Diabetes on tunnettu monihermosairauden eli polyneuropatian riskitekijä, mutta myös lihavuus altistaa sairastumiselle. Lihavuuteen liittyvä sairastumisriski havaitaan riippumatta siitä sairastaako potilas diabetesta, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa.

Monihermosairaus on yleensä symmetrinen ääreishermojen tai autonomisen hermoston sairaus. Se aiheuttaa mm. tuntohäiriöitä ja lihasten heikkoutta erityisesti raajojen kärkiosissa.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa tutkijat halusivat selvittää metabolisen oireyhtymän eri osatekijöiden vaikutuksia monihermosairauden riskiin. Tätä varten he tutkivat 102 lihavan ja 53 normaalipainoisen potilaan hermoston toimintaa. Lihavista noin kolmanneksella oli diabetes, vajaalla kolmanneksella esidiabetes ja loppujen glukoosiaineenvaihdunta oli normaalia.

Tutkimusten perusteella monihermosairautta poti 4 prosenttia normaalipainoisista ja 11 prosenttia lihavista, joiden glukoositasot olivat kunnossa. Esidiabetesta potevilla lihavilla monihermosairaus oli puolestaan jo 29 prosentilla ja diabetesta potevilla 35 prosentilla.

Myös korkeampi ikä ja suurempi vyötärön ympärys liittyivät suurempaan monihermosairauden riskiin, mutta yhteys ei ollut kovin voimakas. Korkea verenpaine tai kolesteroli eivät vaikuttaneet tuloksiin.

Tulokset olisi hyvä varmistaa suuremmissa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat lihavuuden osuuteen monihermosairauden synnyssä. Merkittävää on, että lihavuuteen liittyvä sairastumisriski havaitaan myös potilailla, joilla ei ole diabetesta tai lievempää glukoosiaineenvaihdunnan häiriötä. Näin ollen laihduttaminen todennäköisesti voisi ehkäistä myös monihermosairauksia.

Tutkimus julkaistiin JAMA Neurology -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Neurology 2016;73:1468–1476)
http://dx.doi.org/10.1001/jamaneurol.2016.3745

Monipuolinen ja terveellinen ruokavalio on yksittäisiä ruoka-aineita tärkeämpää verenpainetaudin ehkäisyssä, tuore tutkimus osoittaa. Tutkimus vahvistaa jo valmiiksi mittavaa tutkimusnäyttöä ruokavalion ja verenpaineen yhteyksistä.
Hypertension-lehdessä julkaistut tulokset perustuvat 80 000 terveen ranskalaisen keskimäärin kolmevuotiseen seurantaan, jonka aikana 2 400 heistä sairastui verenpainetautiin. Osallistujien ruokavaliota kyseltiin useita kertoja tutkimuksen aikana.
Tulokset vahvistivat verenpainetaudin kehittyvän todennäköisemmin henkilöille, joiden ruokavaliossa oli runsaasti suolaa ja eläinproteiineja, mikä on todettu tutkimuksissa aiemminkin. Riski puolestaan pieneni kasvisproteiineja, hedelmiä, kasviksia ja täysjyväviljaa syömällä. Myös magnesium ja kalium pienensivät sairastumisriskiä.
Yksittäisiä ruokavalion osia tärkeämpää oli kuitenkin niiden muodostama kokonaisuus. Monipuolista ja terveellistä ruokavaliota noudattavien verenpainetautiriski oli yli 40 prosenttia pienempi kuin epäterveellisimmin syövien, tulokset osoittivat. Tällainen ruokavalio sisälsi runsaasti hedelmiä, kasviksia, täysjyväviljoja, pähkinöitä ja vähärasvaisia maitotuotteita sekä vähänlaisesti lihaa, kovia rasvoja ja sokerijuomia ja -herkkuja.
Korkea verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävimpiä terveysriskejä, ja se aiheuttaa vuosittain yli yhdeksän miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Verenpainetauti altistaa monille sairauksille, mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja aivoverenkiertohäiriöille.
Suomessa verenpainetautia potee noin puolet miehistä ja kolmannes naisista. Verenpainelääkityksellä on noin puoli miljoonaa suomalaista.
Uutispalvelu Duodecim
(Hypertension 2017;DOI:10.1161/HYPERTENSIONAHA.117.09622)https://doi.org/10.1161/HYPERTENSIONAHA.117.09622

(2017920) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Aivoverenkiertohäiriö voi osalla potilaista johtua sydämen avoimesta foramen ovale -aukosta, mutta tutkijat eivät ole olleet varmoja ehkäiseekö aukon sulkeminen uusia oireita. Tuoreiden tutkimustulosten perusteella sulkeminen kannattaa, mutta samalla potilaille voi kehittyä mm. sydämen eteisvärinää.
Kolmeen laadukkaaseen tutkimukseen perustuvat tulokset ovat hyvin kiinnostavia, sillä edelliset tutkimukset viittasivat operaatioiden olevan tehottomia, minkä takia foramen ovalen sulkemista on pidetty tarpeettomana.
Foramen ovale tarkoittaa sydämen väliseinässä sikiöajan jäänteenä olevaa avointa soikeaa aukkoa. Yleensä se sulkeutuu syntymän jälkeen, mutta noin neljänneksellä ihmisistä se jää avoimeksi. Aivoverenkiertohäiriöiden lisäksi avoin foramen ovale on yhdistetty mm. migreeniin.

Nyt julkaistuissa tutkimuksissa foramen ovalen sulkeminen ehkäisi uusia aivoverenkiertohäiriöitä verrattuna pelkkään lääkitykseen. Samalla kuitenkin riski sairastua eteisvärinään tai laskimoveritulppiin suureni hieman.

Yhteensä tutkimuksiin osallistui 3 300 aivoverenkiertohäiriöön sairastunutta potilasta, joilla oli avoin foramen ovale. Potilaita seurattiin 3, 5 ja 6 vuotta. Yhdessä tutkimuksessa potilaat satunnaistettiin joko sulkutoimenpiteeseen tai lääkehoitoon, mutta kahdessa muussa tutkimuksessa myös sulkupotilaat olivat samoilla lääkityksillä verrokkien kanssa. Potilaat myös valittiin hieman eri kriteereillä. Suomessa joka vuosi noin 24 000 potilasta sairastuu aivoverenkiertohäiriöön.
Tutkimukset julkaistiin New England Journal of Medicinessä.
Uutispalvelu Duodecim
(NEJM 2017;377:1011–1021)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1705915 (NEJM 2017;377: 1022–1032)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1610057 (NEJM 2017;377:1033–1042)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1707404

(2017920) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.