Päänsärkyä ei kannata lievittää viikkokausia tulehduskipulääkkeillä vaan selvittää, miksi päässä jyskyttää. Jännityspäänsärkyä, migreeniä, sarjoittaista päänsärkyä ja kolmoishermosärkyä hoidetaan eri keinoilla.

Kun särky alkaa hartiaseudulta ja takaraivolta, kyseessä on yleensä jännityspäänsärky. Puristava, repivä tai vihlova kipu leviää päälaelle, ohimoille ja koko pään alueelle. Se voi tuntua päässä pantana tai liian kireänä pipona. Joillakin on lisäksi huimausta, korvien huminaa tai puutumista kasvoissa ja hartioissa.

– Jännityksestä johtuvaa oireilua ei aina edes kuvata kivuksi vaan potilas kertoo päänsä olevan raskaan tuntuinen, neurologi Tarja Suomalainen tietää.

Ja raskasta on elämäkin, sen lääkäri näkee ilman kummempia tutkimuksia. Pitkään jatkunut kiireinen työ huonossa asennossa näkyy olemuksessa: hartiat ovat sananmukaisesti korvissa ja otsa rypyssä.

JÄNNITYSPÄÄNSÄRKY

Yö helpottaa särkyä

Jännityspäänsäryn arvellaan johtuvan lihasten ylikuormituksesta, hermoston kipumekanismien muuntumisesta ja kudosten ärsytyksestä. Lihakset voivat olla kireät tai kosketusarat, mutta aina näin ei ole.

Tavallinen tarina on huono työasento yhdistettynä kiireeseen ilman taukoja. Päänsärkyjen takaa voi paljastua myös vähäinen liikunta ja ulkoilu, riittämätön uni, masennus tai ristiriidat perhe-elämässä.

Jännityspäänsärky pahenee tavallisesti iltaa kohden, kun päivän kiireet kasaantuvat entisten päälle. Useimmat rentoutuvat yöllä niin, että aamulla pää ei ole kipeä.

Lääkärille hakeudutaan, kun särkyä on kestänyt viikkoja, eivätkä tulehduskipulääkkeet enää auta. Unikin on jo alkanut häiriintyä niin, ettei yö tuo toivottua helpotusta.

– Ihmiset ovat huolissaan päänsärystä tai käyttämistään lääkemääristä, Suomalainen toteaa.

Rentoutta vapaalla tyylillä

Jännityspäänsäryn parasta hoitoa on liikkuminen. Reippailu ulkoilmassa pistää verenkierron lihaksissa liikkeelle ja rentouttaa hartiat. Joskus tarvitaan fysioterapiaa tai muita rentoutuskeinoja.

– Liikunta ei yleensä pahenna jännityspäänsärkyä, mutta joskus innokkaasti aloitettu liikuntaharrastus saattaa alkuun jumittaa hartiat, Suomalainen kertoo.

Elämä täytyisi saada jollakin tavalla hallintaan, niin ettei koko ajan olisi hieman jäljessä itsensä ja muiden asettamista vaatimuksista. Moni on vastaanotolle tullessaan jo yrittänyt muuttaa elämäänsä, mutta lääkärin sana painaa paljon.

Tarja Suomalaisen mielestä päänsäryn syitä tutkitaan liikaa koneilla, ja potilaat uskovat turhan paljon lääkkeiden voimaan. Yleensä diagnoosiin riittää huolellinen haastattelu. Lääkehoidon rinnalla pitäisi tehdä muutoksia, joilla saa arjen pienet asiat sujumaan. Vapaa-aikaansa ei ole pakko täyttää harrastuksilla eikä liikkuminen ole ainoa tapa stressin purkuun. Tyyli on vapaa – tärkeintä on lopputulos.

– Sitä voi vaikkapa shoppailla tai torkahtaa sohvalle, jos se rentouttaa.

Taukoa särkylääkkeistä

Jos joutuu ottamaan särkylääkettä useampana päivänä viikossa, kannattaa pysähtyä miettimään, mitä voisi tehdä toisin. Elimistö ei pitkään kestä tällaisia määriä: joko vatsa tai pää hermostuu.

Tulehduskipulääkkeiden aiheuttama mahahaavan riski on useiden tiedossa, mutta särkylääkepäänsärkyä ei vielä tunneta.

Lääkepäänsärky on päivittäistä tai lähes päivittäistä puristavaa tai repivää särkyä otsalla ja silmien takana. Silmät voivat olla valonarat tai katsetta on vaikea kohdistaa. Kipu alkaa usein aamuyöllä, kun särkylääkkeen vaikutus loppuu. Myös pahoinvointi, ärtymys ja univaikeudet kielivät liiasta särkylääkkeiden käytöstä.

– Särkylääkepäänsärky on yleisempää kuin uskomme. Tapaan näitä potilaita vastaanotollani joka viikko, Suomalainen kertoo.

Syyllisenä särkyyn voi olla mikä vain kipulääke: ilman reseptiä tai reseptillä ostettu tulehduskipulääke, kodeiinia sisältävä yhdistelmälääke tai migreenin täsmälääke.

Lääkepäänsärky helpottaa vain panemalla lääkkeet tauolle pariksi viikoksi. Joskus särkylääkevieroitukseen tarvitaan 1–2 viikon sairausloma vieroitusoireiden takia. Niitä voidaan helpottaa kipukynnystä nostavilla lääkkeillä tai pahoinvointilääkkeillä. Voimakkaan oksentelun vuoksi tarvitaan joskus sairaalahoitoa tiputuksineen.

– Kun särkylääkkeistä on päässyt eroon, niiden jatkuvaa käyttöä ei kannata aloittaa uudestaan. Muuten kierre alkaa alusta, Suomalainen muistuttaa.

MIGREENI

Sykettä ohimolla

Jos päänsärky on sykkivää – kuin vasaralla jyskytettäisiin – ja tuntuu vain toisella puolella päätä tai silmän takana, se saattaa olla migreeniä. Migreenikohtaukseen liittyy usein pahoinvointia, valonarkuutta ja ääniherkkyyttä.

Migreenille on tyypillistä kohtauksenomaisuus, ei jatkuva jomotus. Kohtauksen voi laukaista stressi tai sen hellittäminen, valvominen, pitkät ruokailuvälit, alkoholi ja jotkut ruoka-aineet. Usein jyskytystä edeltää palelu, ärtyisyys, haukottelu tai makean himo. Niin sanottua aurallista migreeniä sairastavat aavistavat tulevan kohtauksen silmissä vilahtelevista sahalaita- tai pallokuvioista.

– Migreenin tunnistaa siitäkin, että pienikin fyysinen ponnistelu, kuten portaiden nousu tai kumartaminen, voimistaa särkyä, Suomalainen opastaa.

Hoidon perusta on lepo viileässä ja hämärässä huoneessa. Lisäksi käytetään parasetamolia tai tulehduskipulääkkeitä. Monet tarvitsevat lääkärin määräämiä migreenin täsmälääkkeitä eli triptaaneja.

Kaikissa migreenilääkkeissä on tärkeää, että niitä otetaan riittävän suuri määrä ja ajoissa – jo ensimmäisten oireiden paljastaessa tulevan kohtauksen.

Fysioterapia tai akupunktio saattaa auttaa niitä migreenikkoja, joilla on taipumusta niskalihasten jännitykseen.

Jos migreeni vaivaa enemmän kuin 3–4 kertaa kuukaudessa tai kohtaukset tekevät arjesta sietämättömän, voidaan harkita päivittäistä estolääkitystä. Estolääkkeet ovat joko verenpaine-, masennus- tai epilepsialääkkeitä. Usein joudutaan kokeilemaan monia estolääkkeitä ennen kuin löytyy sopiva ja tehokas.

– Migreenipotilaan on hyvä tietää, että estolääkityksestä huolimatta kohtauksia voi tulla. Täysin niitä ei saada loppumaan, Suomalainen muistuttaa.

Estolääkitys voi myös vähentää, lyhentää tai lieventää kohtauksia ja tehdä migreenistä sellaisen, että kohtauslääkkeet tehoavat aiempaa paremmin.

Hormonit heittelevät

Naisilla on enemmän migreeniä kuin miehillä. Tästä saamme syyttää estrogeenitasojen heilahteluja. Migreeni alkaa tytöillä usein murrosiässä, tai jos sitä on ollut jo lapsena, se saattaa voimistua nuoruuden hormonimyrskyissä. Pojilla puolestaan lapsena alkanut migreeni voi hellittää jo murrosiän jälkeen.

Estrogeenit ovat myös luultavasti syynä siihen, että kuukautisten aikaan esiintyvät migreenikohtaukset ovat vaikeasti hoidettavia. Naisten migreeni rauhoittuu usein vasta vaihdevuosien jälkeen, kun taas miesten migreeni saattaa hellittää tai loppua kokonaan jo aiemmin.

Kuukautisten alkua edeltävänä päivänä otettu tulehduskipulääke tai lyhytjaksoinen estolääke voi auttaa, jos migreenikohtaukset tulevat aina kuukautisten aikaan. Jotkut hyötyvät hormoniheilahteluja tasaavista e-pillereistä.

SARJOITTAINEN PÄÄNSÄRKY

Tuskaa kellon tarkkuudella

Aamuyöstä alkava polttava ja repivä kipu toisen silmän ympärillä voi paljastua sarjoittaiseksi päänsäryksi eli Hortonin taudiksi. Kivun puoleinen silmä punoittaa ja vetistää ja nenä on tukkoinen.

Kipukohtaus herättää usein aamuyöstä. Se alkaa lähes minuutin tarkkuudella samaan aikaan kuin aikaisemmillakin kerroilla. Tuska kestää parista minuutista pariin tuntiin, vain palatakseen myöhemmin uudestaan. Kipujaksot uusiutuvat päivittäin muutaman viikon tai kuukauden ajan, ja saattavat sitten pysyä pitkäänkin pois. Monilla kohtausjaksot tulevat aina samaan aikaan vuodesta.

Hortonin tauti on tyypillisesti miesten vaiva, joka alkaa 20–30-vuotiaana jatkuen läpi elämän. Sarjoittainen päänsärky on vahvasti perinnöllinen, joten sitä voi epäillä, jos omalla isällä tai isoisällä on ollut samanlaisia oireita.

Hortonia hoidetaan migreenin täsmälääkkeillä. Tavalliset tulehduskipulääkkeet eivät siihen auta. Tarvittaessa kipujakso katkaistaan kortisonikuurilla. Kivun lievityksessä käytetään myös 100-prosenttista happea, jota hengitetään maskin kautta enintään vartin ajan. Happipullo kulkee kodin ulkopuolella mukana pienessä repussa.

– Kipukohtauksen laukaisee jokin verisuonia aktivoiva tekijä, kuten sauna, alkoholi, lentäminen tai nitrolääkkeet. Happi supistaa verisuonia, ja vie siksi kivun pois, Tarja Suomalainen kertoo.
Kipukohtaus voi alkaa myös fyysisen rasituksen jälkeen.

KOLMOISHERMOSÄRKY

Sähköiskuja kasvoilla

Sähköiskumaiset kivun leimahdukset toisella puolella kasvoja kielivät kolmoishermosärystä. Se on tavallisesti iäkkäämpien ihmisten vaiva, mutta sitä esiintyy myös nuorilla. Säryn syy on tuntematon, mutta joskus sen taustalla on verisuonipoikkeavuus, kasvain tai MS-tauti.

Tuskallinen kipuisku alkaa kasvojen koskettelusta tai vaikka lämpötilan vaihteluista. Iskuja voi olla vain kerran päivässä tai kymmeniä kertoja päivässä. Tavalliset särkylääkkeet eivät auta kolmoishermosärkyyn, avuksi tarvitaan hermossa kivunvälitykseen vaikuttavia estolääkkeitä, joskus myös neurokirurgiaa.

Myös purentaongelmat tai yöllinen hampaiden narskuttelu voivat aiheuttaa ohimolla tuntuvaa päänsärkyjä. Oikomishoidon tai öisin käytettävän purentakiskon antama apu yllättää, jos on uskonut särkyjen johtuvan vaikkapa migreenistä.

– Stressi on lisännyt yönarskuttelijoiden määrää. Yöllä purraan päivän ongelmia poikki, Suomalainen kertoo.
Poskiontelontulehdus oireilee usein voimakkaana päänsärkynä, joka voimistuu pitkälleen mennessä, tärinässä tai vain kumartuessa.

Harvoin vakavaa

Päivystykseen pitää lähteä heti, jos päänsärky alkaa äkillisesti tai siihen liittyy halvaus, puhevaikeuksia tai tajunnan muutoksia. Kiire on myös, jos päänsärky alkaa ponnistuksessa, voimistuu nopeasti tai pahenee jatkuvasti.

Jatkuvista päänsäryistä kärsivä pelkää jossain vaiheessa sairastavansa jotain vakavaa. Tuttavapiiristä löytyy aina joku, jonka omat tai läheisen kivut ovat johtuneet aivokasvaimesta tai aivoverenkiertohäiriöstä. Tämän ilmiön Tarja Suomalainenkin tunnistaa, mutta rauhoittelee:

– Päänsäryn syyksi paljastuu onneksi hyvin harvoin aivokasvain.

Värähtelytuolissa kivun herraksi

Kun päänsäryn hoitamiseksi on kokeillut niin lääkkeitä, akupunktiota kuin stressin vähentämistäkin, voi päätyä matalataajuushoitoon. Sitä on annettu Suomessa jo parikymmentä vuotta, mutta laajemmin se on tunnettu kuntoutuslaitoksissa, esimerkiksi kehitysvammayksiköissä.

Musiikkiterapian apuvälineeksi alkujaan kehitetty fysioakustinen tuoli on parhaimmillaan stressiperäisten vaivojen hoidossa. Se sopii muun muassa unettomuuden, ahdistuksen, levottomuuden, pelkotilojen ja erilaisten kipujen lievittäjäksi.

Fysioakustinen tuoli muistuttaa ulkoisesti tv-tuolia, sellaista suurta nahkanojatuolia, jonka voi vivusta vääntää lähes makaavaan asentoon. Tuoliin on asennettu kaiuttimia, joiden kautta kehoon johdetaan värähtelynä tuntuvaa matalataajuista (27–113 hertsiä) siniääntä.

Tuolin toimintoja ohjataan tietokoneella, jolla säädellään kullekin sopiva äänen voimakkuus, korkeus, pulssit ja kiertosuunta. Hoidettava tuntee värähtelyn ja kuulee matalan murinan, joka muistuttaa voimakkaimmillaan pesukoneen linkousta.

Apuna voidaan käyttää musiikkia, mutta se ei ole välttämätöntä. Kuuro hyötyy hoidosta yhtä lailla kuin kuulevakin. Vaikutus on samantapainen kuin akupunktiolla tai lymfahieronnalla: hoito rentouttaa, jotkut kuvaavat oloaan vapautuneeksi.

Lahtelainen psykoterapeutti Marco Kärkkäinen on käyttänyt fysioakustista tuolia potilastyössä kymmenkunta vuotta. Hän vertaa matalataajuushoitoa liikuntaan. Juostessa lihakset vuoroin löystyvät ja kiristyvät, nyt saman lihasstimulaation aiheuttaa värisevä tuoli. Verenkierto vilkastuu ja nesteet lähtevät liikkeelle, aivan kuin liikkuessa.

Kärkkäinen uskoo kokonaisvaltaiseen hoitamiseen:

– Kun ihmisellä on mielessä ongelmia, ne vaikuttavat kehoon, ja päinvastoin.

Kärkkäisen potilaat ovatkin saaneet apua tuolista niin fyysisiin vaivoihinsa kuin henkisten lukkojen avaamiseen.

– Joidenkin kanssa pääsee aivan eri tavalla keskustelemaan henkilökohtaisten ongelmien syistä, kun he ovat ensin rentoutuneet fysioakustisessa tuolissa.

Päänsärkyjen taustalta löytyy lähes aina stressiä, jonka syitä ei välttämättä itse tunnista. Jollekin se on liiallinen työnteko tai työn puute, toiselle vaikeat suhteet läheisiin, kolmannelle liiallinen alkoholin käyttö.

Kärkkäinen uskoo, että fysioakustinen hoito yhdistettynä keskusteluun auttaa. Lääkkeistä voi päästä jopa kokonaan eroon.

– Hoito vähentää kipuja, mutta ei vie niitä kaikilta kokonaan pois. Kipujensa kanssa oppii kuitenkin pärjäämään, kun tunnistaa, mitkä asiat rassaavat ja tekee muutoksia elämässään.

Fysioakustista hoitoa saa kuntoutuslaitosten lisäksi yksityisesti ainakin Pääkaupunkiseudulta, Tampereelta, Lahdesta ja Jyväskylästä. Hoitokerta maksaa noin 50 euroa, ja siitä on lääkärin fysioterapialähetteellä mahdollisuus saada Kelan korvaus.

Lue lisää
Kokeile niskajumppaa päänsärkyyn
Viiden vuoden päänsärky
Tunnista vakava pääkipu

Lääkäriin, jos sinulla on

  • kova, nopeasti alkanut päänsärky, joka poikkeaa aiemmista päänsäryistä.
  • jatkuvasti paheneva päänsärky, johon lääkkeet eivät auta.
  • päänsärkyyn liittyvää kuumeilua, tajunnantason laskua, oksentelua, halvausoireita, puhevaikeuksia, näköhäiriöitä.

Päiväkirja voi paljastaa syyn

Omien päänsärkyjen kirjaaminen ylös helpottaa päänsäryn syyn selvittämisessä. Netistä löytyy valmiitakin päiväkirjan malleja (esim. Suomen migreeniliiton sivuilta), mutta sinikantinen vihkokin käy. Merkitse siihen

  1. milloin ja missä tilanteissa päätä särkee?
  2. mitä lääkkeitä ja kuinka paljon olet ottanut?
  3. helpottuiko särky ja missä ajassa?
Vierailija
Viesti

Minulla epäiltiin kolmoishermosärkyä, sähköiskumaisia tujauksia päähän, kipu oli aika järjetöntä. Muutama kuukausi meni ja minulta poistettiin juurihoitoa vaatinut hammas. Seuraavalla kerralla osasin mennä ensin hammaslääkäriin ja taas juurihoito ja kipu hellitti. Jonkin verran oli vuoden aikana taas kipuja, teetin purentakiskon ja kivut loppuivat. Tosin vuosi sitten alkoi oireilemaan päähän ja muutaman kuukauden kuluttua poistettiin taas hammas. Nyt ei vuoteen ole ollut kipuja ja purentakisko käytössä.

Hammassärky voi yllättää huolellisenkin hampaiden hoitajan ja viedä juurihoitoon.

Aina, kun pistät suuhusi jotain syötävää, kariesbakteerit aloittavat puolituntisen hyökkäyksen kiilteen murentamiseksi. Hampaat kestävät viisi happohyökkäystä päivässä reikiintymättä.

Hampaiden epäsäännöllinen puhdistus, tiheästi toistuva sokeripitoisten tuotteiden nauttiminen, napostelu ja vähentynyt syljen eritys altistavat reikiintymiselle.

Karies eli hammasmätä iskee usein vaikeasti puhdistettaviin kohtiin, kuten ienrajoihin, hammasväleihin ja paikkojen saumoihin.  

Reikiintymistä ei voida hoitaa muuten kuin poistamalla karieksen tuhoama kudos, ja reikä täytetään paikka-aineella. Jos reikä on kovin iso, kruunun tekeminen voi olla paikallaan, sillä se suojaa lohkeamisilta ja tasapainottaa purentaa.

Kariesbakteerit ovat streptokokkeja, jotka tarttuvat esimerkiksi niin, että äiti maistaa sosetta vauvan lusikasta. Harjaa hampaat fluoripitoisella tahnalla ja puhdista hammasvälit.

Säännölliset ateria-ajat vähentävät happohyökkäyksiä ja ksylitolin pureskelu pysäyttää sen. Alkavan reiän kehitys voi pysähtyä ja kiillevaurio korjautua, jos hammashygieniasta huolehditaan.

Kipu kertoo syvästä tulehduksesta

Kun reikä on syvä, se saavuttaa hampaan ytimen. Tällöin tulehdusta aiheuttavat bakteerit, virukset ja sienet vilistävät hermojen ja verisuonten täyttämään pehmeään juurikanavaan, jolloin hampaan ydin kuolee.

Tulehtunut hammas voi olla koputusarka ja niin kipeä, että jo hampaan hipaisu kielen tai kynnen kärjellä tuntuu pahalta.

Juurikanavainfektio voi olla myös oireeton, vaikka hammaskuvissa näkyisi muhkea tulehduspesäke ja toisaalta särky sietämätöntä, vaikka tulehdus olisi vasta alkutekijöissään.

Juurikanavasta bakteerit voivat levitä verenkierron kautta kaikkialle ja vaurioittaa muun muassa sydänläppiä ja keinoniveliä.

Tässä tilanteessa hampaalle on tehtävä juurihoito. Hammaslääkäri poistaa tulehtuneen hammasytimen, puhdistaa juurikanavat mekaanisesti ja desinfioivilla aineilla, lääkitsee kanavat ja laittaa niihin juurentäytteen. Juurihoito vaatii muutaman käyntikerran.

Erityisesti poskihampaiden juurikanavat ovat joskus kiemuraisia ja vaikeasti puhdistettavia ja toisinaan hammas tulehtuu hoidon jälkeen uudelleen.

Uusintajuurihoito ei aina auta, ja silloin hampaan poistaminen saattaa olla paras ratkaisu.   

 

Voiko allergialääke antihistamiinia ottaa turvallisin mielin, jos käytössä on muita lääkkeitä? Heikentääkö se lääkkeiden tai luontaistuotteiden tehoa?

Antihistamiineja otetaan suun kautta helpottamaan esimerkiksi siitepölyallergian oireita. Käytetyimmät antihistamiinit ovat setiritsiini, desloratadiini, ebastiini, levosetiritsiini ja loratadiini. Antihistamiineja saa myös ilman reseptiä.

Antihistamiineilla on aika vähän lääkeyhteisvaikutuksia, eikä mieleeni tule yhteisvaikutusta, jossa allergialääke merkittävästi heikentäisi jonkin toisen lääkkeen tehoa.

Ebastiini-antihistaminin vaikutus voi heikentyä, jos käytössä on esimerkiksi tuberkuloosilääke rifampisiini, epilepsialääke karbamatsepiini ja masentuneisuuden hoitoon käytetty rohdos mäkikuisma.

Nykyiset antihistamiinit eivät ole yleensä väsyttäviä, mutta periaatteessa väsyttävän antihistamiinin yhdistäminen johonkin toiseen väsyttävään lääkkeeseen voi lisätä väsyttävää vaikutusta.

Loratadiini-antihistamiinin ja sydänlääke amiodaronin samanaikainen käyttö voi altistaa sydämen rytmihäiriöille. Lääkärin pitäisi aina arvioida, soveltuuko uusi lääke yhteen potilaan muiden lääkkeiden kanssa. Myös apteekin asiantuntijat pystyvät tarkistuksen tekemään.

Kysy lisää lääkeistä. Asiantuntijamme vastaa.

Kysymyksen voit lähettää täältä.

Poikaystävälläni on ollut jo pitkään pulssi korkeana, väsymystä ja rintakipuja. Kivut saattavat iskeä vaikka kesken kauppareissun. Kohtauksiin liittyy myös selkäkipuja, joille ei ole kunnollista selitystä fysioterapiassa saatu, sekä mahakipuja, jotka tuntuvat alavatsassa. Mikä voisi olla taustalla?

Näin monen elinjärjestelmän oireet nuorella tuovat väistämättä mieleen kroonisen stressin ja ahdistuksen. Oireistossa on myös hyperventilaation (hengityshäiriö) ja paniikkihäiriön piirteitä.

Mielemme hallinnoi voimakkaasti verenkiertoelimistön virittyneisyyttä – tietoisesti tai tiedostamatta. Stressi, ahdistus tai masennus nostaa usein syketasoa ja syö voimia. Tämä tuntuu väsymyksenä ja kipuna, sillä kipukynnys alenee.

Ahdistusta aiheuttavat asiat ovat voineet tapahtua vuosia aiemmin ja ne on voinut unohtaa. Osaamme usein yhdistää tuoreen stressin oireisiimme, mutta vanhempia, sivuun työnnettyjä tapahtumia emme aina tunnista.

Koska kysyjän kuvaama oireisto pyrkii kroonistumaan ja kaventamaan elämää, psykologisen ammattiavun hakeminen on paikallaan. Sen saaminen pitkittyy joskus turhaan, kun oireita selvitellään eri erikoisalojen lääkäreiden kanssa.

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Jäätelö sattuu suussa, mutta myös pakkanen, kuuma kahvi, toffee ja virvoitusjuomat. Mistä vihlonta johtuu ja mikä siihen auttaa?

Hammaskiillettä ja hammasluuta kuluttavat monet asiat. Hampaat voivat kulua kovasta harjaamisesta tai narskuttelusta. Kiillettä hankaavat happamat elintarvikkeet, kuten tuoremehut, virvoitusjuomat, sitrushedelmät, etikkaiset ruoat sekä viinit.

Syömishäiriöihin liittyvä oksentelu sekä närästys, jossa suuhun nousee happamia mahanesteitä, uhkaavat kiillettä.

Hampaan pinta saattaa muistuttaa sileää autonrengasta, purupinnoilta voi erottaa myös pieniä kulumiskuoppia ja joskus hampaat jopa madaltuvat.

Kun hammasluuta suojaava kiille kuluu narskuttelun, reikiintymisen, hampaiden halkeamien, bulimian tai närästystaudin seurauksena, hammasluun pienet, hammasytimeen johtavat nesteen täyttämät kanavat paljastuvat.

Paikat ja hampaat lohkeilevat herkästi. Kylmä, kuuma, makea ja hapan tekevät häijyä. Purennan epätasapaino aiheuttaa harmeja päänsärystä leuka­kipuihin.

Hampaita voi vihloa myös paikkauksen tai hammaskiven poiston jälkeen. Joskus vihlominen voi taas kertoa orastavasta hammasytimen tulehduksesta tai purentaongelmasta.

Olisiko näistä apua

Toisinaan vihlominen menee ohi omia aikojaan, mutta jos samaa hammasta vihloo jatkuvasti, kannattaa mennä hammaslääkärille.

Vihlomista lievittävät hammastahnat suojaavat paljastuneita hammaskauloja, mutta niitä pitää käyttää säännöllisesti.

Hammaslääkäri voi laittaa hampaisiin kiillettä vahvistavaa fluorilakkaa tai käsitellä paljastuneita hammaskauloja erilaisilla suoja-aineilla. Pahasti kuluneita hampaita korjataan rakentamalla kruunu hampaan päälle, jolloin myös purenta korjaantuu.

Narskuttelijan hampaita suojaa purentakisko.

Harvenna happohyökkäyksiä

Koska tuoremehut, virvoitus- ja energiajuomat syövyttävät kiillettä, niiden juomista kannattaa rajoittaa ja ajoittaa se aterioinnin yhteyteen.

Nauti happamat hedelmät ja marjat aterian yhteydessä, ja kokeile juustopalaa: sen pureskelu neutraloi happoja.

Hampaita ei kannata harjata tuntiin happaman aterian jälkeen, sillä harjaus pyyhkäisee mukanaan liuennutta kiillettä. Sähköhammasharja on hampaille hellävarainen, sillä se ei aiheuta ikenien vetäytymistä.