Nivelrikon hoitokeinot

Ensisijainen lääke nivelrikon kipuihin on parasetamoli, koska se on tulehduskipulääkkeitä ystävällisempi vatsalle. Pitkäaikaiseen ja runsaaseen tulehduskipulääkkeiden käyttöön liittyy aina riskejä, joista yleisin on mahahaava.

– Ihmisten on joskus vaikea ymmärtää, että ihan tavalliset käsikauppalääkkeetkin ovat vaarallisia, jos niitä käyttää paljon tai yhdessä muiden lääkkeiden kanssa. Siksi neuvon nivelrikkopotilaita näyttämään lääkärille kaikki lääkkeensä, niin käsikauppa- kuin reseptilääkkeensä, kertoo fysiatrian ylilääkäri Olavi Airaksinen Itä-Suomen yliopistosta.

Lääkkeiden yhteisvaikutukset voivat olla yllättäviäkin. Esimerkiksi tulehduskipulääkkeet saattavat viedä sydänpotilaille määrätyn miniaspiriinin tehon.

Koska nivelrikko on tulehdussairaus, pitää tulehduskipulääkkeitä käyttää jaksoittain kuureina (usein 3–6 viikkoa), ei vain silloin tällöin. Nivelrikkoisen on tärkeä oppia tunnistamaan, milloin tauti ärhäköityy. Useamman viikon kuuri tulehduskipulääkettä sammuttaa tulehduksen, yksittäiset pillerit eivät sitä tee.

Lääkäri voi tarvittaessa määrätä vatsalle hellävaraisempia koksibeja, jos parasetamoli ei auta tai tavallisista tulehduskipulääkkeistä on pelättävissä vatsahaittoja. Vaikeissa tapauksissa määrätään vahvoja kipulääkkeitä eli opioideja, joiden käyttöön liittyy kuitenkin lääkeriippuvuuden vaara.

– Pitkävaikutteiset opioidit, joita on tulossa markkinoille, tuovat tähän kenties helpotusta, Airaksinen toivoo.

Luonnollinen glukosamiini

Glukosamiini on nykyään tuttu lähes jokaiselle nivelrikkoa sairastavalle. Ainakin siitä on kuullut vaikka ei sitä itse käyttäisikään. Glukosamiinisulfaatti on nivelrustossa luonnostaan oleva aine, jonka määrä vähenee nivelrikossa. Glukosamiinipilleri korvaa tätä hävikkiä. Samaa ainetta on luontaistuotteena myytävässä hain rustossa.

Tutkimustulokset glukosamiinin vaikutuksista ovat osin ristiriitaisia, mikä hämmentää niin potilaita kuin lääkäreitäkin. Airaksinen on vakuuttunut hyödyistä, koska monet mittavat ja arvostetut tutkimukset ovat ne osoittaneet. Myös potilaiden kokemukset puolustavat glukosamiinin käyttöä nivelrikon hoitoon.

– Suuri osa hyötyy glukosamiinista, pieni osa ei. Suosittelen, että jokainen nivelrikkoa sairastava kokeilisi sitä kolmesta kuuteen kuukauteen, jotta selviäsi, onko siitä hyötyä. Lyhyemmässä ajassa vaikutus ei näy, Airaksinen neuvoo.

Glukosamiini on turvallinen lääke, sillä ei ole hankalia sivuvaikutuksia.

Jos nivelet ovat tulehtuneet pahasti, sitä voidaan helpottaa kortisoni- tai hyaluronaattipistoksilla. Ihmiset pelkäävät kortisonia turhaan: pistoksia annetaan kuuriluonteisesti, usein yksikin kerta riittää rauhoittamaan tilanteen.

– Hyaluronaatti puolestaan on ruston oma rakenneaine, jonka tuotantoa pistos lisää. Esimerkiksi potilaille, joille ei voida tehdä tekonivelleikkausta, pistoshoito on erinomainen apu.

Tekonivel vasta myöhään

Airaksinen kertoo törmäävänsä välillä nivelrikkopotilaisiin, jotka vaativat pääsyä tekonivelten leikkausjonoon heti. Leikkaukseen ei kuitenkaan mennä ennen kuin muut keinot – liikunta, laihdutus ja lääkkeet – on kokeiltu.

– Tekoniveliä ei mielellään asenneta kovin nuorille, sillä varaosat kuluvat. Keskimäärin tekonivel pysyy 15 vuotta, mutta toki meillä on niitäkin, jotka ovat pärjänneet samalla tekonivelellä 30 vuotta.

Tavallisesti tekonivelleikkaus tehdään yli 60-vuotiaille. Ylärajaa ei ole, jos on sellaisessa kunnossa, että kestää leikkauksen ja voidaan olettaa, että tekonivel mahdollistaa itsenäisen toiminnan.

Tekonivelen kanssa voi liikkua normaalisti, vain pomppuja ja tärähdyksiä pitää välttää. Suomessa tehdään vuosittain noin 12?000 tekonivelleikkausta. Yleisimmin tekoniveliä asennetaan lonkkiin ja polviin.

– Tekonivelkään ei paranna nivelrikkoa. Se vain korjaa yhden nivelen. Kivut loppuvat siitä, mutta tauti voi jatkaa etenemistään muissa nivelissä, Airaksinen muistuttaa.

Aikaisemmin yleiset nivelten puhdistusleikkaukset ja -tähystykset ovat vähentyneet. Niistä saatu hyöty on lyhytaikaista, ellei nivelessä ole nivelside- tai kierukkavammaa.

Liikkuvaista sorttia

Nykytietämyksen valossa on täysin mahdollista ehkäistä nivelrikkoa tai ainakin siirtää sitä vuosilla eteenpäin. Se vaatii halua panostaa liikkumiseen ja pysyttelemistä normaalimitoissa.

On pakko kysyä, missä kunnossa lääkäri Olavi Airaksisen omat nivelet ovat. Lähditkö aamulla liikkeelle ilman kipuja?

Hoikka tohtori hämmentyy mutta vastaa:

– Eivätköhän niveleni ole ihan hyvässä kunnossa. En ole mikään voimamies mutta olen liikkuvaista sorttia.

Terveessä nivelessä rusto suojaa ja pehmentää niveltä. Terve nivel ei tunnu miltään, eikä siitä lähde mitään ääntä.

Nivelrikko vähentää ruston määrää, nivelrako kapenee ja luunpäät alkavat hankautua toisiinsa. Tämä aiheuttaa kipua sekä hankaloittaa liikkumista ja tekemistä. Nivelistä voi kuulua rusahduksia ja naksahduksia.