Näyttelijä Pirjo Lonka

Pirjo Lonka ei yritä olla viiden lapsen uusperheessä mikään superäiti. Paras olla vain oma itsensä. Perhepalaveriakin aluksi yritettiin, mutta homma meni kikatteluksi.

Näyttelijä Pirjo Lonka, 44, ei ole yrittänyt olla viiden lapsen uusperheessä mikään superäiti.

- Olen vain ollut lasten kanssa omana itsenäni. En ole tarjoutunut kenellekään varaäidiksi, mutta olen ollut paikalla jos tarvitaan. Ihan kuin omillekin lapsille, kertoo Lonka.

- Uskon oikeudenmukaisuuteen ja tasapuolisuuteen. Varsinkin vähän nuorempina lapset olivat tosi tarkkoja siitä, että kaikkia koskevat samat säännöt. Siitä tulee turvan tunne. Nyt kun lapset ovat isompia, he eivät ole enää niin tarkkoja, ja joskus voimme soveltaakin sääntöjä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lonka ja hänen puolisonsa, näyttelijä Jani Volanen, asuivat aluksi eri osoitteissa, sitten naapureina ja vasta sen jälkeen muutettiin yhteen. Heillä oli ajatuksena löytää asunto, jossa jokaisella on omat huoneet. Lasten ei tarvitsisi luopua yksityisyydestään eikä omista jutuistaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

- Joka tapauksessahan on niin, että kun porukkaa on näin paljon, niin lapset eivät saa kaikkea samalla tavalla kuin yksi lapsi saisi. Mikä ei ole mielestäni huono asia, sanoo Lonka.

Perhepalaveri muuttui tarpeettomaksi

Alkuaikoina perheessä koetettiin pitää perhepalaveria.

- Ideana oli, että nyt jutellaan tosissaan ja jokainen saa sanoa. Se meni vähän kikatteluksi.

- Tunnepuolella minulla on vielä oppimista negatiivisten asioiden sanomisessa. Omille lapsille voin rähistä ja motkottaa huoneiden siisteydestä ja muusta mutta toisen lapselle se on vaikeampaa. Sitä yrittää puhua sovittelevasti, vaikka eivät nuoret sellaista kieltä välttämättä osaa lukea, Lonka sanoo.

Riippuvaisuus tuntuu hyvältä

Pirjo Lonka on huomannut, että parisuhteessa eläviä kuulee kannustettavan itsenäisyyteen. Hän ei kaipaa itsenäisyyttä.

- Usein kuulee sanottavan, että muistakaa ottakaa omaa aikaa ja pitää huolta itsenäisyydestänne. Ei saisi olla kiinni toisessa. Minusta on ihanaa olla riippuvainen toisesta. Olen hyvässä parisuhteessa ja haluan tarvita miestäni, Lonka sanoo.

Lonka ja Volanen näyttelevät välillä samassa teatterissa, joten he ovat paljon yhdessä sekä töissä että kotona. Kuvio toimii, vaikka työpaineet välillä stressaavat. Se kuuluu työn luonteeseen.

- Pyrin elämään niin, ettei arkeen tunge isompia häiriötekijöitä, joiden poistaminen vaatisi selvittelyä. Koska olen huono riitelemään, saatan ensin vain todeta, että antaa olla tai peräännyn.

- Jos joku asia vaivaa minua, mutta aavistan, etten voi sitä muuksi muuttaa, kohautan aika nopeasti olkapäitä – ihmissuhdeväännöillekin.

Ilman kosketusta tulee turvattomuus

Parhaimpiin asioihin elämässä kuuluu fyysinen kosketus.

- Ilman sitä alkaa hermostuttaa ja huomaan kaipaavani kosketusta kuin lapsi, jolle lempeä kosketus antaa tunteen turvasta. Ihmisten pitäisi halailla toisiaan enemmän, Lonka sanoo.

- Ihan turhaan aikuiset opettelevat olemaan ilman kosketusta. Se parantaa, samoin nauru, ja joskus pieni itkukin auttaa.

Lisää Pirjon Hyvän olon oivalluksista: Hyvä terveys 11/2016.

 

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla