Äänet pään sisällä
Kuva Shutterstock

Lähes puolet ihmisistä on joskus kuullut ääniä. Äänet saattavat paheksua ja moittia, mutta ne voi kesyttää jopa kannustaviksi.

Harhaäänet säikäyttävät ja usein ensimmäinen reaktio on ”sekoamisen” pelko. Äänien kuuleminen ei kuitenkaan ole sinänsä merkki mielen järkkymisestä, vaan meissä jokaisessa oleva valmius.

Usein äänet alkavat kuulua järkyttävän tai ahdistavan tapahtuman jälkeen. Tällaisia voivat olla läheisen kuolema, ihmissuhteen päättyminen, vakava sairastuminen tai koettu väkivalta, kuten koulukiusaaminen tai seksuaalinen hyväksikäyttö.

Jotkut kuulevat ääniä poikkeuksellisen väsyneenä pitkän valvomisen jälkeen, kovassa kuumeessa tai unen ja valveen rajamailla. Moni kuulee esimerkiksi ovikellon soivan juuri ennen heräämistä tai nukahtamista.

Aivokuvantaminen on paljastanut, että harhaäänien kuuleminen tapahtuu samassa aivojen osassa kuin oikeiden äänien kuuleminen. Se selittää, miksi äänet tuntuvat niin todellisilta.

”PYÖRI YMPYRÄÄ,  ÄLÄ OTA LÄÄKETTÄ”

Ahdistuneena, surullisena tai voimakkaan mielenliikutuksen vallassa ihminen herkistyy äänille. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa puolet läheisen menettäneistä on kuullut heidän ääniään. Äänet liittyvät kaipauksen ja surun tunteeseen.

Myös masennuksessa, kun ajatukset pyörivät itsesyytösten kehässä, ihminen saattaa kuulla moittivia ääniä tapaan ”sinusta ei ole mihinkään”.

— Äänet voivat käskeä suorittamaan jotakin, kävelemään tietyllä tavalla, kieltää juomasta vettä tai ottamasta lääkettä, kertoo Jorvin psykoosiklinikan ylilääkäri Jorma Oksanen.

Huumeriippuvaisilla äänien kuuleminen on tavallista.

— Huumeet sotkevat keskushermoston tiedonvälitystä ja saattavat aiheuttaa pysyviä vaurioita hermoratoihin. Äänet voivat jäädä muistoksi, vaikka käyttö loppuisikin.

KUISKAUKSISTA JUMALAN SANOIHIN

Monet historian merkkihenkilöt ja taitelijat ovat kuulleet ääniä. Venäläinen romantiikan ajan säveltäjä Pjotr Tshaikovski kuuli nuorena musiikkia ja kummasteli vanhemmilleen, miksi muut eivät sitä kuule.

Puheen lisäksi äänet voivatkin olla kuiskauksia, hälinää, naurua, musiikkia, pölynimurin tai auton hurinaa.  

Joskus äänet liittyvät psykoosi¬sairauteen. Skitsofreniadiagnoosia ei kuitenkaan tehdä pelkästään äänien perusteella, vaan siihen täytyy liittyä toimintakyvyn romahtaminen ja todellisuudentajun pettäminen.

— Psykoosissa voi kuulla lapsuudenaikaisen opettajan, äidin, jumalan tai paholaisen ääntä, jopa kaikkia yhtä aikaa, toteaa Jorma Oksanen.

Pahimmillaan äänet saattavat kiusata koko valveillaoloajan, mutta kovin yleistä se ei onneksi ole. Jos maailma muuttuu selittämättömällä tavalla oudoksi, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen.

— Jos äänet ovat hyvin sinnikkäitä, piinallisia tai ahdistavia, käskevät esimerkiksi vahingoittamaan itseä tai tekemään jotain pahaa, tarvitaan antipsykoottista lääkitystä. Lääkehoito katkaisee ääniltä terävimmän särmän ja helpottaa ahdistusta. Joskus äänet loppuvat kokonaan, Oksanen sanoo. 

AVOIMUUS NUJERTAA ÄÄNIEN VOIMAN

Äänet voivat puhua lempeään tai äksyyn sävyyn. Vihaiset äänet saattavat johtua siitä, ettei pysty ilmaisemaan vihan tunteita ja äänet yrittävät tehdä sen omalla kömpelöllä tavallaan. Yksi äänien vitsaus on se, että ne usein kieltävät kuulijaansa hiiskumasta niistä kenellekään. Puhuminen saattaa hetkellisesti jopa pahentaa ääniä, mutta lopulta avoimuus nujertaa niiden voimaa.

Tunteista puhuminen on tärkeää, mutta voi myös hakata nyrkkeilysäkkiä tai tyynyä, kunhan ei vahingoita itseään. 

Yksi keino tulla toimeen äänien kanssa on asettaa niille rajat ja varata kuuntelemiseen tietty aika päivästä. On tärkeää pyhittää äänille aina samanpituinen aika. Joskus sekin auttaa, että tarkkailee ääniä ikään kuin ulkopuolisena, yrittää ymmärtää niiden sanomaa.  

 

Valtakunnallinen ääniä kuulevien yhdistys antaa tietoa ja vertaistukea. Lisää tietoa täältä.

 

Äänipäiväkirja ja muut keinot

  1. Äänipäiväkirjan pitäminen saattaa tepsiä. Siinä voi pohtia, ovatko äänet vieraita vai tuttuja, kuuluvatko ne silloin, kun tunnen oloni yksinäiseksi tai ahdistuneeksi, kenties stressaantuneeksi. Päiväkirja opettaa ymmärtämään äänien sielunmaisemaa, jolloin niitä on helpompi hallita.
  2. Äänet menettävät polttavuuttaan, kun oppii keskittymään johonkin muuhun, kuten elokuvan katseluun, kävelylenkkiin tai lehden selailuun.
  3. Toisinaan äänet loppuvat, kun ihminen ymmärtää, mitä ne yrittävät viestiä. Äänien täydellinen loppuminen ei ole kuitenkaan toipumisen edellytys.
  4. Myös kognitiivinen psykoterapia, jossa ääniin liittyviä uskomuksia opetellaan kyseenalaistamaan, auttaa ”tulemaan juttuun” äänten kanssa.

 

 

Aikuisena on samat pelot ja höpsötykset kuin nuorempana, vaikka ulkokuori on muuttunut, sanoo Minttu Mustakallio..
Aikuisena on samat pelot ja höpsötykset kuin nuorempana, vaikka ulkokuori on muuttunut, sanoo Minttu Mustakallio..

Minttu Mustakallion mielestä ei tarvitse yrittää selviytyä sankarillisesti. On ihan ok sanoa, että joku asia kummastuttaa tai pelottaa. 

Näyttelijä Minttu Mustakallio, 44, ajatteli lapsena, että aikuisilla on homma hallinnassa. Mutta ei se niin menekään.

– Aikuisena on samat pelot ja höpsötykset kuin nuorempana, vaikka ulkokuori on muuttunut, sanoo Minttu. 

– Olen itsekin yhä järjetön pähkäilijä, vaikka joidenkin valintojen tekeminen on elämänkokemuksen myötä helpottunut.

Nytkin olisi osattava päättää, minne seuraavaksi matkustaisi. Ostaisiko jo lennot? Pitäisikö lähteä matkalla perheen kanssa vai ystävien vai miettiä vielä vähän...

– Luulen, että olen hidas. Toisaalta, ehkä olenkin vain tarkka, ja eikö se ole hyvä asia?

Pärjäämisen vaatimus ahdistaa

Minttu arvelee, että hänellä on aika vahva itsetunto. Ei ole ollut tarvetta pähkäillä sellaisia asioita kuin naiseus tai kroppakaan. Paitsi hetken teininä.

– Jalkani olivat kamalan laihat! Keksin lainata talvella kasvuveljeni Japun paksuja, pitkiä kalsareita. Kun ne olivat farkkujen alla, jalat eivät näyttäneet tikuilta, Minttu kertoo

Hän lähtee siitä, ettei elämässä kaikessa tarvitse yrittää kiihdyttää tai vastata koveneviin vaatimuksiin. Pärjäämisen vaatimukset ovat sekä naisille että miehille raskaita.

– Pitäisi olla myyvempi ja tauotta esillä somessa ja mediassa. Sellainen ahdistaa.

– Vedän oven kiinni ja sammutan kännykän, kun haluan keskittyä vain tärkeimpiin asioihin. Tärkeintä on voida elää niin kuin parhaaksi näkee ja olla rehellinen itselleen.

Minttu on hyväksynyt, että hitaus kuuluu hänen tapoihinsa. Ja senkin, että välillä on paras sanoa rohkeasti, ettei ymmärrä tai tiedä, mitä pitäisi tehdä.

– Silloin voi kysyä, mikä tässä onkaan meneillään? Entä mitä minulta odotetaan, Minttu sanoo.

 

Katso myös video, jossa Minttu kertoo, miten selviytyy vaikeista tilanteista?

 

Lue lisää Mintun hyvän olon oivalluksista: Hyvä terveys 3/2018. Tilaajana voit lukea koko lehden maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
 

Ekstreme-liikkuja Mikko Peltola on intohimoinen kalastaja. Ruuanlaiton pitää kuitenkin olla simppeliä. Peltsin ahvenfileistä tulee tummia ja rapeita.

Merellä hauenkalastuksen lumoihin joutunut toimittaja Mikko Peltolalla on muutama suosikkiresepti kaloille.

–Kokkaamisen pitää olla helppoa, joten yleensä se on myös kohtalaisen askeettista. Reseptini ovat sen mukaisia, sanoo Peltsi.

Ahvenet, joiden saalistaminen on helpompaa kuin haukien ja onnistuu ihan marketin kalatiskiltäkin, kuuluvat Peltolan suosikkeihin.

Mutta yllätys, niitä ei Peltolan käsissä kieritellä munaa, korppujauhoja ja voita -perinteen mukaisesti. Ruiskorppujauho tekee niistä rapeita ja säilyttää kalan oman maun.

–Jotkut pitävät tärkeänä juuri voin makua. En itse tee asiasta numeroa. Tärkeintä on tuoreus.

Perunamuusin tai keitetyt perunat Peltola korvaan välillä osittain tai jopa kokonaan höyrytetyillä porkkanoilla ja lanttulohkoilla.

 

Peltsin tummat ahvenet

  • Ahvenfileitä
  • Ruiskorppujauhoja
  • Kasvisrasvasekoitetta, voita tai paistamiseen sopivaa öljyä
  • Porkkanoita, lanttua ja perunoita

Kierittele ahvenfileet ruiskorppujauhoissa ja paista pannulla rasvassa tai öljyssä pinnaltaan rapeiksi. Syö saman tien yhdessä keitettyjen kasvisten tai perunoiden kanssa.

Lue lisää Mikko Peltolan hyvän olon tekijöistä: Hyvä terveys 3/2018. Lehti on maksutta tilaajien luettavissa digilehdet.fi-palvelussa.