Kuvat
Shutterstock

Joskus suu ja nielu tulvahtavat täyteen paksua limaa, jota on vaikea niellä. Mistä se kertoo ja mitä on tehtävissä?
 

Sylkirauhaset tuottavat normaalisti puolesta kahteen litraan sylkeä päivässä, eikä siihen yleensä tarvitse kiinnittää mitään huomiota.
Joskus sylki kuitenkin paksunee ja tuntuu vaikealta niellä. Silloin sitä voi joutua syljeskelemään tai kakomaan ulos.

– Kun liman laatu muuttuu selvästi ja nopeasti, olisi hyvä pysähtyä miettimään, onko itsellä jokin uusi lääke, onko syönyt eri tavalla tai onko kovin stressaantunut. Nämä kaikki vaikuttavat syljen paksuuteen, kertoo korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Hanna Karvonen.

Muutos on aina oire

Vaikka nielun limaisuus voi olla ärsyttävää, se ei itsessään ole vaarallista. Liman liiallinen määrä tai paksuus on kuitenkin aina oire jostain.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Yleensä liman paksuuteen löytyy jokin selkeä syy, johon on myös saatavissa apua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vanhoilla limaisuus liittyy usein sylkirauhasiin vaikuttaviin lääkkeisiin tai perussairauksiin, jotka lisäävät liman tuotantoa.

– Aika monesti häiritsevän liman syy on hoitamaton infektio suussa tai jokin diagnosoimaton allergia. Hyvä erikoislääkäri tunnistaa kyllä allergisen limakalvon, kun näkee sellaisen, Karvonen huomauttaa.

Myös stressi lisää hermoston kautta liman erittymistä. Stressin syy voi olla dramaattinen, kuten läheisen kuolema, tai arkisempi, kuten muutto tai jatkuva työkiire.

– Joskus rankkaan elämään yksinkertaisesti tottuu niin, että stressiä ei itse edes huomaa, vaikka syke olisi nukkuessakin 100.
Silloin on vain hyvä, että edes liian sylkinen suu saa pysähtymään ja miettimään omaa oloa: elämän järkevämpää rytmittämistä ja rauhoittumista.

Tupakka lamaa limakalvot

Hengitysteissä oleva lima on liukaste- ja suoja-ainetta. Ilman sitä limakalvot kuivuisivat, eikä mikään kuljettaisi pois vierasaineita, kuten katu- ja siitepölyä.

– Ylähengitysteissä limakalvoa on noin pingispöydän verran. Limakalvo jatkuu myös keuhkoihin. Jos sekin lasketaan mukaan, pinta-alaa on jo tenniskentällinen, Karvonen havainnollistaa.

Liiasta limasta kärsivät varsinkin tupakoitsijat, sillä tupakka lamaannuttaa hengitysteiden limakalvon toiminnan. Kun lima ei liiku luonnollisesti, se pitää joko yskiä tai niistää pois.

Tupakoinnin lopettaminen voi hetkellisesti lisätä limaisuutta, ja se on hyvä asia.

– Koko tenniskentällinen limakalvoa villiintyy onnesta, kun se saa vihdoin toimia, ja niinpä se alkaa puhdistaa koko pinta-alaansa.

Juomaa ennen liikuntaa

Liikuntakin kiihdyttää hermostoa ja lisää siksi limantuotantoa.

Jos esimerkiksi syö jotain proteiinipitoista, vaikka rahkan tai proteiinipirtelön, ja lähtee sen päälle kiiruhtamaan jonnekin, lima voi nopeasti muuttua hyvinkin paksuksi.

– Juuri ennen liikuntaa olisi myös syljen erittymisen kannalta parempi juoda tai syödä nopeita hiilihydraatteja, ja ottaa proteiinia vasta liikunnan jälkeen, kun alkaa rauhoittua.

Puhalla lima liikkeelle aamuin illoin

Lima on yleinen astman oire, koska tautiin kuuluu limakalvon liikehäiriöitä ja lääkityskin voi aiheuttaa niitä.

Astman tärkein hoitokeino on astmalääke, mutta limaa voi myös itse panna liikkeelle puhaltamalla vesipulloon pillillä kaksi minuuttia kerralla.

– Ilmavirtaus avittaa limaa liikkeelle. Pulloon olisi hyvä puhaltaa aamuin illoin, Karvonen neuvoo.

Illalla puhaltelu auttaa saamaan päivän limat pois ja nukkumaan paremmin. Yöllä nukkuessa on hyvä ja levollinen olo, jonka seurauksena lima sitkistyy. Siksi puhaltelu kannattaa myös aamulla.

PIKA-APU: SITRUUNAVESI

Jos syljellä on taipumus sitkistyä vaikka hyvän aterian jälkeen, ota sellaisen päätteeksi huikka vettä, johon on puristettu tippa sitruunaa.
Asiantuntija: Hanna Karvonen, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, Terveystalo Turku.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta

Kärsin itse pahimmillaan niin hankalasta takanielun limaisuudesta, että yritin pinseteillä vetää venyvää limamassaa nielusta pois. Yäk.  Elämäntapahoito vei koko vaivan, puolivahingossa. Astmakin katosi, vaikka en tiennyt sen olevan mahdollista. Lääkäreiden astmakoulutuksissa kun ei kerrota muista lääkkeellisistä hoidoista ja erinäisistä apuvälineistä. 

Hienoa, että artikkelissa tuotiin esille niin ravinnon kuin stressinkin vaikutus liman kertymiseen ja koostumukseen. Riittävä veden juonti on tärkeää.  Sen voi tarkistaa virtsan hailakkuudesta.

Geelimäinen, sata kertaa hiusta ohuempi solusuojahuntu (glykokalyksi) pitää huolta limakalvojemme eheydestä.  Silloin kun glykokalyksi voi hyvin, ei astmakaan vaivaa. 

Silti kaikki lääkäritkään eivät tiedä tuosta tuiki tärkeästä rakenteesta, jonka eheys ja toiminta määrittää myös verisuoniterveyttämme ja tulehdustilaamme yhdessä suolistobakteeriston laadun ja stressinsäätelymekanismien kanssa. 

Aiheesta pitämäni luento Ruoka olkoon lääkkeesi Osa 1 löytyy Kasasen kootut YouTube -kanavalta.  Toivon siitä olevan hyötyä mahdollisimman monille   : )

Soili Kasanen

Sisältö jatkuu mainoksen alla