Millaisia leluja taapero tarvitsee?
Lelut tukevat taaperon kehitystä, mutta leluvuoria ei silti tarvita. Arkiset esineet ja rakkaat suosikkilelut ajavat asian.
Pehmoleluvuoren alta kurkistaa ponitallin kulma. Legot vyöryvät ulos kaapista, jos oven uskaltaa avata. Leikkikeittiö pursuaa astiasettejä, muovihedelmiä ja tarrakiinnitteisiä pitsantäytteitä. Silti taapero ratsaa keittiön kattilakaapin ja kauhalaatikon heti, kun vanhempi piipahtaa vessassa.
Tarvitaanko lastenhuoneen tavaravuorta lainkaan, vai ajaisivatko kauhat ja kattilat saman asian? Vai voisiko vanhempi valita jokaiseen ikäkauteen muutaman täsmälelun, joka kehittäisi ja miellyttäisi lasta mutta ei suistaisi koko kotia kaaokseen?
Leikki kehittää lasta asteittain
1. Kaverisuhteet syvenevät
Pari–kolmevuotiaana lapsen kaverisuhteet alkavat syntyä ja syventyä. Enää ei olekaan aivan sama, kenen kanssa nukkeja hoivataan tai junarataa rakennetaan. Lapsi saa ystävyyssuhteista paljon turvaa, ja ne kantavat taitekohtien ja vastoinkäymisten yli. Varsinkin päiväkodissa aikuisten rooli on kuitenkin tärkeä, ettei kukaan jää ulkokehälle ja kokonaan pois leikistä.
2. Mielikuvitus käyttöön
Kuvitteluleikit ovat roolileikkien esiaste. Ensin lapsi ehkä ammuu lehmälelun äänellä, sitten kuvitellaan pitkäkestoinen perheleikki, tai lapsi voi kuvitella olevansa poni, merenneito tai palomies. Noin 4–5-vuotiaana lapsi pystyy jo kenties asettumaan roolileikissäkin pahiksen asemaan ja ymmärtämään, että hän ei silti ole paha – siis erottamaan leikkihahmon omasta itsestään.
3. Pelisäännöt hahmottuvat katsomalla
Lapsen kyky osallistua monimutkaisia sääntöjä sisältäviin ryhmäleikkeihin, kuten kirkkikseen eli kirkonrottaan kehittyy asteittain. Pienen lapsen kanssa jo leikin seuraaminen ulkopuolelta ja sääntöjen sanoittaminen auttaa ymmärtämään leikin logiikkaa. Ai nyt ne tekee noin! Mitäs nyt tapahtui? Ryhmätaidot kehittyvät asteittain, ja osallistua voi monella tavalla.
