Kärkkäinen uskoo kokonaisvaltaiseen hoitamiseen:

– Kun ihmisellä on mielessä ongelmia, ne vaikuttavat kehoon, ja päinvastoin.

Kärkkäisen potilaat ovatkin saaneet apua tuolista niin fyysisiin vaivoihinsa kuin henkisten lukkojen avaamiseen.

– Joidenkin kanssa pääsee aivan eri tavalla keskustelemaan henkilökohtaisten ongelmien syistä, kun he ovat ensin rentoutuneet fysioakustisessa tuolissa.

Päänsärkyjen taustalta löytyy lähes aina stressiä, jonka syitä ei välttämättä itse tunnista. Jollekin se on liiallinen työnteko tai työn puute, toiselle vaikeat suhteet läheisiin, kolmannelle liiallinen alkoholin käyttö.

Kärkkäinen uskoo, että fysioakustinen hoito yhdistettynä keskusteluun auttaa. Lääkkeistä voi päästä jopa kokonaan eroon.

– Hoito vähentää kipuja, mutta ei vie niitä kaikilta kokonaan pois. Kipujensa kanssa oppii kuitenkin pärjäämään, kun tunnistaa, mitkä asiat rassaavat ja tekee muutoksia elämässään.

Fysioakustista hoitoa saa kuntoutuslaitosten lisäksi yksityisesti ainakin Pääkaupunkiseudulta, Tampereelta, Lahdesta ja Jyväskylästä. Hoitokerta maksaa noin 50 euroa, ja siitä on lääkärin fysioterapialähetteellä mahdollisuus saada Kelan korvaus.

Lue lisää
Kokeile niskajumppaa päänsärkyyn
Viiden vuoden päänsärky
Tunnista vakava pääkipu

Lääkäriin, jos sinulla on

  • kova, nopeasti alkanut päänsärky, joka poikkeaa aiemmista päänsäryistä.
  • jatkuvasti paheneva päänsärky, johon lääkkeet eivät auta.
  • päänsärkyyn liittyvää kuumeilua, tajunnantason laskua, oksentelua, halvausoireita, puhevaikeuksia, näköhäiriöitä.

Päiväkirja voi paljastaa syyn

Omien päänsärkyjen kirjaaminen ylös helpottaa päänsäryn syyn selvittämisessä. Netistä löytyy valmiitakin päiväkirjan malleja (esim. Suomen migreeniliiton sivuilta), mutta sinikantinen vihkokin käy. Merkitse siihen

  1. milloin ja missä tilanteissa päätä särkee?
  2. mitä lääkkeitä ja kuinka paljon olet ottanut?
  3. helpottuiko särky ja missä ajassa?
Vierailija

Minulla epäiltiin kolmoishermosärkyä, sähköiskumaisia tujauksia päähän, kipu oli aika järjetöntä. Muutama kuukausi meni ja minulta poistettiin juurihoitoa vaatinut hammas. Seuraavalla kerralla osasin mennä ensin hammaslääkäriin ja taas juurihoito ja kipu hellitti. Jonkin verran oli vuoden aikana taas kipuja, teetin purentakiskon ja kivut loppuivat. Tosin vuosi sitten alkoi oireilemaan päähän ja muutaman kuukauden kuluttua poistettiin taas hammas. Nyt ei vuoteen ole ollut kipuja ja purentakisko käytössä.

Lääke tehoaa vain, kun sen ottaa ja säilyttää oikein.

Kerro lääkärille kaikista käyttämistäsi lääkkeistä ja ravintolisistä. Tämä on tärkeää, sillä monilla lääkkeillä on yhteisvaikutuksia toistensa kanssa eli ne voivat voimistaa tai vähentää toistensa tehoa.

Joitakin lääkkeitä saa sekä resepti- että itsehoitovalmisteina. Käytössäsi saattaa olla samaa vaikuttavaa ainetta, esimerkiksi parasetamolia, sisältävä lääke sekä reseptillä että itsehoitotuotteena. Toinen vaikkapa polven kulumakipuihin määrättynä, toinen päänsärkyyn. Tällöin lääkkeen teho ei parane, mutta maksavaurioiden riski suurenee.

Jos taas tulehduskipulääkkeitä ottaa liikaa, sekä lääkärin määräämänä että itse ostettuina, vatsan limakalvot voivat ärtyä ja munuaiset vaurioitua. Varmista siis aina farmaseutilta tai proviisorilta apteekista itsehoitolääkettä ostattaessasi, sopiiko se muiden käytössä olevien lääkkeiden kanssa yhteen.

NOUDATA ANNOSTELUTAPAA

Valtaosa lääkkeistä on kokonaisena nielaistavia tabletteja. Lääkeaine liukenee mahalaukussa ja ohutsuolessa, josta se imeytyy verenkiertoon. Jos tabletin päällä on syvennetty uurre, sen voi puolittaa ja nielaista puolikkaat peräkanaa.

Imeskelytabletit laitetaan kielen alle tai poskeen sulamaan, jotta lääkeaine imeytyy ja alkaa vaikuttaa mahdollisimman nopeasti. Esimerkiksi nitrot imeskellään, jotta voimakas rintakipu helpottaisi heti.

Purutabletit puolestaan pureskellaan ennen nielemistä, jolloin lääkeaine imeytyy osittain jo suusta. Ne ovat hyvänmakuisia ja nieltävissä ilman nestettä.

Kapselissa on liivatteesta valmistettu kuori, jonka sisään lääkeaine on pakattu. Kapseli kannattaa asettaa pitkittäin kieleen päälle ja nielaista runsaan vesihuikan kera. Jos kapselin puoliskot saa vedettyä toisistaan erilleen, voi sen halutessaan avata ja ripotella lääkkeen vaikkapa lusikalliseen mehukeittoa.

 

KATSE KELLOON

Säädä kännykkään muistutus lääkkeiden ottoajasta. Sillä, että lääke neuvotaan ottamaan tiettyyn aikaan vuorokaudesta, pyritään maksimoimaan teho ja minimoimaan haitat. Esimerkiksi kortisonitabletit otetaan aamulla, koska silloin se häiritsee elimistön omaa kortikosteroidituotantoa vähiten.

Myös verenpainelääkkeet otetaan aamulla, koska verenpaine on korkeimmillaan aamulla ja päivällä.

Statiinit otetaan illalla, koska kolesterolia muodostuu voimakkaammin yöllä.

 Jos unohdat lääkkeen, nappaa se hieman myöhässä. Jos lipsahduksesta on tovi, jätä annos ottamatta. Tupla-annosta ei saa ottaa!

 

SÄILYTÄ OIKEIN

Osa lääkkeistä on säilytettävä jääkaapissa.

Tärkeää on pitää lääkkeet kuivassa ja suojassa auringolta. Ei siis kannata säilyttää lääkkeitä kylpyhuoneessa, saunatilassa tai ikkunalaudalla. Hallaa lääkkeille tekee myös pitkäaikainen lojuminen veneessä tai autossa.

LÄÄKEKORTTI LOMPAKKOON

 

Mukana kulkeva ajantasainen lääkekortti on kätevä kaivaa esiin lääkärissä ja apteekissa ja tarkistaa siitä käytössä olevat lääkkeet. Kirjaudu Lääketietokeskuksen

kehittämään sähköiseen palveluun  ja luo itsellesi oma tulostettava lääkekortti. Voit luoda sähköisen lääkekortin tästä.

Kostutus auttaa korvienkin kuivuuteen ja kutinaan.

Korvien kutina piinaa erityisesti atoopikkoja, joihin kuuluu meistä joka viides. Erityisesti, kun ilman kosteuspitoisuus on pieni, iho on tavallistakin ärtyvämpi.

Kutina saattaa kertoa allergisesta ihosairaudesta, kuten atopiasta tai psoriasiksesta. Atooppinen iho on kuiva, herkkä ja hilseilevä.

Kutina voi johtua myös korvakäytävän eli ulkokorvan tulehduksesta. Pitkittynyt ulkokorvan tulehdus ei johdu bakteereista vaan ihon ärtymisestä. Se on yleinen kesällä, kun korviin menee uidessa vettä.

Korvien raapiminen ja kaivaminen voi houkutella, mutta sitä kannattaa välttää, koska korvakäytävän iho rikkoutuu helposti ja siihen pesiytyy bakteereja tai sieniä. Joskus kutinan taustalla on lisääntynyt korvavahan muodostus.

Hoito

Öljyiset korvatipat kosteuttavat korvakäytävää ja vähentävät veden pääsyä suoraan kontaktiin korvakäytävän ihon kanssa. Jos iho on kovin ärtynyt, kortisonia ja antiseptistä ainetta sisältävät korvatipat auttavat.

Ylimääräisen korvavahan poistamiseen kannattaa kokeilla vahaa liuottavia korvatippoja. Joskus korvavaha on niin juuttunut korvakäytävään, että sen poistamiseen tarvitaan lääkärin apua. Lääkäri tai hoitaja voi huuhtoa tulehtuneen korvakäytävän lämpimällä keittosuolaliuoksella tai vedellä. Tämän jälkeen korvakäytävä kuivataan, useimmiten imua käyttäen.

Ennaltaehkäisy

Joillakin vettä jää helposti korvakäytävään uinnin tai suihkun jälkeen. Silloin kannattaa käyttää esimerkiksi muotoutuvia korvasuojia. Öljypitoiset tipat saattavat vähentää myös ihon ärsytystä. Korvia ei saa kaivaa!

 

Äitini sai vastaanottoapulaiselta ohjeen, että juo vettä enemmän, niin hemoglobiinisi laskee. Äitini (80 v) hemoglobiini on 160 ja hän on huolissaan, että saa veritulpan. Oliko neuvo pätevä?

Hemoglobiini (Hb) on punasolujen sisältämä valkuaisaine, joka sitoo happea veren kiertäessä keuhkoissa ja luovuttaa sitä muissa kudoksissa. Äitinne Hb on viitearvon ylärajalla (yläraja on 155—160 g/l). Koska viitearvot on määritetty siten, että 95 % terveistä asettuu kyseiselle alueelle, aina on yksilöitä, joilla laboratorioarvo osuu hiukan viitealueen ulkopuolelle ilman, että se merkitsisi mitään sairautta.

Hb-arvo voi olla koholla, jos potilas on kuivunut esim. kuumeen tai ripuloinnin takia. Silloin pitää juoda enemmän. Muuten on parasta mitoittaa juominen janon mukaan. Helteellä ja liikunnan yhteydessä on toki huolehdittava nesteen saannista.

Hb-taso 160 g/l ei vielä altista veritulpalle. Lievästi koholla oleva Hb on syytä pyytää tarkistamaan vaikkapa muutaman kuukauden kuluttua – tai aiemminkin, jos äitinne yleisvointi on huonontunut. Hemoglobiini voi nousta muun sairauden seurauksena, jos kudokset kärsivät hapenpuutteesta. Joskus luuydin tuottaa itsenäisestikin liikaa punasoluja (ns. polysytemia vera). Jos Hb nousee edelleen, selvittelyt korkeahkosta hemoglobiinista voidaan tehdä omalla terveysasemalla.

 

 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Paitani on läpimärkä noin 20 minuutin kävelyn jälkeen. Hikoilu on niin runsasta, että saa melkein vettä vääntää paidasta, ja hiki haisee tosi pahalle, kertoo vaimonikin. Normaalisti en muuten hikoile. Minulla ei myöskään ole yöhikoilua. Miksi hikoilen liikaa vain liikkuessa?

Hikoilu on osa kehon lämmönsäätelyä. Ruumiinlämmön noustessa, esim. liikunnan yhteydessä, keho pyrkii tasaamaan lämpötilan lisäämällä nesteen siirtymistä iholle hikirauhasten kautta.

Hiki itsessään on täysin hajutonta, mutta suurten hikirauhasten alueella kainaloissa, nivusissa ja sukupuolielinten ympärillä ihon omat bakteerit alkavat hajottaa hikeä, jonka seurauksena muodostuu haju. Sen voimakkuuteen vaikuttavat yksilölliset tekijät, kehon nestetasapaino ja tietyt ravintoaineet (valkosipuli, alkoholi, voimakkaat mausteet).

Hikoilun määrä vaihtelee. Kuume, pitkittyneet tulehdussairaudet, kilpirauhasen liikatoiminta, diabetes, uniapnea, sydämen vajaatoiminta ja tietyt muut sairaudet sekä jotkut lääkeaineet (esim. beetasalpaajat ja masennuslääkkeet) voivat aiheuttaa poikkeavaa hikoilua, mutta tällöin sitä esiintyy myös muissa tilanteissa kuin liikkuessa. Kysyjän tapauksessa ei ilmene seikkoja, jotka herättäisivät epäilyn sairaudesta liikahikoilun taustalla.

Liikkuessa tapahtuva runsas hikoilu voi liittyä huonoon kuntoon tai ylipainoon, mutta se voi olla myös normaali ominaisuus. Liika vaatetus lisää hikoilua, koska se nostaa kehon lämpötilaa. Hien voimakas haju voi liittyä liian vähäiseen nesteen nauttimiseen.

Liikahikoiluun voi kokeilla apteekista saatavia antiperspirantteja. Antiperspirantin ja deodorantin yhdistelmä vähentää sekä hikoilua että hien hajua.

Liikahikoilua voidaan hoitaa myös tietyillä lääkkeillä ja botox-pistoksilla, jotka annetaan liikaa hikoileville alueille. Kysyjän tapauksessa näihin hoitokeinoihin ei todennäköisesti ole tarpeen ryhtyä, koska liikahikoilua ei esiinny muutoin kuin liikkuessa.

 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.