Liikunnan sydänterveyttä edistävät vaikutukset havaitaan yhtä lailla varakkaissa kuin köyhemmissäkin maissa. Väliä ei myöskään ole sillä saako liikuntansa työssä vai harrastuksissa, tuore selvitys osoittaa.Yli 130 000 aikuisen seitsenvuotiseen seurantaan perustuvat havainnot julkaistiin Lancet-lehdessä, ja niiden perusteella riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja menehtyä niihin pienenee jo suhteellisen vähäisillä ponnisteluilla, mutta vaikutukset myös suurenevat mitä aktiivisempi henkilö on. Osallistujat olivat 17 eri maasta.Viikoittain keskimäärin 150–750 minuuttia liikkuvien riski sairastua tai menehtyä sydän- ja verisuonitauteihin oli tulosten perusteella noin 20 prosenttia pienempi kuin samanikäisten, jotka liikkuivat vähemmän. Yli 750 minuuttia viikoittain eli ainakin 2 tuntia päivittäin liikkuvien riskit olivat vielä pienempiä.Yhteydet koskivat vapaa-ajalla ja työssä saatavaa liikuntaa, ja ne havaittiin varakkaissa, mutta myös keski- ja pienituloisissa maissa. Ne havaittiin myös riippumatta monista sydänriskitekijöistä sekä useista tuloksia mahdollisesti sekoittavista taustamuuttujista.Tutkijat pitävät tuloksiaan tervetulleena osoituksena liikunnan terveyshyödyistä. Liikunta on edullinen ja yksinkertainen tapa ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja ja monille liikunnan lisääminen voi olla helpompaa kuin esimerkiksi hedelmien ja kasvisten lisääminen ruokavaliossa.
WHO:n suositusten mukaisesti jokaisen pitäisi harrastaa kohtalaisen raskasta liikuntaa 150 minuuttia tai raskasta liikuntaa 75 minuuttia viikossa. Vain viidennes aikuisväestöstä yltää tähän.Uutispalvelu Duodecim (Lancet 2017;390:2643–2654)https://doi.org/10.1016/S0140-6736(17)31634-3

(201819) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Aspiriinin sydänhyödyt riippuvat potilaan koosta – pieni annos ei auta suurta potilasta

Aspiriinin sydänhyödyt riippuvat potilaan koosta – pieni annos ei auta suurta potilastaLancet-lehdessä julkaistut tulokset osoittavat 75–100 mg päiväannosten ehkäisevän sydänoireita alle 70-kiloisilta, mutta sitä suuremmat eivät saa lääkkeistä apua. Yli 70-kiloisista miehistä peräti 80 prosenttia ja naisista 50 prosenttia saattaa syödä 75–100 mg:n annoksia turhaan, tutkijat havaitsivat. Asetelma kääntyi toiseksi, kun analyysissa keskityttiin suurempiin, yli 325 mg:n annoksiin. Tällöin hyödyt näkyivät vain yli 70 kiloa painavilla. Väärän suuruinen annos ei ollut ainoastaan tehoton, sillä osalle potilaista se aiheutti myös terveyshaittoja ja mahdollisesti jopa suurensi riskiä menehtyä seurannan aikana. Tulokset olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne vahvasti viittaavat siihen, etteivät sydänoireiden ehkäisyyn tarkoitetut asetyylisalisyylihappolääkitykset ole tehokkaita, jos annostuksessa ei huomioida potilaan kokoa. Tärkeää näyttäisi olevan potilaan pituus ja lihasmassa, ei siis painoindeksillä mitattava lihavuus.Tulokset perustuvat kymmenen aiemman tutkimuksen ja lähes 120 000 potilaan tietoihin.Uutispalvelu Duodecim(Lancet 2018;DOI:10.1016/S0140-6736(18)31133-4)http://doi.org/10.1016/S0140-6736(18)31133-4

(2018718) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lähes päivittäin jogurttia syövät saattavat tuoreen tutkimuksen perusteella säästyä korkealta verenpaineelta muita todennäköisemmin. Vaikutus ei tosin ole kovin suuri. Nyt julkaistussa tutkimuksessa hyödynnettiin kolmen suuren terveystutkimuksen aineistoja, ja niiden perusteella jogurttia ainakin viidesti viikossa nauttivat sairastuivat korkeaan verenpaineeseen noin kymmenyksen epätodennäköisemmin kuin osallistujat, jotka söivät jogurttia korkeintaan kerran kuukaudessa. Myös muita maitotuotteita paljon käyttävien verenpaineriskit olivat alhaisemmat. Yhteydet havaittiin 20–30 vuoden seurannassa.Jogurttiin liitetty suotuisa vaikutus havaittiin varsinkin osallistujilla, jotka söivät muutenkin terveellisesti. Heidän riskinsä sairastua korkeaan verenpaineeseen seurannan aikana oli kolmanneksen pienempi kuin osallistujien, jotka eivät syöneet jogurttia ja joiden ruokavalio oli muutenkin epäterveellisempi.Sama tutkijaryhmä osoitti hiljattain jogurtin sopivan myös korkeaa verenpainetta jo valmiiksi poteville. Heillä jogurtin viikoittainen käyttö liittyi pienempään riskiin sairastua sydäninfarktiin ja aivoverenkiertohäiriöihin. Tutkijat eivät tarkalleen tiedä, mikä maidossa ja jogurtissa verenpaineeseen vaikuttaa, mutta muun muassa kalium, magnesium ja kalsium – joita maidossa on runsaasti – voivat laskea verenpainetta. Hapattamalla tehty jogurtti saattaa myös vaikuttaa suoliston bakteerikantojen välityksellä.

Tulokset julkaistiin Journal of Hypertension -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(Journal of Hypertension 2018;36:1671–1679)https://journals.lww.com/jhypertension/Abstract/2018/08000/Long_term_yog...

(2018717) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.