Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Kuulon arvon ymmärtää vasta, kun sen menettää. Ja kun niin käy, kuulolaitteeseen kannattaa suhtautua kuin silmälaseihin - hyvänä apukeinona.

Oletko tullut ajatelleeksi, miten paljon elämästäsi ja arkisista tapahtumista perustuu kuuloosi? Kuuloa tarvitaan ja käytetään silloinkin, kun ei tarvitsisi ”kuulla” mitään.

— Saamme niin paljon tietoa ympäröivästä maailmasta kuulon avulla, että kun se heikkenee, tuntuu kuin jotakin aivan itsestään selvää katoaisi ulottuviltamme. Siksi kuulovamma aiheuttaa usein ulkopuolisuuden tunnetta ja jopa masennusta, sanoo Kuuloliiton toiminnanjohtaja Pekka Lapinleimu.

Kaikenikäisten korvien uhka

Kuuloa mitataan desibeleillä. Normaalin rajana pidetään kykyä kuulla 10—20 desibelin voimakkuudella kuuluvaa ääntä. Jos puhekuulon kynnystaso on noussut noin 30 desibeliin, puhutaan sosiaalisen kuulemisen rajasta: silloin on jo vaikeuksia seurata keskustelua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ikäkuulo on kansantauti, mutta myös nuorten korvat ovat kovilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

— Etenkin melun aiheuttamat kuulovammat lisääntyvät, kun nuoret riskeeraavat aistinsa festareilla, musiikkiklubeilla ja kuuntelemalla korvanapeilla musiikkia liian kovaa soittimistaan ja kännyköistään.

Pekka Lapinleimu kannustaa kuulotutkimuksiin ajoissa, jos kuulo alkaa epäilyttää. Lääkäriin on hyvä lähteä, kun toisen puheesta ei saa kunnolla selvää, TV:n ääntä joutuu säätämään kovemmalle, puhelimen soittoääntä tai ovikelloa ei kunnolla kuule tai hälyisät olosuhteet tuntuvat entistä rasittavammilta.

— Kuulonsuojaus on kaikenikäisten juttu. Vältä melua ja hanki kunnolliset korvatulpat tai kuulosuojaimet tilaisuuksiin, joissa äänet tuntuvat kovilta. Korvien soiminen on aina merkki kuulon rasittumisesta. Anna kuulollesi myös säännöllistä lepoa, Lapinleimu sanoo.

Kuulokoje kuin silmälasit

Huonokuuloisuus on lisääntymässä. Jonkin asteinen kuulonalenema on jo noin 750 000 suomalaisella, ja heistä vajaa puolet hyötyisi kuulokojeen käytöstä. Kuulokojeiden käyttö on kuitenkin monelle vaikea asia ja sitä kantaa vain noin 100 000 huonokuuloista.

— Onko kuulokojeen käyttäminen hävettävämpää kuin väärin kuuleminen, kysyy lääketieteen lisensiaatin Jaakko Salonen.

Väitöstutkimuksessa hän tutki kuulohäiriöiden yleisyyttä ja vaikutusta ikääntyvien elämänlaatuun Suomessa. Ihmisistä, joilla kuulokoje oli, vain puolet käytti sitä päivittäin ja lähes kolmannes käytti kuulokojettaan vain harvoin tai ei lainkaan.

— Sisäkorvan rappeutumista ja kuulon heikkenemistä tapahtuu meillä kaikilla. Käytännössä kuulo¬vika tulee jokaiselle, joka vain elävää riittävän pitkään. Todennäköisesti hoitoa vaativa kuulovika on ainakin neljänneksellä 70-vuotiaista, Salonen kertoo.

Kuulon heiketessä elämänlaadun kannalta ratkaisevaksi nouseekin kuulokojeen käyttö. Salosen mukaan kuulokojetta käyttämättömillä yksinäisyys ja motivaation puute olivat yleisempiä kuin kojetta käyttävillä. Monelle kuulokoje tuntuu kuitenkin olevan edelleen vahva symboli vanhenemisesta.

— Päästäänkö lähitulevaisuudessa siihen, että huonokuuloisuus on normaalia ja hyväksyttyä myös itsellä, ja että kuulokoje on samanlainen apuväline kuin silmälasit? Lähes kaikki huonokuuloiset hyötyvät kuulokojeesta, kunhan opettelevat sen käytön ja uudenlaisen kuulemisen, Salonen toteaa.

Kuulokojeen saa ilmaiseksi erikoissairaanhoidosta, jos tutkimuksissa on havaittu raja-arvot täyttävä kuulon¬alenema. Kojemalleja on useita, joista valitaan se, jonka äänimaailma miellyttää potilasta. Laitteen mahdolliset lisäominaisuudet katsotaan tarpeen mukaan, riippuen kuuloprofiilista, kuunteluolosuhteista ja kuulemisen vaatimuksista.

Kuulokojeen voi hankkia myös yksityisesti. Hinnat ovat noin 1 000 eurosta ylöspäin, eikä julkinen terveydenhuolto korvaa yksityisen kuulokojeen hankintaa.
 

 Asiantuntijat: Kuuloliiton toiminnanjohtaja Pekka Lapinleimu ja lääketieteen lisensiaatti Jaakko Salonen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla