Leikkauspotilaan ennuste saattaa kanadalaistutkijoiden mukaan riippua osin siitä, mihin vuorokauden aikaan potilas leikataan. Riskit ovat suurimmat yöllisissä leikkauksissa.

Kanadalaisten havainnot perustuvat yhdessä montrealaissairaalassa vuosina 2010–2015 leikattujen potilaiden potilastietoihin. Tuona aikana sairaalassa tehtiin yhteensä 42 000 leikkausta, joista runsaat 10 000 oli hätäleikkauksia.

Kun tutkijat huomioivat potilaiden iän, terveydentilan ja riskit, he havaitsivat potilaiden kuolleisuuden vaihtelevan sen mukaan, mihin vuorokauden aikaan heidät oli leikattu. Verrattuna aamulla ja päiväsaikaan (7:30–15:30) leikattuihin, riski menehtyä 30 päivän sisällä leikkauksesta oli kaksinkertainen potilailla, jotka leikattiin yöllä kello 23:30 ja 7:30 välillä. Myös illalla leikattujen kuolleisuus oli suurempaa kuin päivällä leikattujen, mutta ero ei ollut yhtä suuri.

Tulokset eivät paljasta, mistä erot kuolleisuudessa johtuvat, mutta mahdollisesti henkilökunnan vireystila on yöllä heikompi ja sairaalan miehitys vähäisempi, mikä voi vaikuttaa mm. siihen, miten nopeasti potilas pääsee leikkaukseen. On myös mahdollista, että yöllä leikataan enemmän kiireellisiä tapauksia, joita ei voi lykätä aamuun. Oli syy mikä tahansa, tutkijat suosittavat, että leikkauksen ajankohta huomioitaisiin arvioitaessa potilaan riskejä.

Samanlainen ilmiö on havaittu myös tutkimuksissa, joissa on tarkasteltu vuorokauden ajan vaikutuksia sydänpotilaiden ja aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden hoitoon. Myös synnytyksissä on enemmän ongelmia viikonloppuisin.

Tulokset esiteltiin anestesialääkäreiden maailmankongressissa Hong Kongissa.

Uutispalvelu Duodecim
(World Congress of Anaesthesiologists 2016:poster presentation 601)
https://owncloud.wellbehavedsoftware.com/index.php/s/WcTAhN1rXCXPmwX

Lihavuus ja varsinkin vakava lihavuus aiheuttavat monenlaisia riskejä raskauden aikana. Osa näistä riskeistä pienenisi lihavuusleikkauksen avulla, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan leikkauksen läpikäyneiden raskauksissa saattaa olla tavallista enemmän muita ongelmia.

Tutkimus julkaistiin tieteellisessä American Journal of Obstetrics & Gynecology -lehdessä, ja se perustuu 2,8 miljoonan naisen terveystietoihin. Naisista 8 400 oli ollut lihavuusleikkauksessa.

Analyysin perusteella lihavuusleikkauksen läpikäyneillä naisilla oli vähemmän raskausdiabetesta, verenpaineongelmia, raskaudenjälkeistä verenvuotoa ja keisarileikkauksia kuin saman verran ennen raskautta painaneilla naisilla, jotka eivät olleet käyneet lihavuusleikkauksessa. Heidän vauvansa olivat myös tavallista harvemmin suurikokoisia raskauden kestoon nähden.

Näistä monista hyödyistä huolimatta samaan aikaan lapsen pienikokoisuus, raskauden aikaiset kasvunhidastumat ja ennenaikaiset synnytykset olivat yleisempiä lihavuusleikatuilla. Lihavuusleikkaus ei vaikuttanut raskausmyrkytyksen eli pre-eklampsian, kohtukuolemien, synnynnäisten epämuodostumien tai vastasyntyneiden kuolemien todennäköisyyteen.Suomessa lihavuusleikkauksia tehdään pääasiassa sairaalloisen lihaville potilaille, joiden lihavuus on jatkunut vähintään viisi vuotta ja joiden painoindeksi on yli 40. Tämä tarkoittaa 170-senttimetriselle henkilölle vähintään 116 kilon painoa ja 180-senttiselle yli 130 kiloa. Vaikeahoitoista diabetesta tai useita lihavuuteen liittyviä sairauksia potevia leikataan kuitenkin jo, kun painoindeksi ylittää 35.

Uutispalvelu Duodecim(American Journal of Obstetrics & Gynecology 2018;DOI:10.1016/j.ajog.2018.02.003)https://doi.org/10.1016/j.ajog.2018.02.003

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Masentuneet iäkkäät pärjäävät muistikokeissa ikätovereitaan heikommin, tuore tutkimus vahvistaa. Masennus saattaa olla muistisairauksien ensioireita, mutta myös seuraus heikentyneestä toimintakyvystä, aiemmista tutkimuksista tiedetään.Nyt Neurology-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 1 100 terveen keskimäärin 71-vuotiaan aivotutkimuksiin ja psykologisiin arviointeihin. Muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja tutkittiin uudelleen viiden vuoden seurannan päätteeksi.

Tutkimuksen alussa viidennes osallistujista poti masennusoireita. Kun analyysista suljettiin pois monia tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia seikkoja, kuten osallistujien ikä ja lääkitykset, masennusoireita potevien tapahtumamuisti havaittiin heikommaksi kuin osallistujien, jotka eivät olleet masentuneita.Masennuksesta kärsivien aivoissa oli lisäksi rakenteellisia muutoksia. Muun muassa aivojen tilavuus oli heillä pienempi kuin oireettomilla. Heillä oli myös todennäköisemmin aivojen pienten verisuonten vaurioita, tutkijat havaitsivat.

Aiemmissa tutkimuksissa masennus on yhdistetty muistisairauksiin, mutta tutkimuksista riippuen tuloksia on tulkittu eri tavoin. On viitteitä siitä, että monien Alzheimerin tautiin sairastuvien masennusoireet alkavat jo ennen kuin varsinaiset muistioireet tunnistetaan, mikä viittaa masennuksen olevan mahdollisesti ensimmäisiä dementian merkkejä. Toisaalta on mahdollista, että masennuksella ja muistisairauksilla on yhteisiä aiheuttajia ja riskitekijöitä, jotka selittävät yhteydet.

Arviolta 15–20 prosenttia iäkkäistä sairastaa masennusta. Muistin ja muiden tiedonkäsittelykykyjen heikentymää on noin 200 000 suomalaisella. Suurin piirtein yhtä moni sairastaa varsinaista dementiaa.

Uutispalvelu Duodecim(Neurology 2018)www.neurology.org

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.