Parkinsonin tauti näyttäisi olevan yleisempi hepatiitti B tai C -infektion saaneilla, Oxfordin yliopiston tutkimus osoittaa. Neurology-lehdessä julkaistu tutkimus ei paljasta, mistä yhteys tarkalleen johtuu, mutta samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemminkin.
Tutkimuksessa 22 000 hepatiitti B- ja 48 000 hepatiitti C -potilasta verrattiin 6 miljoonaan muista syistä sairaalahoitoon joutuneeseen. Tulosten perusteella hepatiitti B -tartunnan saaneet sairastuivat Parkinsonin tautiin 76 prosenttia todennäköisemmin kuin verrokit. Hepatiitti C -tartunnan saaneiden sairastumisriski oli puolestaan 51 prosenttia suurempi kuin verrokkipotilaiden.
Parkinsonin tautiin sairastui 44 hepatiitti B -potilasta, kun terveistä sairastuu keskimäärin 25. Hepatiitti C -potilaista sairastui 73, kun yhtä monesta terveestä sairastuu keskimäärin 49.
Autoimmuunimaksatulehdus, HIV ja pitkäaikainen aktiivinen maksatulehdus eivät liittyneet Parkinson-riskiin.
Oxfordilaisten havainnot ovat hyvin mielenkiintoisia ja samansuuntaisia aikaisemman taiwanilaistutkimuksen kanssa. Tässä vaiheessa on kuitenkin liian aikaista sanoa altistavatko hepatiittitartunnat Parkinsonin taudille vai onko niillä yhteisiä riskitekijöitä, jotka altistavat kummallekin sairaudelle. Yhteyttä pitääkin tutkia vielä lisää.
Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä liikehäiriösairaus, johon liittyy vapinan, liikkumisen hidastumisen ja lihasjäykkyyden lisäksi lukuisia muitakin oireita. Sairaus alkaa 50–70 vuoden iässä, ja noin prosentti yli 60-vuotiaista sairastaa Parkinsonin tautia. Tautiin ei ole parantavaa hoitoa.
Hepatiitti B on viruksen aiheuttama vakava, pitkäkestoinen maksatulehdus, joka tarttuu verikontaktissa ja sukupuoliteitse. Siihen sairastuu vuosittain noin 20–30 suomalaista.
Hepatiitti C -infektion saa vuosittain noin tuhat suomalaista. Se tarttuu verikontaktissa sekä jossain määrin myös sukupuoliteitse. Valtaosa tartunnoista todetaan injektiohuumeita käyttävillä.
Uutispalvelu Duodecim
(Neurology 2017)www.neurology.org

(201744)

Diabetesta sairastavat ovat suurentuneessa vaarassa sairastua muistisairauksiin, mutta yhteys havaitaan myös potilailla, jotka eivät vielä täytä diabeteksen kriteerejä. Riski suurenee tasaisesti mitä korkeampia veren sokeritasot ovat, Diabetologia-lehdessä julkaistut tulokset osoittavat.

Tutkijoiden mukaan jokainen 1 mmol/mol lisäys veren sokeritasoja kuvaavan sokerihemoglobiinin eli HbA1c:n tasoissa liittyi nopeampaan muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymiseen. Tämä havaittiin kahdeksan vuoden seurannassa ja koski myös potilaita, jotka eivät sairastaneet diabetesta tutkimuksen alkaessa.Yhteydet eivät johtuneet muun muassa osallistujien iästä, sukupuolesta, painoindeksistä, elintavoista, koulutustasosta, sydänriskitekijöistä tai muista sairauksista. Jos havainnot varmistuvat lisätutkimuksissa, diabeteksen ehkäiseminen ja verensokerin tarkkailu voivat hyvinkin ehkäistä muistisairauksia tai ainakin hidastaa niiden kehittymistä.Tutkimukseen osallistui 5 200 keskimäärin 66-vuotiasta brittiä. Osallistujien muistia ja muita kognitiivisia toimintoja testattiin kerran vuosina 2004–2005 ja sen jälkeen kahden vuoden välein vuosiin 2014–2015 saakka.Uutispalvelu Duodecim (Diabetologia 2018;DOI:10.1007/s00125-017-4541-7)https://doi.org/10.1007/s00125-017-4541-7

(2018219) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Migreenikot sairastuvat muita todennäköisemmin aivoinfarkteihin, tutkimuksista tiedetään, mutta sama näyttäisi koskevan myös hyvin monia muita sydän- ja verisuonitauteja. Riskit havaitaan etenkin migreenidiagnoosia seuraavana vuotena.
Tiedot käyvät ilmi BMJ-lehden julkaisemasta tutkimuksesta, jossa 51 000 migreenipotilasta verrattiin kymmenkertaiseen verrokkiryhmään 19 vuoden seurannan aikana.Kun seurantatiedot yhdistettiin ja analysoitiin, migreeniä potevien sairastumisriskit havaittiin suuremmiksi kuin terveiden verrokkien. Kun tuhannesta migreenipotilaasta keskimäärin 25 sairastui sydäninfarktiin, yhtä monesta verrokista sairastui vain 17. Myös aivoinfarktit, verenvuodosta johtuvat aivoverenkiertohäiriöt, ääreisvaltimotauti, laskimoveritulpat, eteisvärinä, eteislepatus ja sydämen vajaatoiminta olivat yleisempiä migreenipotilailla.Sairastumisriskit havaittiin varsinkin migreenidiagnoosia seuraavan vuoden aikana, naisilla sekä aurallista migreeniä potevilla.Yksilötasolla nyt havaitut riskit eivät ole kovin suuria, mutta migreenin yleisyyden vuoksi ne kannattaa huomioida. Tällä hetkellä on tosin epävarmaa, mistä yhteydet tarkalleen johtuvat, ja siksi myöskään keinot sairastumisten ehkäisyyn eivät ole selvillä.Migreeniä sairastaa noin 5 prosenttia miehistä ja 15 prosenttia naisista.
Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2018;360:k96http://doi.org/10.1136/bmj.k96

(2018219) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.