Sari Havas on viime aikoina käynyt läpi vanhoja tavaroitaan, koska haluaa keventää jälkipolvien taakkaa.
Näyttelijä Sari Havas, 63, on huomannut, että kuudenkympin rajapyykin ylittäminen on muuttanut hänen ajatteluaan.
– Siihen liittyy luopumisen tuntemuksia. Viime vuosina olen haudannut molemmat vanhempani ja tyhjentänyt heidän kotinsa Oulussa. Se oli valtava homma, ja meinasin uupua tavaroiden läpikäymiseen ja pois heittämiseen. Elämän rajallisuus on ehkä tullut lähemmäksi. Ei täällä loputtomasti keikuta.
Viime aikoina Sari on puolisonsa Risto Saikon kanssa käynyt läpi vanhoja laatikoita.
– Olemme ryhtyneet jo helpottamaan jälkipolvien taakkaa.
Sarilla on kaksi aikuista lasta ja Ristolla teini-ikäinen ja aikuinen lapsi. Sari ja Risto ovat heittäneet turhat tavarat pois ja pakanneet jäljelle jääneitä läpinäkyviin, nimikoituihin laatikoihin, joista on helppo löytää kaikki tarvittava.
– On ihan turha kantaa mukanaan kaikkea elämän varrella kertynyttä roinaa. Heitin pois esimerkiksi vanhan lapsuudenkotini avaimen ja paperinukkeni. Se kyllä kaduttaa, etten tajunnut ottaa niistä kuvaa.
Sielu huutaa: pysähdy!
Viime aikoina Sari on miettinyt myös jaksamistaan.
– Arjen kiireessä ja paineessa kehon ja mielen viestit jäävät helposti muun säpinän jalkoihin. Tällöin ei itse kuule, vaikka sielu huutaa jo: pysähdy!
Sari tekee näyttelijäntöitä ja lisäksi pitää työyhteisöille vuorovaikutuskoulutuksia. Koulutuksissa hän puhuu usein samoista aiheista, joiden kanssa kamppailee itsekin.
– Liiallinen kuormitus saattaa oireilla unettomina öinä, kipuina tai väsymyksenä – myös minulla. Silloin pitäisi keskittyä kuuntelemaan, mitä keho haluaa kertoa. Tiedän omakohtaisesti, että vaikeaahan se on. Kun juna menee, sitä on hankala pysäyttää.
Stressi menee Sarilla uniin. Nukahtaminen saattaa venyä erityisesti silloin, jos hänellä on ollut iltaesitys ja kierrokset jäävät päälle. Usein hän myös herää aamuyöstä.
– Silloin ei tietenkään saisi plärätä kännykkää, mutta uhmaan ajatusta. Olen huomannut, että puhelimen näytöllä vilisevät somekuvat alkavat nukuttaa. Selaan niitä, kunnes tiedän unen olevan lähellä ja lasken kännykän yöpöydälle. Kaikkein paras ”unilääke” on kuitenkin Risto. Hän ei pahastu, vaikka herätän hänet yöllä ja pyydän ottamaan syliin.
Lue lisää Sari Havaksen hyvän olon oivalluksista Hyvä terveys -lehden tuoreesta numerosta. Tilaajana voit lukea kaikki Hyvä terveys -lehden numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
