Lapsuudessa lyijylle altistuneet pärjäävät muita heikommin älykkyystesteissä aikuisena. Tämä vaikuttaa myös sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan, tuore tutkimus osoittaa.
JAMA-lehdessä julkaistut havainnot ovat mielenkiintoisia, sillä vaikka lyijyaltistuksen hermostolliset haitat on tunnettu ennenkin, altistuksen pitkäaikaisvaikutuksia on tutkittu vähänlaisesti.Nyt julkaistut tulokset perustuvat kuuluisaan Dunedin-syntymäkohorttitutkimukseen, jossa runsasta tuhatta vuosina 1972–1973 syntynyttä uusiseelantilaista on seurattu heidän syntymästään saakka. Lyijyaltistus määritettiin verikokeista, jotka oli kerätty osallistujien ollessa 11-vuotiaita.
Osallistujien älykkyyttä ja kognitiivisia kykyjä arvioitiin heidän olleessaan 38-vuotiaita, ja havaintojen perusteella testitulokset olivat keskimäärin alhaisempia osallistujilla, jotka olivat altistuneet lyijylle lapsina. Yhteys oli sitä voimakkaampi mitä suurempaa altistus oli. Yhteys havaittiin kuitenkin riippumatta perheen sosiaalisesta ja taloudellisesta asemasta sekä lapsuusiän tai äidin älykkyydestä.
Lapsuuden lyijyaltistus liittyi myös alhaisempaan tulotasoon ja sosiaaliseen asemaan aikuisena, mikä ainakin osittain selittyi heikommalla kognitiivisella suoritustasolla, tutkijat kirjoittavat.
Tutkimuksessa havaitut veren lyijypitoisuudet ovat tyypillisiä 70-luvun alussa syntyneille, mutta nykyään altistuminen on selvästi vähäisempää. Suomessa lasten veren lyijypitoisuudet ovat pieniä, 2–5 µg/100 ml, kun pienimmäksi sikiöiden ja pikkulasten keskushermostotoksisuuden pitoisuudeksi arvioidaan 10 µg/100 ml. Nyt julkaistussa tutkimuksessa tasot olivat keskimäärin 11 µg/100 ml.
Suomessa merkittävä kehitysaskel oli lyijypitoisen bensiinin myynnin kieltäminen vuonna 1994, minkä jälkeen lyijypäästöt eivät ole olleet enää merkittävä terveyshaitta.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA 2017;317:1244–1251)http://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/10.1001/jama.2017.1712

(201743)

Monipuolinen ja terveellinen ruokavalio on yksittäisiä ruoka-aineita tärkeämpää verenpainetaudin ehkäisyssä, tuore tutkimus osoittaa. Tutkimus vahvistaa jo valmiiksi mittavaa tutkimusnäyttöä ruokavalion ja verenpaineen yhteyksistä.
Hypertension-lehdessä julkaistut tulokset perustuvat 80 000 terveen ranskalaisen keskimäärin kolmevuotiseen seurantaan, jonka aikana 2 400 heistä sairastui verenpainetautiin. Osallistujien ruokavaliota kyseltiin useita kertoja tutkimuksen aikana.
Tulokset vahvistivat verenpainetaudin kehittyvän todennäköisemmin henkilöille, joiden ruokavaliossa oli runsaasti suolaa ja eläinproteiineja, mikä on todettu tutkimuksissa aiemminkin. Riski puolestaan pieneni kasvisproteiineja, hedelmiä, kasviksia ja täysjyväviljaa syömällä. Myös magnesium ja kalium pienensivät sairastumisriskiä.
Yksittäisiä ruokavalion osia tärkeämpää oli kuitenkin niiden muodostama kokonaisuus. Monipuolista ja terveellistä ruokavaliota noudattavien verenpainetautiriski oli yli 40 prosenttia pienempi kuin epäterveellisimmin syövien, tulokset osoittivat. Tällainen ruokavalio sisälsi runsaasti hedelmiä, kasviksia, täysjyväviljoja, pähkinöitä ja vähärasvaisia maitotuotteita sekä vähänlaisesti lihaa, kovia rasvoja ja sokerijuomia ja -herkkuja.
Korkea verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävimpiä terveysriskejä, ja se aiheuttaa vuosittain yli yhdeksän miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Verenpainetauti altistaa monille sairauksille, mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja aivoverenkiertohäiriöille.
Suomessa verenpainetautia potee noin puolet miehistä ja kolmannes naisista. Verenpainelääkityksellä on noin puoli miljoonaa suomalaista.
Uutispalvelu Duodecim
(Hypertension 2017;DOI:10.1161/HYPERTENSIONAHA.117.09622)https://doi.org/10.1161/HYPERTENSIONAHA.117.09622

(2017920) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Aivoverenkiertohäiriö voi osalla potilaista johtua sydämen avoimesta foramen ovale -aukosta, mutta tutkijat eivät ole olleet varmoja ehkäiseekö aukon sulkeminen uusia oireita. Tuoreiden tutkimustulosten perusteella sulkeminen kannattaa, mutta samalla potilaille voi kehittyä mm. sydämen eteisvärinää.
Kolmeen laadukkaaseen tutkimukseen perustuvat tulokset ovat hyvin kiinnostavia, sillä edelliset tutkimukset viittasivat operaatioiden olevan tehottomia, minkä takia foramen ovalen sulkemista on pidetty tarpeettomana.
Foramen ovale tarkoittaa sydämen väliseinässä sikiöajan jäänteenä olevaa avointa soikeaa aukkoa. Yleensä se sulkeutuu syntymän jälkeen, mutta noin neljänneksellä ihmisistä se jää avoimeksi. Aivoverenkiertohäiriöiden lisäksi avoin foramen ovale on yhdistetty mm. migreeniin.

Nyt julkaistuissa tutkimuksissa foramen ovalen sulkeminen ehkäisi uusia aivoverenkiertohäiriöitä verrattuna pelkkään lääkitykseen. Samalla kuitenkin riski sairastua eteisvärinään tai laskimoveritulppiin suureni hieman.

Yhteensä tutkimuksiin osallistui 3 300 aivoverenkiertohäiriöön sairastunutta potilasta, joilla oli avoin foramen ovale. Potilaita seurattiin 3, 5 ja 6 vuotta. Yhdessä tutkimuksessa potilaat satunnaistettiin joko sulkutoimenpiteeseen tai lääkehoitoon, mutta kahdessa muussa tutkimuksessa myös sulkupotilaat olivat samoilla lääkityksillä verrokkien kanssa. Potilaat myös valittiin hieman eri kriteereillä. Suomessa joka vuosi noin 24 000 potilasta sairastuu aivoverenkiertohäiriöön.
Tutkimukset julkaistiin New England Journal of Medicinessä.
Uutispalvelu Duodecim
(NEJM 2017;377:1011–1021)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1705915 (NEJM 2017;377: 1022–1032)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1610057 (NEJM 2017;377:1033–1042)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1707404

(2017920) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.