Tuoreet hiiritutkimukseen perustuvat havainnot viittaavat unen ja kofeiinin mahdolliseen rooliin kroonisten kipujen lievittämisessä. Vaikutukset nähtiin univajeesta kärsivillä hiirillä.

Arvostetussa Nature Medicine -lehdessä julkaistut tulokset perustuvat kokeeseen, jossa hiiriä valvotettiin joko yhden kerran pitkään tai usean päivän ajan lyhempiä jaksoja. Hiiret pidettiin hereillä tarjoamalla niille mieluisaa tekemistä ja virikkeitä niin, etteivät ne malttaneet levätä. Hiirten unisyklit ja unirytmit mitattiin tutkimuksen alussa.Kun hiiret altistettiin kivulle osana tutkimusta, tutkijat havaitsivat hiirten olevan selvästi herkempiä kivulle univajeisina kuin normaalisti levänneinä.
Yllättäen tutkijat havaitsivat myös, että univajeeseen liittyvä kipuherkkyys ei vähentynyt tavanomaisten kipulääkkeiden avulla, mutta sen sijaan kofeiini ja modafiniili, jolla myös on piristäviä vaikutuksia, lievensivät hiirten kipuja. Normaalisti levänneillä hiirillä tätä ei havaittu.
Havainnot ovat hyvin mielenkiintoisia, mutta vielä on epäselvää, miten hyvin ne yleistyvät kroonisista kivuista kärsiviin ihmisiin. Jos tulokset pätevät myös ihmisiin, moni potilas voisi saada apua tavallisten kipulääkkeiden sijaan keinoista, joilla he nukkuisivat paremmin. Havainnot viittaavat myös siihen, että univajeen takia osa potilaista ei välttämättä saa täyttä hyötyä kipulääkkeistä. Uniongelmat ovat yleisiä kipupotilailla.
Uutispalvelu Duodecim
(Nature Medicine 2017;DOI:10.1038/nm.4329)http://www.nature.com/nm/journal/vaop/ncurrent/full/nm.4329.html

(2017510)

Diabetesta sairastavat ovat suurentuneessa vaarassa sairastua muistisairauksiin, mutta yhteys havaitaan myös potilailla, jotka eivät vielä täytä diabeteksen kriteerejä. Riski suurenee tasaisesti mitä korkeampia veren sokeritasot ovat, Diabetologia-lehdessä julkaistut tulokset osoittavat.

Tutkijoiden mukaan jokainen 1 mmol/mol lisäys veren sokeritasoja kuvaavan sokerihemoglobiinin eli HbA1c:n tasoissa liittyi nopeampaan muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymiseen. Tämä havaittiin kahdeksan vuoden seurannassa ja koski myös potilaita, jotka eivät sairastaneet diabetesta tutkimuksen alkaessa.Yhteydet eivät johtuneet muun muassa osallistujien iästä, sukupuolesta, painoindeksistä, elintavoista, koulutustasosta, sydänriskitekijöistä tai muista sairauksista. Jos havainnot varmistuvat lisätutkimuksissa, diabeteksen ehkäiseminen ja verensokerin tarkkailu voivat hyvinkin ehkäistä muistisairauksia tai ainakin hidastaa niiden kehittymistä.Tutkimukseen osallistui 5 200 keskimäärin 66-vuotiasta brittiä. Osallistujien muistia ja muita kognitiivisia toimintoja testattiin kerran vuosina 2004–2005 ja sen jälkeen kahden vuoden välein vuosiin 2014–2015 saakka.Uutispalvelu Duodecim (Diabetologia 2018;DOI:10.1007/s00125-017-4541-7)https://doi.org/10.1007/s00125-017-4541-7

(2018219) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Migreenikot sairastuvat muita todennäköisemmin aivoinfarkteihin, tutkimuksista tiedetään, mutta sama näyttäisi koskevan myös hyvin monia muita sydän- ja verisuonitauteja. Riskit havaitaan etenkin migreenidiagnoosia seuraavana vuotena.
Tiedot käyvät ilmi BMJ-lehden julkaisemasta tutkimuksesta, jossa 51 000 migreenipotilasta verrattiin kymmenkertaiseen verrokkiryhmään 19 vuoden seurannan aikana.Kun seurantatiedot yhdistettiin ja analysoitiin, migreeniä potevien sairastumisriskit havaittiin suuremmiksi kuin terveiden verrokkien. Kun tuhannesta migreenipotilaasta keskimäärin 25 sairastui sydäninfarktiin, yhtä monesta verrokista sairastui vain 17. Myös aivoinfarktit, verenvuodosta johtuvat aivoverenkiertohäiriöt, ääreisvaltimotauti, laskimoveritulpat, eteisvärinä, eteislepatus ja sydämen vajaatoiminta olivat yleisempiä migreenipotilailla.Sairastumisriskit havaittiin varsinkin migreenidiagnoosia seuraavan vuoden aikana, naisilla sekä aurallista migreeniä potevilla.Yksilötasolla nyt havaitut riskit eivät ole kovin suuria, mutta migreenin yleisyyden vuoksi ne kannattaa huomioida. Tällä hetkellä on tosin epävarmaa, mistä yhteydet tarkalleen johtuvat, ja siksi myöskään keinot sairastumisten ehkäisyyn eivät ole selvillä.Migreeniä sairastaa noin 5 prosenttia miehistä ja 15 prosenttia naisista.
Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2018;360:k96http://doi.org/10.1136/bmj.k96

(2018219) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.