Astmaa sairastavat lapset ovat tavallista alttiimpia sairastumaan myös tyypin 1 diabetekseen, mutta tarkkaa syytä tälle ei tiedetä. Suomalaistutkijoiden mukaan ilmiön taustalla saattavat olla astman hoidossa käytettävät lääkkeet.Tutkimus julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä, ja se perustuu 3 300:n tyypin 1 diabetesta sairastavan vuosina 1995–2008 syntyneen suomalaislapsen terveystietoihin. Lapsia verrattiin 80 000 terveeseen samanikäiseen.Kun tutkijat yhdistivät tiedot sairastumisista tietoihin lapsille määrätyistä astmalääkkeistä, he havaitsivat hengitettäviä kortikosteroidilääkkeitä tai beeta-agonisteja käyttävien sairastuvan selvästi todennäköisemmin. Verrattuna muihin lapsiin heidän riskinsä sairastua tyypin 1 diabetekseen oli 20–30 prosenttia suurempi.Havainnot olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat astmalääkkeiden mahdollisesti selittävän astmaan liitettyjä diabetesvaikutuksia. Lääkitysten lisäksi kuitenkin monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin. Tyypin 1 eli ns. nuoruustyypin diabetesta sairastavien oma immuunijärjestelmä hyökkää haimassa insuliinia tuottavien solujen kimppuun, mikä vähitellen johtaa diabetekseen. Tämän vuoksi potilaat tarvitsevat insuliinihoitoja läpi elämänsä. Suomessa tyypin 1 diabetes on yleisempi kuin missään muualla. Kaikkiaan noin 50 000 suomalaista sairastaa sitä.Astmaa sairastaa 6–10 suomalaislasta sadasta. Se alkaa yleensä leikki- tai kouluiässä, mutta melko usein oireilu vähenee tai loppuu kokonaan murrosiässä. Osalle oireet kuitenkin jäävät pysyviksi.
Uutispalvelu Duodecim(American Journal of Epidemiology 2020;189:779–787)https://doi.org/10.1093/aje/kwaa002
(000.000) 2020 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
