päänsärky, migreeni, särkylääkepäänsärky, sarjoittainen päänsärky, hermosärky
Kuva Shutterstock

Päänsärkyä ei kannata lievittää viikkokausia tulehduskipulääkkeillä vaan selvittää, miksi päässä jyskyttää. Jännityspäänsärkyä, migreeniä, sarjoittaista päänsärkyä ja kolmoishermosärkyä hoidetaan eri keinoilla.

Kun särky alkaa hartiaseudulta ja takaraivolta, kyseessä on yleensä jännityspäänsärky. Puristava, repivä tai vihlova kipu leviää päälaelle, ohimoille ja koko pään alueelle. Se voi tuntua päässä pantana tai liian kireänä pipona. Joillakin on lisäksi huimausta, korvien huminaa tai puutumista kasvoissa ja hartioissa.

–Jännityksestä johtuvaa oireilua ei aina edes kuvata kivuksi vaan potilas kertoo päänsä olevan raskaan tuntuinen, neurologi Tarja Suomalainen tietää.

Ja raskasta on elämäkin, sen lääkäri näkee ilman kummempia tutkimuksia. Pitkään jatkunut kiireinen työ huonossa asennossa näkyy olemuksessa: hartiat ovat sananmukaisesti korvissa ja otsa rypyssä.

JÄNNITYSPÄÄNSÄRKY

Jännityspäänsäryn arvellaan johtuvan lihasten ylikuormituksesta, hermoston kipumekanismien muuntumisesta ja kudosten ärsytyksestä. Lihakset voivat olla kireät tai kosketusarat, mutta aina näin ei ole.

Tavallinen tarina on huono työasento yhdistettynä kiireeseen ilman taukoja. Päänsärkyjen takaa voi paljastua myös vähäinen liikunta ja ulkoilu, riittämätön uni, masennus tai ristiriidat perhe-elämässä.

Jännityspäänsärky pahenee tavallisesti iltaa kohden, kun päivän kiireet kasaantuvat entisten päälle. Useimmat rentoutuvat yöllä niin, että aamulla pää ei ole kipeä.

Lääkärille hakeudutaan, kun särkyä on kestänyt viikkoja, eivätkä tulehduskipulääkkeet enää auta. Unikin on jo alkanut häiriintyä niin, ettei yö tuo toivottua helpotusta.

–Ihmiset ovat huolissaan päänsärystä tai käyttämistään lääkemääristä, Suomalainen toteaa.

Rentoutta vapaalla tyylillä

Jännityspäänsäryn parasta hoitoa on liikkuminen. Reippailu ulkoilmassa pistää verenkierron lihaksissa liikkeelle ja rentouttaa hartiat. Joskus tarvitaan fysioterapiaa tai muita rentoutuskeinoja.

– Liikunta ei yleensä pahenna jännityspäänsärkyä, mutta joskus innokkaasti aloitettu liikuntaharrastus saattaa alkuun jumittaa hartiat, Suomalainen kertoo.

Elämä täytyisi saada jollakin tavalla hallintaan, niin ettei koko ajan olisi hieman jäljessä itsensä ja muiden asettamista vaatimuksista. Moni on vastaanotolle tullessaan jo yrittänyt muuttaa elämäänsä, mutta lääkärin sana painaa paljon.

Tarja Suomalaisen mielestä päänsäryn syitä tutkitaan liikaa koneilla, ja potilaat uskovat turhan paljon lääkkeiden voimaan. Yleensä diagnoosiin riittää huolellinen haastattelu. Lääkehoidon rinnalla pitäisi tehdä muutoksia, joilla saa arjen pienet asiat sujumaan. Vapaa-aikaansa ei ole pakko täyttää harrastuksilla eikä liikkuminen ole ainoa tapa stressin purkuun. Tyyli on vapaa – tärkeintä on lopputulos.

–Sitä voi vaikkapa shoppailla tai torkahtaa sohvalle, jos se rentouttaa.

Lue lisää Liikunta on parasta lääkettä moneen

Taukoa särkylääkkeistä

Jos joutuu ottamaan särkylääkettä useampana päivänä viikossa, kannattaa pysähtyä miettimään, mitä voisi tehdä toisin. Elimistö ei pitkään kestä tällaisia määriä: joko vatsa tai pää hermostuu.

Tulehduskipulääkkeiden aiheuttama mahahaavan riski on useiden tiedossa, mutta särkylääkepäänsärkyä ei vielä tunneta.

Lääkepäänsärky on päivittäistä tai lähes päivittäistä puristavaa tai repivää särkyä otsalla ja silmien takana. Silmät voivat olla valonarat tai katsetta on vaikea kohdistaa. Kipu alkaa usein aamuyöllä, kun särkylääkkeen vaikutus loppuu. Myös pahoinvointi, ärtymys ja univaikeudet kielivät liiasta särkylääkkeiden käytöstä.

– Särkylääkepäänsärky on yleisempää kuin uskomme. Tapaan näitä potilaita vastaanotollani joka viikko, Suomalainen kertoo.

Syyllisenä särkyyn voi olla mikä vain kipulääke: ilman reseptiä tai reseptillä ostettu tulehduskipulääke, kodeiinia sisältävä yhdistelmälääke tai migreenin täsmälääke.

Lääkepäänsärky helpottaa vain panemalla lääkkeet tauolle pariksi viikoksi. Joskus särkylääkevieroitukseen tarvitaan 1–2 viikon sairausloma vieroitusoireiden takia. Niitä voidaan helpottaa kipukynnystä nostavilla lääkkeillä tai pahoinvointilääkkeillä. Voimakkaan oksentelun vuoksi tarvitaan joskus sairaalahoitoa tiputuksineen.

– Kun särkylääkkeistä on päässyt eroon, niiden jatkuvaa käyttöä ei kannata aloittaa uudestaan. Muuten kierre alkaa alusta, Suomalainen muistuttaa.

Lue lisää Totta ja tarua särkylääkkeistä

MIGREENI

Jos päänsärky on sykkivää – kuin vasaralla jyskytettäisiin – ja tuntuu vain toisella puolella päätä tai silmän takana, se saattaa olla migreeniä. Migreenikohtaukseen liittyy usein pahoinvointia, valonarkuutta ja ääniherkkyyttä.

Migreenille on tyypillistä kohtauksenomaisuus, ei jatkuva jomotus.

Kohtauksen voi laukaista stressi tai sen hellittäminen, valvominen, pitkät ruokailuvälit, alkoholi ja jotkut ruoka-aineet. Usein jyskytystä edeltää palelu, ärtyisyys, haukottelu tai makean himo. Niin sanottua aurallista migreeniä sairastavat aavistavat tulevan kohtauksen silmissä vilahtelevista sahalaita- tai pallokuvioista.

– Migreenin tunnistaa siitäkin, että pienikin fyysinen ponnistelu, kuten portaiden nousu tai kumartaminen, voimistaa särkyä, Suomalainen opastaa.

Hoidon perusta on lepo viileässä ja hämärässä huoneessa. Lisäksi käytetään parasetamolia tai tulehduskipulääkkeitä. Monet tarvitsevat lääkärin määräämiä migreenin täsmälääkkeitä eli triptaaneja.

Kaikissa migreenilääkkeissä on tärkeää, että niitä otetaan riittävän suuri määrä ja ajoissa – jo ensimmäisten oireiden paljastaessa tulevan kohtauksen.

Fysioterapia tai akupunktio saattaa auttaa niitä migreenikkoja, joilla on taipumusta niskalihasten jännitykseen.

Jos migreeni vaivaa enemmän kuin 3–4 kertaa kuukaudessa tai kohtaukset tekevät arjesta sietämättömän, voidaan harkita päivittäistä estolääkitystä. Estolääkkeet ovat joko verenpaine-, masennus- tai epilepsialääkkeitä. Usein joudutaan kokeilemaan monia estolääkkeitä ennen kuin löytyy sopiva ja tehokas.

– Migreenipotilaan on hyvä tietää, että estolääkityksestä huolimatta kohtauksia voi tulla. Täysin niitä ei saada loppumaan, Suomalainen muistuttaa.

Estolääkitys voi myös vähentää, lyhentää tai lieventää kohtauksia ja tehdä migreenistä sellaisen, että kohtauslääkkeet tehoavat aiempaa paremmin.

Hormonit heittelevät

Naisilla on enemmän migreeniä kuin miehillä. Tästä saamme syyttää estrogeenitasojen heilahteluja. Migreeni alkaa tytöillä usein murrosiässä, tai jos sitä on ollut jo lapsena, se saattaa voimistua nuoruuden hormonimyrskyissä. Pojilla puolestaan lapsena alkanut migreeni voi hellittää jo murrosiän jälkeen.

Estrogeenit ovat myös luultavasti syynä siihen, että kuukautisten aikaan esiintyvät migreenikohtaukset ovat vaikeasti hoidettavia. Naisten migreeni rauhoittuu usein vasta vaihdevuosien jälkeen, kun taas miesten migreeni saattaa hellittää tai loppua kokonaan jo aiemmin.

Kuukautisten alkua edeltävänä päivänä otettu tulehduskipulääke tai lyhytjaksoinen estolääke voi auttaa, jos migreenikohtaukset tulevat aina kuukautisten aikaan. Jotkut hyötyvät hormoniheilahteluja tasaavista e-pillereistä.

Lue lisää Näin eroon migreenistä ja muista päänsäryistä

SARJOITTAINEN PÄÄNSÄRKY

Aamuyöstä alkava polttava ja repivä kipu toisen silmän ympärillä voi paljastua sarjoittaiseksi päänsäryksi eli Hortonin taudiksi. Kivun puoleinen silmä punoittaa ja vetistää ja nenä on tukkoinen.

Kipukohtaus herättää usein aamuyöstä. Se alkaa lähes minuutin tarkkuudella samaan aikaan kuin aikaisemmillakin kerroilla.

Tuska kestää parista minuutista pariin tuntiin, vain palatakseen myöhemmin uudestaan. Kipujaksot uusiutuvat päivittäin muutaman viikon tai kuukauden ajan, ja saattavat sitten pysyä pitkäänkin pois. Monilla kohtausjaksot tulevat aina samaan aikaan vuodesta.

Hortonin tauti on tyypillisesti miesten vaiva, joka alkaa 20–30-vuotiaana jatkuen läpi elämän. Sarjoittainen päänsärky on vahvasti perinnöllinen, joten sitä voi epäillä, jos omalla isällä tai isoisällä on ollut samanlaisia oireita.

Hortonia hoidetaan migreenin täsmälääkkeillä. Tavalliset tulehduskipulääkkeet eivät siihen auta. Tarvittaessa kipujakso katkaistaan kortisonikuurilla. Kivun lievityksessä käytetään myös 100-prosenttista happea, jota hengitetään maskin kautta enintään vartin ajan. Happipullo kulkee kodin ulkopuolella mukana pienessä repussa.

– Kipukohtauksen laukaisee jokin verisuonia aktivoiva tekijä, kuten sauna, alkoholi, lentäminen tai nitrolääkkeet. Happi supistaa verisuonia, ja vie siksi kivun pois, Tarja Suomalainen kertoo.
Kipukohtaus voi alkaa myös fyysisen rasituksen jälkeen.

KOLMOISHERMOSÄRKY

Sähköiskumaiset kivun leimahdukset toisella puolella kasvoja kielivät kolmoishermosärystä. Se on tavallisesti iäkkäämpien ihmisten vaiva, mutta sitä esiintyy myös nuorilla. Säryn syy on tuntematon, mutta joskus sen taustalla on verisuonipoikkeavuus, kasvain tai MS-tauti.

Tuskallinen kipuisku alkaa kasvojen koskettelusta tai vaikka lämpötilan vaihteluista. Iskuja voi olla vain kerran päivässä tai kymmeniä kertoja päivässä. Tavalliset särkylääkkeet eivät auta kolmoishermosärkyyn, avuksi tarvitaan hermossa kivunvälitykseen vaikuttavia estolääkkeitä, joskus myös neurokirurgiaa.

Myös purentaongelmat tai yöllinen hampaiden narskuttelu voivat aiheuttaa ohimolla tuntuvaa päänsärkyjä.

Oikomishoidon tai öisin käytettävän purentakiskon antama apu yllättää, jos on uskonut särkyjen johtuvan vaikkapa migreenistä.

– Stressi on lisännyt yönarskuttelijoiden määrää. Yöllä purraan päivän ongelmia poikki, Suomalainen kertoo.
Poskiontelontulehdus oireilee usein voimakkaana päänsärkynä, joka voimistuu pitkälleen mennessä, tärinässä tai vain kumartuessa.

Lue lisää Yllättäviä vaivoja narskuttelusta

Harvoin vakavaa

Päivystykseen pitää lähteä heti, jos päänsärky alkaa äkillisesti tai siihen liittyy halvaus, puhevaikeuksia tai tajunnan muutoksia. Kiire on myös, jos päänsärky alkaa ponnistuksessa, voimistuu nopeasti tai pahenee jatkuvasti.

Jatkuvista päänsäryistä kärsivä pelkää jossain vaiheessa sairastavansa jotain vakavaa. Tuttavapiiristä löytyy aina joku, jonka omat tai läheisen kivut ovat johtuneet aivokasvaimesta tai aivoverenkiertohäiriöstä. Tämän ilmiön Tarja Suomalainenkin tunnistaa, mutta rauhoittelee:

– Päänsäryn syyksi paljastuu onneksi hyvin harvoin aivokasvain.

Värähtelytuolissa kivun herraksi

Kun päänsäryn hoitamiseksi on kokeillut niin lääkkeitä, akupunktiota kuin stressin vähentämistäkin, voi päätyä matalataajuushoitoon. Sitä on annettu Suomessa jo parikymmentä vuotta, mutta laajemmin se on tunnettu kuntoutuslaitoksissa, esimerkiksi kehitysvammayksiköissä.

Musiikkiterapian apuvälineeksi alkujaan kehitetty fysioakustinen tuoli on parhaimmillaan stressiperäisten vaivojen hoidossa. Se sopii muun muassa unettomuuden, ahdistuksen, levottomuuden, pelkotilojen ja erilaisten kipujen lievittäjäksi.

Fysioakustinen tuoli muistuttaa ulkoisesti tv-tuolia, sellaista suurta nahkanojatuolia, jonka voi vivusta vääntää lähes makaavaan asentoon. Tuoliin on asennettu kaiuttimia, joiden kautta kehoon johdetaan värähtelynä tuntuvaa matalataajuista (27–113 hertsiä) siniääntä.

Tuolin toimintoja ohjataan tietokoneella, jolla säädellään kullekin sopiva äänen voimakkuus, korkeus, pulssit ja kiertosuunta. Hoidettava tuntee värähtelyn ja kuulee matalan murinan, joka muistuttaa voimakkaimmillaan pesukoneen linkousta.

Apuna voidaan käyttää musiikkia, mutta se ei ole välttämätöntä. Kuuro hyötyy hoidosta yhtä lailla kuin kuulevakin. Vaikutus on samantapainen kuin akupunktiolla tai lymfahieronnalla: hoito rentouttaa, jotkut kuvaavat oloaan vapautuneeksi.

Fysioakustista hoitoa saa kuntoutuslaitosten lisäksi yksityisesti ainakin Pääkaupunkiseudulta, Tampereelta, Lahdesta ja Jyväskylästä. Hoitokerta maksaa noin 50 euroa, ja siitä on lääkärin fysioterapialähetteellä mahdollisuus saada Kelan korvaus.

 

Lääkäriin, jos sinulla on

  • kova, nopeasti alkanut päänsärky, joka poikkeaa aiemmista päänsäryistä.
  • jatkuvasti paheneva päänsärky, johon lääkkeet eivät auta.
  • päänsärkyyn liittyvää kuumeilua, tajunnantason laskua, oksentelua, halvausoireita, puhevaikeuksia, näköhäiriöitä.

Päiväkirja voi paljastaa syyn

Omien päänsärkyjen kirjaaminen ylös helpottaa päänsäryn syyn selvittämisessä. Netistä löytyy valmiitakin päiväkirjan malleja, mutta sinikantinen vihkokin käy. Merkitse siihen

  1. milloin ja missä tilanteissa päätä särkee?
  2. mitä lääkkeitä ja kuinka paljon olet ottanut?
  3. helpottuiko särky ja missä ajassa?
Vierailija

Päänsärky seis!

Minulla epäiltiin kolmoishermosärkyä, sähköiskumaisia tujauksia päähän, kipu oli aika järjetöntä. Muutama kuukausi meni ja minulta poistettiin juurihoitoa vaatinut hammas. Seuraavalla kerralla osasin mennä ensin hammaslääkäriin ja taas juurihoito ja kipu hellitti. Jonkin verran oli vuoden aikana taas kipuja, teetin purentakiskon ja kivut loppuivat. Tosin vuosi sitten alkoi oireilemaan päähän ja muutaman kuukauden kuluttua poistettiin taas hammas. Nyt ei vuoteen ole ollut kipuja ja purentakisko...
Lue kommentti
korvien kutina

Lähes päivittäisenä vaivanani on ollut jo nelisen vuotta kutiavat korvat. Kutina on välillä niin inhottavaa, että varovasti olen rapsuttanut korvaa vanupuikolla. Välillä tuntuu kuin korvassa olisi vettä ja vanupuikkokin kastuu. Mitä tämä voisi olla ja miten vaivasta pääsisi?

Korvakäytävä on 2–3 cm pitkä ohuen ihokerroksen verhoama käytävä, jonka päässä on tärykalvo. Korvakäytävän iho voi oireilla kuten muukin iho. Allergia, psoriasis, muut ihosairaudet, tulehdus ja muu jatkuva ärsytys voi aiheuttaa korvakäytävässä kutinaa. Korvakäytävä erittää korvavahaa eli vaikkua, jonka tehtävänä on suojata herkkää korvakäytävän ihoa. Normaalisti vaikku kulkeutuu hitaasti korvakäytävän perältä kohti käytävän ulkosuuta ja poistuu itsekseen. Liian runsas vaikku voi tukkia korvakäytävää ja estää normaalin ilmanvaihdon, jolloin kosteus pääsee hautomaan ja ärsyttämään korvaa.

Korvakäytävän bakteeritulehdukseen liittyy usein korvakäytävän voimakastakin kipua ja kostean eritteen valuminen korvakäytävästä. Tilan hoito vaatii lääkärin arvion, korvahuuhteluita ja korvatippoja (desinfiontitipat ja tarvittaessa antibioottitipat).

Kun kutina on jatkunut pitkään, se viittaa krooniseen korvakäytävän ärsytykseen. Suosittelen hakeutumaan lääkärin vastaanotolla, jotta voidaan poissulkea hoitoa vaativat sairaudet ja tulehdukset.

Omahoidossa tulee välttää korvakäytävien ärsyttämistä. Tämä tarkoittaa sitä, ettei korvakäytäviä tule kaivaa, puhdistaa tai raapia millään. Ei siis pumpulipuikkoja tai hiuspinnejä korvakäytäviin! Oireilevat korvakäytävät on syytä pitää puhtaana tukkivasta vaikusta. Vaikkua voi pehmittää apteekista saatavilla valmisteilla ja sairaanhoitaja tai lääkäri voi puhdistaa korvat huuhtelemalla. Lisäksi on syytä estää veden pääsy korvakäytäviin ja välttää korvatulppien ja nappikuulokkeiden pitkäaikaista käyttöä.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

ilmavaiva, närästys, röyhtäisy, herkkä vatsa, turvotus

Herkkä vatsa on usein kipeä mutta muutakin riesaa siitä on. Kehtaisinko edes kysyä, mikä auttaa…

1. Peräpääni pörisee ja haju on sen mukainen. Miten voisin vähentää ilmavaivojani?

Kokeile ilmaa vatsaan keräävien ruokien, kuten kaalin, papujen, ruisleivän tai hernekeiton, välttelyä, mutta korvaa menetetty ravintokuitu esimerkiksi lesepitoisella täysjyväleivällä sekä runsaammalla kasvisten, marjojen ja hedelmien käytöllä.

Ellei vaiva tokene ruokailumuutoksilla, marssi apteekkiin ja hanki sieltä ilmavaivoihin käypiä valmisteita. Kysy rohkeasti apua farmaseutilta.

Käytätkö runsaasti purukumia? Se lisää ilman kertymistä ja ilmavaivoja, joten suosi muunlaisia ksylitolituotteita.

Aina, kun mahdollista, päästä ilma peräpäästä reilusti ulos, pidättäminen vain lisää paineen ja kivun tunteita.

Lue lisää Eroon ilmavaioista – omat ja lääkärin keinot

 

2. Mahani on piukka ja pönäkkä kuin potkupallo. Miten tasoittaa turpea kumpare?

Vähennä jälleen ilmaa keräävien ruokien käyttöä, korvaa kuitu vaikka apteekin valmisteilla ja muista, että nykyiset keinomakeutetut elintarvikkeetkin, kuten light- ja hiilihapolliset juomat paisuttavat vatsaa. Juo janoon ja ruokajuomaksi vettä.

Jos ruokavaliomuutokset eivät auta, käy lääkärissä. Turvottelun taustalla voivat olla myös muut kuin mahasuolikanavaoireet. Sydämen ja munuaisten vajaatoiminta kerryttävät nestettä elimistöön ja yleisolo on potilaalla turpea.

Lue lisää Kokeile FODMAP-ruokavaliota herkkään vatsaan

3. Röyh! Siinä se taas tuli, väärässä paikassa, väärään aikaan. Mikä avuksi röyhtäilyyn?

Röyhtäilijän mahalaukussa on liikaa ilmaa. Sitä on päässyt sinne joko ruoan mukana nielemällä, ilmaa keräävistä ruoka-aineista tai sitten ilman ja ruoan eteneminen suolistossa on hidastunut. Luovu hotkimisesta ja harjoittele hidasta pureskelua. Anna ruokailulle aikaa ja koeta ylipäätään vähentää stressiä.

Löysennä tiukkaa vaatetusta, joka puristaa mahalaukkua. Jos olet ylipainoinen, koeta laihduttaa ja kokeile happoa vähentäviä lääkkeitä.

Lue lisää Keho on yhden miehen orkesteri

Asiantuntija: LT, dosentti, gastroenterologian erikoislääkäri. Perttu Arkkila HUSista.

Suosi lesepitoista täysjyväleipää, kaurapuuroa, hapanmaitotuotteita, kasviksia, marjoja, hedelmiä, täysjyväpastaa ja perunaa.

Vältä rasvaisia ruokia ja herkkuja, kuten viinereitä, omenaa, paprikaa, herneitä, papuja, kaalia, ruisleipää, hiilihappojuomia, kahvia, purukumia, tupakkaa.

kivun hoito mielikuvaharjoittelu ravitsemus kipulääkkeet

Jos koko ajan saattuu, mieli mustenee.Vastaiskuna kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti kaikkea huumorista mielikuvaharjoitteluun – sopivaa lääkitystä unohtamatta.

Niska on jumissa, päätä särkee, polvea vihoittelee — kipu koskettaa meitä monella tavalla. Jopa 40 prosenttia terveyskeskusten asiakkaista kärsii pitkittyneistä kivuista.

Aiemmin kipupotilaalle vilautettiin herkästi kirurgin veistä, mutta nykyään painotetaan yhä enemmän kivun ymmärtämistä, omien voimavarojen ja selviytymiskeinojen kehittämistä. Esimerkiksi välilevykirurgiaa ja selän luudutusleikkauksia tehdään aikaisempaa vähemmän. Vain muutama prosentti kipupotilaista saa apua niistä ja joskus kipu voi jopa äityä kirurgisesta hoidosta.

Kivun ja huolen karuselli

Pirullista kipu on silloin, kun sen aiheuttajaa ei tiedetä tai sitä ei voida poistaa. Joskus kipu on niin sietämätöntä, että se pysäyttää kaiken muun toiminnan. Jopa kaupassa käyminen voi tuntua ylivoimaiselta. Sitkeä kipu masentaa, tekee olon ahdistuneeksi ja voi johtaa itsetuhoisiin ajatuksiin.

— Masennus ei tule aina pelkästään kivusta, vaan siitä, että asiat alkavat takuta: joutuu jäämään töistä pois, taistelemaan vakuutuskorvauksista, tulee rahahuolia eikä enää jaksa harrastaa tai tavata ystäviä, kuvailee kipupsykologi Sisko Tuurinkoski Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.

Jaksamiselle välttämätön yöunikin häiriintyy helposti. Osalla kivut vaikeuttavat nukahtamista tai unessa pysymistä, toisten on kipujen vuoksi vaikea löytää sopivaa nukkumisasentoa. Jos joutuu herkästi kivun ja uupumuksen oravanpyörään, mieliala laskee, ärsyttää eikä pysty keskittymään.

Keho kipuilee tunteita

Tutkimusten mukaan osalla ihmisistä kipu on dissosiatiivista. Tällöin psyykkinen pahoinvointi tuntuu kehossa: voimakas tunnestressi, kuten tukahdutettu viha, ilmenee fyysisinä oireina, esimerkiksi päänsärkynä tai mahakipuna. Psyyken tapahtumat muuttavat muun muassa välittäjäaineiden toimintaa.

— Dissosiatiivinen kipu saattaa liittyä traumaattisiin kokemuksiin tai kosketuksen, hoivan ja turvallisuuden puuttumiseen lapsena. Keho kehittää fyysisen oireen, koska sitä on helpompi sietää kuin tyydyttämätöntä tarvetta, kertoo anestesiologian erikoislääkäri Pirjo Lindfors, jolla on kivunhoidon erityispätevyys.

Joskus kivut ovat seurausta onnettomuudesta, tapaturmasta tai leikkauksesta. Olo tuntuu katkeralta, kun joutuu hyväksymään sen, että elämä muuttuu: esimerkiksi harrastuksia, joita on ennen jaksanut, ei enää jaksakaan.

Hyvää oloa ja turvallisuutta

Kun kipu muuttaa elämää ja sen ehtoja, on lähdettävä etsimään uusia polkuja eteenpäin. Tärkeintä on oppia tunnistamaan oloa pahentavat ja toisaalta sitä helpottavat asiat. Kannattaa etsiä seikkoja, jotka tuovat iloa, hyvää oloa ja turvallisuutta.

— Voimauttava tekeminen voi olla maalaamista, musiikin kuuntelua tai metsässä kulkemista. Jotkut haluavat olla pahimmat kivut hetket yksin hiljaisessa huoneessa. On myös tärkeää, ettei eristäydy vaan hakeutuu ihmisten seuraan, vaikka se joskus vaikealta tuntuisikin, sanoo Sisko Tuurinkoski.

Pienet asiat tuovat merkitystä. Se, että voi joskus käydä mökillä, laskea kalaverkot, kerätä puolukoita tai viettää aikaa lastenlasten kanssa.

— Merkityksellisten asioiden tekeminen nostaa hyvän olon välittäjäaineiden määrää, toteaa Pirjo Lindfors.

Myös mielikuvaharjoittelua käytetään apuna kivunlievityksessä. Voi kuvitella veden solinaa tai sitä, että lämmin vesi valuu kipeän kohdan läpi ja lievittää.

Syvän hengityksen ja rentoutumisen opettelu kannattaa, sillä vaikka ne eivät poista kipuja, ne auttavat sietämään niitä.

Jokaiselle oma työkalupakki

Lääkkeet ovat tärkeä osa kivunlievitystä, mutta haitta ei saa olla hyötyä suurempi. Kipulääkityksen räätälöimistä voisi verrata palapelin kokoamiseen. Joillakin lääkkeillä voi olla haitallisia yhteisvaikutuksia, osa saattaa taas heikentää tai vahvistaa kipulääkkeiden tehoa.

— Lääkehoito on ikään kuin sateenvarjo, joka avataan rankkasateessa, mutta varjon alla pitää olla fyysinen ja psyykkinen kuntoutus. Pelkän lääkehoidon varaan ei voi jäädä, painottaa ylilääkäri Jukka-Pekka Kouri sairaala Ortonista.

Yksi kuntoutuksen muoto on fysioterapia, erityisesti ohjattu harjoittelu. Fysioterapeutit voivat hoitaa kipua myös lämmöllä, kylmällä ja manuaalisella terapialla, vaikka hieromalla. Kinesioteippausta käytetään esimerkiksi rasitusvammojen, hiirikäden ja lihasjännityksen hoitoon.

— Mitä enemmän vaihtoehtoja on, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on iskeä kipuun. Tilanne ei ole koskaan toivoton, Jukka-Pekka Kouri sanoo.

Pirjo Lindfors lisää, että kivunhoidossa on monta tietä Roomaan. Jokaiselle tulisi räätälöidä sopivat menetelmät. On hyvä aloittaa elämäntapojen parantamisesta.

— Mitään hoitoa ei kannata tehdä verenmaku suussa. Huumori ja naurukin auttavat kivunhoidossa.

 

Asiantuntijat: Pirjo Lindfors, anestesiologian erikoislääkäri, HUS. Jukka-Pekka Kouri,  ylilääkäri, Sairaala Orton.

 testosteroninpuute potenssi erektio orgasmihäiriö

Joko ennenaikainen tai viivästynyt siemensyöksy vaivaa jopa joka neljättä mies. Silti miehen orgasmihäiriöistä puhutaan vähemmän kuin potenssiongelmista.

Yleinen syy siihen, miksi mies hakeutuu seksuaalilääkärin vastaanotolle, on ennenaikainen siemensyöksy. Ongelmasta kärsii joka viides mies. Heistä noin puolella vaiva on niin vaikea, että he tarvitsisivat apua.

Toisin kuin monet kuvittelevat, ennenaikainen laukeaminen ei ole vain nuorten jännittäjämiesten ongelma. Vaiva on yleinen kaikenikäisillä. Useimmat miehet kärsivät vuosia ennen hoitoon hakeutumista.

Toivottu yhdynnän kesto on tutkimusten mukaan 7—13 minuuttia ja tavanomainen kesto on 5—6 minuuttia. Ennenaikainen siemensyöksy määritellään lääketieteessä siten, että mies ejakuloi aina tai lähes aina noin minuutissa yhdynnän aloittamisesta tai jopa sitä ennen. Tämä aiheuttaa huolta, ahdistuneisuutta ja turhautuneisuutta.

Lääke pidentää nautintoa

Ennenaikainen siemensyöksy haittaa parisuhdetta. Se vaikuttaa kielteisesti molempien seksuaaliseen itsetuntoon, tyytyväisyyteen ja elämänlaatuun. Ajan mittaan ongelma johtaa seksin vähenemiseen tai jopa parisuhteen hajoamiseen. Vaivasta kärsivällä miehellä on usein korkea kynnys parisuhteen aloittamiseen.

– Ennenaikaisen siemensyöksyn syy on tuntematon, mutta perinnöllisillä tekijöillä on suuri merkitys, sanoo dosentti ja kliinisen fysiologian erikoislääkäri Juhana Piha.

Vaivaan on onneksi saatavissa apua.

– Ainoa kunnolla tehoava hoito on lääkehoito, Piha sanoo.

Vuonna 2009 markkinoille tulleesta dapoksetiinista hyötyy yli puolet potilaista. Se otetaan tunti ennen yhdyntää ja vaikutus kestää 3—4 tuntia. Lääkkeen avulla siemensyöksyyn kuluva aika pitenee kolmin—nelinkertaiseksi.

Lääkkeen sivuvaikutuksia ovat esimerkiksi pahoinvointi ja huimaus.

Hyvä vaihtoehto ovat myös SSRI-lääkkeet (essitalopraami, fluoksetiini, fluvoksamiini, paroksetiini, sertraliini ja sitalopraami). Alun perin nämä lääkkeet tulivat markkinoille masennuslääkkeinä, mutta niiden on todettu auttavana moneen muuhunkin vaivaan. Haittana on se, että niitä on otettava päivittäin.

– Terapiatekniikoiden tehosta on vähän tieteellistä näyttöä, mutta nekin auttavat joitain potilaita, Piha sanoo.

Jos miehen siemensyöksy on nopea eikä hoito tehoa, hyvä keino molempien nautinnon takaamiseksi on käsi- ja suuseksi.

Jos orgasmia ei tule

Orgasmihäiriöiden toisessa ääripäässä kärsitään viivästyneestä siemensyöksystä. Tämä haittaa noin viittä prosenttia miehistä. Heillä orgasmin saanti pitkittyy tai jää kokonaan puuttumaan.

Häiriön tavallisin muoto on sellainen, että mies ei pysty laukeamaan yhdynnässä mutta se onnistuu käsin tai suuseksin avulla. Jotkut saavat orgasmin yhdynnässä, mutta vasta hyvin pitkän käsin tai muiden keinoin tehdyn kiihottamisen jälkeen.

Vaikeutuneen siemensyöksyn syytä ei tiedetä, eikä siihen ole lääkehoitoa. Esimerkiksi Viagra ja muut erektiolääkkeet eivät tehoa orgasmivaikeuksiin. Ongelma onkin seksuaalilääketieteen vaikeimpia.

Syitä kannattaa etsiä

Orgasmihäiriö saattaa syntyä itsenäisesti tai se voi johtua sairaudesta. Koska hoitoa viivästyneeseen siemensyöksyyn ei ole, voidaan vain yrittää poistaa vaivan mahdollinen syy.

Jotkut lääkkeet vaikeuttavat tai estävät orgasmin saamista. Tällaisia ovat esimerkiksi psykoosien hoidossa käytetyt antipsykootit, jotkut verenpaineen hoidossa käytetyt lääkkeet ja kivun sekä yskän hoidossa käytetyt opiaatit. Myös alkoholi ja muut päihteet voivat estää tai viivästyttää orgasmia.

Osa saa apua testosteronivajeen hoidosta. Jos syy on kilpirauhasen vajaatoiminta, sen korjaaminen voi auttaa.

– Ikävä kyllä aina syytä ei löydy, eikä toimivaa lääkettä itse vaivaan ole keksitty, Piha sanoo.

Yhdyntä ei ole pakko

Juhana Piha huomauttaa, että orgasmi ja siemensyöksy ovat kaksi eri asiaa. Ne välittyvät eri hermoratamekanismien kautta. Mies voi saada siemensyöksyn ilman orgasmia ja päinvastoin. Useimmiten ne kuitenkin tapahtuvat samaan aikaan.

Siemensyöksyn puuttuminen kokonaan on harvinaista. Yleisempää on, että siemensyöksy ei onnistu yhdynnässä, mutta sen saa muulla tavoin.

Piha muistuttaa, että hyvä seksi on muutakin kuin pelkkää yhdyntää. Se on myös läheisyyttä, kommunikointia, hyväilyjä ja välittämistä.

Vanhetessaan mies myös tarvitsee enemmän fyysistä stimulaatiota kiihottuakseen erektioon ja siemensyöksyn saamiseen.

– Minulla on vanhoja potilaita, joilla on myös vanha partneri. Tällöin pari ohjataan seksuaalineuvontaan, jossa pohditaan, miten stimulaation saisi paremmaksi, Piha sanoo.

Jos ongelma on psyykkinen ja orgasmihäiriö liittyy tiettyyn tilanteeseen, orgasmivaikeudesta kärsivän kannattaa keskustella kumppaninsa kanssa, koska molemmat voivat turhaan syyllistää itseään tai toista. Psykologisia syitä on vaikea hoitaa lääketieteen menetelmin.

Nettiporno vääristää

Miehen seksuaalisuus ei ole pelkkää fyysistä suorittamista. Mitä nuorempi mies on, sitä todennäköisemmin orgasmivaikeuden syy on psykologinen.

Nuoret miehet hakevat internetin kautta tietoa siitä, mitä on normaali seksuaalisuus. Verkossa vastaan tulee kaupallinen porno, joka antaa yksipuolisen kuvan seksuaalisuudesta.

– Kaikki mitä pornovideossa näkyy, on näyttelyä, Juhana Piha toteaa.

– Nuoret miehet oppivat mallin, joka ei ole totta. Tavallinen seksi onkin sitten erilaista. Siinä ei ole kaikkea sitä, mitä pornovideot tarjoavat.

Monet kuitenkin tottuvat pornovideoiden voimakkaaseen stimulaatioon. Kun tavallisessa suhteessa sitä ei ole, mies joutuu hämmennyksiin. Tämä johtaa erektio-ongelmiin ja vaikeutuneeseen siemensyöksyyn.

– Tämä on se, mikä minua nettipornossa huolestuttaa, Piha sanoo.

– Ongelmaa aletaan selvittää terapeuttisin menetelmin: potilaalle on kerrottava, mikä on totta ja mikä ei.

  • Seksuaalilääkäri on hankkinut huomattavan kokemuksen seksuaalihäiriöiden hoidossa. Useimmat ovat urologeja tai gynekologeja. Seksuaalihäiriöihin perehtyneet lääkärit hoitavat useimmiten toiminnallisia seksuaalihäiriöitä.
  • Seksuaaliterapeutit ovat perehtyneet seksuaalihäiriöiden psykologisiin näkökohtiin. Heille kannattaa hakeutua esimerkiksi parisuhdeongelmissa.