Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Minulla todettiin hiivatulehdus, ja se hoidettiin pois reseptilääkkeellä. Hiivatulehduksen jälkeen limakalvot ovat olleet arat ja WC-käynnin yhteydessä tunnen polttelua. Sain lääkäriltä voiteen tähän, mutta tuntuu siltä, että limakalvot paranevat todella hitaasti. Muita oireita minulla ei ole. 

Emättimen hiiva­tulehdus on yleinen vaiva. Sen  aiheuttaja on lähes aina emättimessä muutenkin tavattava Candida albicans -hiivasieni. Voimakas kutina ja kokkareinen valkovuoto viittaavat tavallisimmin hiivatulehdukseen, oireena voi lisäksi olla kirvelyä ulkosynnyttimissä varsinkin virtsatessa.

Hiivatulehdusta voi epäillä oireiden perusteella; kuitenkin kutinaoireisista vain kolmasosalla on lopulta hiivatulehdus.

Lääkärin gynekologisen tutkimuksen yhteydessä tekemä diagnoosikaan ei ole varma, joten ainakin toistuvissa tulehduksissa syy pitää selvittää laboratoriotutkimuksilla. Näitä tutkimuksia ovat irtosolukoe eli papa ja hiivaviljely. Pikatestinä voidaan tehdä emätin­eritteen suora mikroskopointi, ns. fluornatiivitutkimus.

Vähemmän tunnettu ulkosynnyttimien polttelun, kirvelyn tai kutinan syy on ns. sytolyysi. Se voidaan todeta papassa tai valkovuodon mikroskopoinnissa. Sytolyysissä on kyse siitä, että emättimen normaali maitohappobakteerikanta hajottaa emättimen pintasolukkoa, ja emättimestä erittyvä hapan valkovuoto aiheuttaa oireita emättimen suulle ja ulkosynnyttimiin.

Kyseessä on siis normaali­tilanne, ei hoidettava tulehdus; emätin vain ”puhdistaa” lima­kalvojaan.

Hiivatulehduksen hoidon jälkeen voi esiintyä polttelun ja lievän kutinan tunnetta jonkun aikaa, ennen kuin limakalvot ovat parantuneet ja emättimen normaali bakteerikanta sekä happamuus (pH) on palautunut.

Ulkosynnyttimien ihon hoitoon voi käyttää erilaisia kosteuttavia perusvoiteita tai hoitoöljyjä. Liian tiheitä pesuja ja saippuan käyttämistä kannattaa välttää.

 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

punaviini

Mistä punaviinipäänsärky johtuu ja voiko sitä ehkäistä? Haluaisin nauttia lasin kaksi punaviiniä aina välillä iltaisin, mutta harmikseni seuraavana aamuna kärsin aina päänsärystä. Tästä syystä johtuen olen joutunut luopumaan punaviinistä lähes kokonaan. Onko tähän vaivaan olemassa jotain apua? Tai edes helpotusta?

TILAA, jossa henkilö saa suhteettoman kovan päänsäryn ja/tai krapulan jo pienen punaviinimäärän nauttimisen jälkeen, kutsutaan punaviinipäänsärkyoireyhtymäksi.

Tiedetään, että allergikot ja migreeniä sairastavat ovat muita herkempiä tälle oireyhtymälle. Oireyhtymän perimmäinen syy ei ole tiedossa. Mahdollisiksi aiheuttajiksi on epäilty viinin sulfiitteja, histamiinia ja tanniinia, mutta tutkimuksissa ei ole voitu vahvistaa että mikään näistä olisi varma aiheuttaja.

Sen sijaan tiedetään, että viinirypäleiden kuorissa on proteiineja, jotka voivat provosoida allergisia oireita. Myös mehiläisen ja ampiaisen myrkkyä voi päätyä viineihin, ja näille herkät voivat saada sitä kautta oireita.

Psyykkisten tekijöiden osuutta oireyhtymään on myös pidetty mahdollisena. Kerran koettu voimakas viinikrapula voi jatkossa laukaista punaviinipäänsäryn jo pienestä määrästä samaa punaviiniä.

Mikäli oireet johtuvat allergiasta, ennen viinin nauttimista voi otetusta antihistamiinitabletista olla hyötyä. Muussa tapauksessa voi kokeilla toista rypälelajiketta tai eri maassa valmistettua viiniä.

 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Innostuessaan Juha Vähäkangas lukee kirjan päivässä.

Diabeteksen liitännäissairaus vei jalan pastori Juha Vähäkankaalta. Mustimmassa vaiheessa edes lukeminen ei maistunut. Onneksi lukuilo on palannut. Ja sitä hän haluaa levittää muillekin.

Kun Juha Vähäkankaan, 48, jalka yllättäen ambutoitiin 2015, hän joutui olemana sairaalassa 2,5 kuukautta. Ensi alkuun Juha ei jaksanut lukea riviäkään.

– Olin peloissani. Mietin, onko lukuintoni hävinnyt. Sitten eräs ystävä toi minulle, kuten hän sanoi, kevyen "hömppäromaanin". Ilokseni sain sen luettua ja siitä se taas lähti.

Kun ystävät, tuttavat ja työkaverit kuulivat, että pastori on päässyt lukuvauhtiin, kantoivat he hänelle kassikaupalla lempilukemista: runokirjoja, sarjakuvakirjoja, pokkareita ja dekkareita.

Innostuessaan Juha Vähäkangas lukee kirjan päivässä ja kirjoittaa säännöllisesti sanomalehteen kirja-arvioita ja kolumneja. Sanomalehden verkkosivuille hän kirjoittaa blogia Sielun silmin.

Kuten hän blogissaan kirjoittaa, jokainen onnistuminen leikkauksen jälkeen on kasvattanut itseluottamusta. Niitä ovat olleet esimerkiksi ensimmäinen kävely ruokakauppaan ja postiin, ensimmäinen linja-automatka ja ensimmäinen työtehtävä. Elämä on asettumassa paikoilleen.

– Lukekaa hyviä kirjoja, nauttikaa luonnon antimista ja eläkää ihmisiksi, pastori kehottaa lopuksi.

Juhan kirjasyksyyn top 10

  1. Katja Kallio: Yön kantaja, Otava 2017.
  2. Anneli Kanto: Lahtarit, Gummerus 2017.
  3. Elly Griffiths: Risteyskohdat, Tammi 2017.
  4. Ljudmila Ulitskaja: Daniel Stein, Siltala 2016.
  5. Eino Leinon Helkavirret (sarjakuva-albumi), Arktinen Banaani 2015.
  6. Leo Ylitalo: Sururisti, Nordbooks 2016.
  7. Minna Rytisalo: Lempi, Gummerus 2016.
  8. Leena Lehtolainen: Viattomuuden loppu, Tammi 2017.
  9. Pekka Hyysalo: Fight back, Tammi 2016.
  10. Jenni Haukio (toim): Katso pohjoista taivasta, Otava 2017.

Lue Juha Vähäkankaan tarina Hyvä terveys 12/17. Tilaaja voi lukea lehden ilmaiseksi digilehdet.fi-palvelusta.