Geenit eivät määrää aivojemme kohtaloa. Aivot eivät ole mekaaninen mötikkä, jonka toiminta olisi määräytynyt syntymästä lähtien. Aivot ovat paremminkin puutarha, jonka runsaus riippuu sille annetusta hoidosta.
Aivoilla on elämänmittainen kyky muovautua eli aivojen neurologiset kytkennät muuttuvat. Juuri tämä neuroplastisuus selittää suuressa määrin oppimista, muistamista sekä ylipäätään sitä, että aivomme voivat kehittyä.
Tiede tuntee jopa tapauksia, joissa ihminen on syntynyt ilman toista aivopuoliskoaan, mutta siitä huolimatta kehittynyt lähes normaalisti. Viime vuosien tutkimukset antavat viitteitä jopa siitä, että neuroplastisuuden ansiosta ikävien muistojen häivyttäminen tai niiden aiheuttaman mielipahan vähentäminen on mahdollista.
Kaikkineen elintapatottumuksilla voi vaikuttaa merkittävästi siihen, miten aivot fyysisesti kehittyvät — antaen samalla paremman elinennusteen.
Esimerkiksi se, mitä teemme, luemme, katselemme ja kuuntelemme vaikuttavat aivontoimintamme keskeisimpiin hermokytköksiin.
Ikääntyessä aivotoiminta ei hiivu automaattisesti.
Terve senioiri ei höperöidy
Ei ole olemassa tutkimuksellisesti vahvistettua kehityskaarta siitä, miten aivomme muuttuvat vanhetessa. Terveydentilamme, aineenvaihduntamme ja liikunnallisuutemme vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka skarppina aivot pysyvät. Edes silloin, kun muisti alkaa ikääntyneellä takkuilla, ei yleensä ole kyse aivojen heikentymisestä.
Vanhetessa muisti hidastuu, koska heidän ”muistilevynsä” on jo niin täynnä, että tietojen haku sen syövereistä vie aikaa.
Vanhat ihmiset yksinkertaisesti tietävät enemmän — näin ollen kyse on pohjimmiltaan viisauden karttumisesta.
Muistikapasiteetin yltäkylläisyys olisi aiheellista huomioida etenkin työelämässä. Eläkeikää lähestyvälle ei tarvitse antaa helppoja työtehtäviä, mutta heille tulisi sallia hieman enemmän aikaa tiedonkäsittelyyn.
Mikäli muisti alkaa yllättävästi heiketä, on sille olemassa aina jokin syy, joka on syytä selvittää lääkärin kanssa. Ydinviesti kuuluu: terve seniori ei höperöidy eikä tylsisty ja uutta voi oppia 100-vuotiaanakin!
Aivot korjaavat itseään
Aivosolujen määrä ei ole rajoitettu eivätkä aivovauriot ole aina pysyviä.
Vielä taannoin neurologit uskoivat, että aivokudoksen tuhoutuminen on peruuttamaton. Uudet kuvantamistekniikat ovat kuitenkin paljastaneet, että aivot kykenevät korjaamaan itseään ja luomaan myös uusia soluja. Se, onko uusiutuminen mahdollista, riippuu oleellisesti vahingoittuneesta alueesta. Joka tapauksessa aivovaurio ei tarkoita automaattisesti pysyvää vammaa.
Karoliinisen instituutin johtama monikansallinen tutkimus osoitti, että muistista vastaavalle aivoalueelle hippokampukseen syntyy 1 400 uutta hermosolua joka päivä. Lisäksi aivot kykenevät reitittämään uudelleen vaurioituneiden neuronien yhteyksiä.
Yleinen virheluulo on myös se, että humalatila sellaisenaan tuhoaisi aivosoluja. Nykytietämyksen mukaan näin ei käy. Pitkään jatkuessaan alkoholin käyttö kuitenkin aiheuttaa vahingollisia muutoksia aivoissa puhumattakaan tapaturmariskeistä, joten kohtuus on syytä muistaa aina.
Alzheimeriin voi sairastua ennen vanhuutta
Arvioiden mukaan Suomessa elää 7 000–10 000 alle 65-vuotiasta muistisairautta sairastavaa ihmistä. Noin viisi prosenttia Alzheimeriin sairastuneista on iältään 30–50-vuotiaita.
Nuorempien diagnosointi on hankalaa — usein käykin niin, että ennen varsinaista Alzheimer-diagnoosia potilaan kokemat oireet on tulkittu masennukseksi tai työuupumukseksi, jolloin itse Alzheimer saattaa jäädä kätköön pitkäksikin aikaa.
Asiaa mutkistaa se, että muistisairauden ensioireet eivät ilmene aina muistihäiriöinä, Alzheimerin ohella työikäisillä esiintyviä muistisairauksia ovat otsalohkorappeuma, Hunting-tonin tauti ja CADASIL.
Sairautta ei kannata salailla. Kun diagnoosista kerrotaan hyvissä ajoin, on lähipiirillä silloin enemmän aikaa suhtautua uuteen tilanteeseen. Ensimmäiseksi kannattaa rakentaa potilaalle ja omaisille oma tukiverkko.
Alzheimerin tautia ei pystytä täysin estämään.
...mutta oireita voidaan viivästyttää
Alzheimerin tautia ei voida kokonaan estää, mutta on kuitenkin vakuuttavaa näyttöä siitä, että oireita voi viivästyttää vuosilla.
Dementiatutkija, professori Miia Kivipellon johtamassa maailmanlaajuisesti ainutlaatuisessa tutkimuksessa on tarkasteltu tehostetun elintapaohjelman vaikutuksia Alzheimerin taudin riskiin.
Lue lisää Miia Kivipellon tutkimuksista.
Yksilöllisesti suunniteltu ohjelma sisältää ravitsemusneuvontaa, liikunnan ohjausta, muistiharjoittelua sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskien hallinnointia.
Edelleen käynnissä olevan tutkimuksen uusimmat tulokset kertovat, että ohjelmaan osallistuneet pärjäsivät noin 40 prosenttia paremmin verrattuna niihin, joiden hoito rakentui ainoastaan hoitajan yksilökäyntien varaan. Parannus näkyi useilla muistin ja ajattelutoimintojen osa-alueilla.
Chicagon yliopistossa on puolestaan kehitetty varta vasten Alzheimerin taudin ehkäisyyn niin kutsuttu MIND-ruokavalio. Esimerkiksi Välimeren dieettiin verrattuna MIND:n etu on, että pelkästään sen kohtuullisella noudattamisella on saavutettavissa merkittäviä tuloksia: MIND:a löyhästikin noudattamalla Alzheimerin taudin riski väheni tutkimuksessa 35 prosenttia. ■
Asiantuntija: Anne Remes, neurologian erikoislääkäri, professori, Oulun yliopisto.
