psykologi omaishoitaja muistisairaus
Kuva Shutterstock. Kuvan henkilöt eivät liity juttuun.

Olen huolissani muistisairaasta äidistäni. Kotona asuminen onnistuu, sillä isäni on omaishoitaja. Joissain asioissa hän hoitaa äitiäni hyvin: hakee ruoat, vie lääkäriin, auttaa vessaan, pukee ja riisuu. Toisinaan isäni on kuitenkin julma. Jos äiti esimerkiksi saa sairauteensa kuuluvia naurukohtauksia, isä saattaa jopa lyödä. Toistuvasti isä myös mitätöi äitiä. Hän saattaa esimerkiksi sanoa, että "tuosta ei ole enää mihinkään" ja nauraa ivallisesti päälle. Erityisesti minua surettaa se, että isä ei vie äitiä ulos, sillä häpeää tätä.
Vanhempieni parisuhde on ollut vaikea niin kauan kuin muistan. Ennen sairastumistaan äitini oli dominoiva osapuoli. Asun etäällä enkä pysty auttamaan arjessa. En haluaisi perheellemme välirikkoa, mutta en kestä äidin kohtelua.
HUOLESTUNUT TYTÄR

Vanhustenhoidon huono tilanne on ollut paljon esillä. Suurin osa julkisessa hoidossa olevista vanhuksista kokee ajoittain epäasiallista kohtelua, joka ilmenee määräilynä, kovakouraisuutena ja moittimisena. On selvää, että sitä tapahtuu myös kotihoidossa. Asiaa ei ole juuri tutkittu, sillä olemme alueella, joka on tabu. On hienoa, että tuot asian esiin. Kenenkään ei pitäisi joutua äitisi kaltaiseen tilanteeseen.

Olet yrittänyt helpottaa vanhempiesi tilannetta järjestämällä tukea, mutta arki on silti rankkaa heille molemmille. Muistisairaan hoitaminen on haastavaa työtä etenkin jos siihen ei ole saanut mitään ohjausta. Lisäksi tuot esiin, että vanhempiesi välillä on ollut jo aiemmin paljon riitoja ja väheksyntää. Toisen dominointi on ollut yksi osa keskinäistä vuorovaikutusta. Aikaisemmin isäsi oli se, joka joutui alistumaan ja nyt osat ovat vaihtuneet.

Vuorovaikutuskuvioita, jotka ovat jatkuneet vuosikymmeniä, on vaikea muuttaa. Siitä huolimatta kaltoinkohtelulle ja väkivallalle on tehtävä jotain.

Kirjoitat, ettei sisaresi ei tue sinua asian ratkaisemisessa, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää julkisten palveluiden puoleen kääntyminen. Parasta olisi, että pyrkisit saamaan kokoon kaikki vanhempiesi hoidosta vastaavat , jotta voitte pohtia ratkaisua.

Syyllistäminen ei auta, mutta tietoa vanhempasi varmasti tarvitsevat: isäsi omaishoitajan vastuista, velvollisuuksista ja tukimahdollisuuksista ja äitisi hoivattavan oikeuksista ja tukikeinoista, jotka voivat auttaa arjessa.

Voisi olla hyvä, että äitisi pääsee välillä kuntoutusjaksoille muualle, jolloin isäsi saa hiukan levähtää. Se voi helpottaa hänen taakkaansa ja saada aikaan myönteistä kaipuuta omaa kumppania kohtaan. Silti tämä voi olla heille molemmille pelottava ajatus.

Voi olla, että tilanteen kokonaisarviointi johtaa siihen, että äitisi sijoitetaan kokonaan muuhun asuinpaikkaan. Tämä ei varmaankaan ole kenestäkään mukavaa, mutta muistisairaiden kohdalla tullaan väistämättä jossain vaiheessa siihen tilanteeseen. Siihen on siis hyvä varautua. Lisätietoa omaishoidosta ja siihen liittyvistä apukeinoista löytyy netistä esimerkiksi omaishoitajat.fi.

Vaikka omaishoitaminen voi olla raskasta ja pahimmillaan myös huonon avioliiton vielä huonompaa jatketta, voi se parhaimmillaan lisätä kiintymystä. Toivottavasti löydät tuen kautta tällaisen ratkaisun myös vanhemmillesi.

Onnistuneita kuvauksia ongelmallisten perheiden arjesta löytyy Woody Allenin elokuvista kuten suosikistani Hannah ja sisaret (1986) sekä Kultalampi (1981) ja Vuosi elämästä (2010).

Näin eteenpäin

  • Sinun huolestumisesi ei auta asian ratkaisemisessa. Muista hakea tukea omaan jaksamiseesi ja pitää lomaa omaishoitajuuden murehtimisesta.
  • Vaadi koolle äitisi hoidosta vastaavat "viranhaltijat" ja hakekaa yhdessä ratkaisuja ongelmaan.
  • Nosta kissa pöydälle perheen kesken ilman isäsi syyllistämistä.

Mikael Saarinen

psykologi ja psykoterapeutti

Kysy psykologilta

Hyvän terveyden psykologit Sanna Aulankoski ja Mikael Saarinen vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksesti tästä.

Kantsun muori

Isä hoitaa huonosti äitiä

Oma lähisukulaiseni joutui puolison kaltoin kohtelemaksi. Puoliso väsyi olemaan omaishoitaja, kuvioon liiittyi alkoholismia, työnarkomaniaa yms ikävää. Loppujen lopuksi kotihoito otti asian vakavasti, kun yllätyskäynnillä tapasivat puolison ympäripäissään. Nilkkojen ja ranteiden ym mustelmien syykin lopulta uskottiin. Sukulaiseni pääsi ensin sairaalaan arviointijaksolle ja sitten pienryhmäkotiin. Sekään ei ollut hyvä ratkaisu, koska nyt heidät erotettiin. Tunteita on edelleen ja sukulaiseni...
Lue kommentti