kivun hoito mielikuvaharjoittelu ravitsemus kipulääkkeet
Kuva Shutterstock

Jos koko ajan saattuu, mieli mustenee.Vastaiskuna kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti kaikkea huumorista mielikuvaharjoitteluun – sopivaa lääkitystä unohtamatta.

Niska on jumissa, päätä särkee, polvea vihoittelee — kipu koskettaa meitä monella tavalla. Jopa 40 prosenttia terveyskeskusten asiakkaista kärsii pitkittyneistä kivuista.

Aiemmin kipupotilaalle vilautettiin herkästi kirurgin veistä, mutta nykyään painotetaan yhä enemmän kivun ymmärtämistä, omien voimavarojen ja selviytymiskeinojen kehittämistä. Esimerkiksi välilevykirurgiaa ja selän luudutusleikkauksia tehdään aikaisempaa vähemmän. Vain muutama prosentti kipupotilaista saa apua niistä ja joskus kipu voi jopa äityä kirurgisesta hoidosta.

Kivun ja huolen karuselli

Pirullista kipu on silloin, kun sen aiheuttajaa ei tiedetä tai sitä ei voida poistaa. Joskus kipu on niin sietämätöntä, että se pysäyttää kaiken muun toiminnan. Jopa kaupassa käyminen voi tuntua ylivoimaiselta. Sitkeä kipu masentaa, tekee olon ahdistuneeksi ja voi johtaa itsetuhoisiin ajatuksiin.

— Masennus ei tule aina pelkästään kivusta, vaan siitä, että asiat alkavat takuta: joutuu jäämään töistä pois, taistelemaan vakuutuskorvauksista, tulee rahahuolia eikä enää jaksa harrastaa tai tavata ystäviä, kuvailee kipupsykologi Sisko Tuurinkoski Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.

Jaksamiselle välttämätön yöunikin häiriintyy helposti. Osalla kivut vaikeuttavat nukahtamista tai unessa pysymistä, toisten on kipujen vuoksi vaikea löytää sopivaa nukkumisasentoa. Jos joutuu herkästi kivun ja uupumuksen oravanpyörään, mieliala laskee, ärsyttää eikä pysty keskittymään.

Keho kipuilee tunteita

Tutkimusten mukaan osalla ihmisistä kipu on dissosiatiivista. Tällöin psyykkinen pahoinvointi tuntuu kehossa: voimakas tunnestressi, kuten tukahdutettu viha, ilmenee fyysisinä oireina, esimerkiksi päänsärkynä tai mahakipuna. Psyyken tapahtumat muuttavat muun muassa välittäjäaineiden toimintaa.

— Dissosiatiivinen kipu saattaa liittyä traumaattisiin kokemuksiin tai kosketuksen, hoivan ja turvallisuuden puuttumiseen lapsena. Keho kehittää fyysisen oireen, koska sitä on helpompi sietää kuin tyydyttämätöntä tarvetta, kertoo anestesiologian erikoislääkäri Pirjo Lindfors, jolla on kivunhoidon erityispätevyys.

Joskus kivut ovat seurausta onnettomuudesta, tapaturmasta tai leikkauksesta. Olo tuntuu katkeralta, kun joutuu hyväksymään sen, että elämä muuttuu: esimerkiksi harrastuksia, joita on ennen jaksanut, ei enää jaksakaan.

Hyvää oloa ja turvallisuutta

Kun kipu muuttaa elämää ja sen ehtoja, on lähdettävä etsimään uusia polkuja eteenpäin. Tärkeintä on oppia tunnistamaan oloa pahentavat ja toisaalta sitä helpottavat asiat. Kannattaa etsiä seikkoja, jotka tuovat iloa, hyvää oloa ja turvallisuutta.

— Voimauttava tekeminen voi olla maalaamista, musiikin kuuntelua tai metsässä kulkemista. Jotkut haluavat olla pahimmat kivut hetket yksin hiljaisessa huoneessa. On myös tärkeää, ettei eristäydy vaan hakeutuu ihmisten seuraan, vaikka se joskus vaikealta tuntuisikin, sanoo Sisko Tuurinkoski.

Pienet asiat tuovat merkitystä. Se, että voi joskus käydä mökillä, laskea kalaverkot, kerätä puolukoita tai viettää aikaa lastenlasten kanssa.

— Merkityksellisten asioiden tekeminen nostaa hyvän olon välittäjäaineiden määrää, toteaa Pirjo Lindfors.

Myös mielikuvaharjoittelua käytetään apuna kivunlievityksessä. Voi kuvitella veden solinaa tai sitä, että lämmin vesi valuu kipeän kohdan läpi ja lievittää.

Syvän hengityksen ja rentoutumisen opettelu kannattaa, sillä vaikka ne eivät poista kipuja, ne auttavat sietämään niitä.

Jokaiselle oma työkalupakki

Lääkkeet ovat tärkeä osa kivunlievitystä, mutta haitta ei saa olla hyötyä suurempi. Kipulääkityksen räätälöimistä voisi verrata palapelin kokoamiseen. Joillakin lääkkeillä voi olla haitallisia yhteisvaikutuksia, osa saattaa taas heikentää tai vahvistaa kipulääkkeiden tehoa.

— Lääkehoito on ikään kuin sateenvarjo, joka avataan rankkasateessa, mutta varjon alla pitää olla fyysinen ja psyykkinen kuntoutus. Pelkän lääkehoidon varaan ei voi jäädä, painottaa ylilääkäri Jukka-Pekka Kouri sairaala Ortonista.

Yksi kuntoutuksen muoto on fysioterapia, erityisesti ohjattu harjoittelu. Fysioterapeutit voivat hoitaa kipua myös lämmöllä, kylmällä ja manuaalisella terapialla, vaikka hieromalla. Kinesioteippausta käytetään esimerkiksi rasitusvammojen, hiirikäden ja lihasjännityksen hoitoon.

— Mitä enemmän vaihtoehtoja on, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on iskeä kipuun. Tilanne ei ole koskaan toivoton, Jukka-Pekka Kouri sanoo.

Pirjo Lindfors lisää, että kivunhoidossa on monta tietä Roomaan. Jokaiselle tulisi räätälöidä sopivat menetelmät. On hyvä aloittaa elämäntapojen parantamisesta.

— Mitään hoitoa ei kannata tehdä verenmaku suussa. Huumori ja naurukin auttavat kivunhoidossa.

 

Asiantuntijat: Pirjo Lindfors, anestesiologian erikoislääkäri, HUS. Jukka-Pekka Kouri,  ylilääkäri, Sairaala Orton.

katetriablaatio. rytmihäiriö

Kuinka monta kertaa sydämen katetriablaatio voidaan tehdä? Onko poltoista haittaa sydämelle? Vaikuttaako arvet myöhemmin sydämen toimintaan? Minulle on tehty katetriablaatio 2 kertaa kammiotakykardian ja kammiolisälyöntisyyden johdosta, mutta kammiolisälyönnit jatkuvat edelleen.

Rytmihäiriöiden hoito kateriablaatiolla kehittyy koko ajan, mutta kaikkien rytmihäiriötyyppien hoito ei ole yhtä kiitollista. Kammiotason yläpuolelta lähtevien säännöllisten nopealyöntisyyskohtausten hoito on yleensä tehokasta ja vähäriskistä. Suurin osa potilaista vapautuu kertakäsittelyllä tykytyskohtauksistaan. Eteisvärinässä – vaikka sekin on eteistason rytmihäiriö – ablaatiohoito ei ole ihan yhtä tuloksekasta.

Kammiolisälyöntien ja kammiotakykardioiden katetrihoidon onnistuminen vaihtelee riippuen ongelman sijainnista sydämen johtoratoihin nähden. Lähellä johtorataa sijaitsevan rytmihäiriölähteen voimakas käsittely voi johtaa riippuvuuteen sydämen tahdistimesta. Tätä ei toivota varsinkaan, jos potilas on nuori ja jos hoidettava rytmihäiriö ei uhkaa henkeä.

Ablaatiohoidon tulos vaikuttaa tässä tapauksessa hyvältä, jos kammiotakykardiat ovat jääneet pois. Lisälyönnit eivät aina häviä katetritoimenpiteillä. Tästä mahdollisuudesta lääkärin pitäisi aina kertoa potilaalleen.

Ehdotonta ylärajaa ei ole katetritoimenpiteen uusimiselle. Siitä tulevaa säderasitusta ja kajoavan tutkimuksen välittömiä komplikaatioita pitää aina arvioida suhteessa saavutettavissa olevaan hyötyyn. Hyödyn arvioinnissa toimenpidelääkärin arvio on keskeinen, koska jokainen potilas oireineen on yksilöllinen ja lääkäri tietää parhaiten uuden toimenpiteen onnistumismahdollisuuden.

 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

vaivaisenluu, jalkakipu

Olen kuusikymppinen normaalipainoinen nainen, joka on saanut vaivaisenluut isän perintönä. Oikeasta jalasta vaiva leikattiin 30 vuotta sitten, mutta nyt isovarvas on alkanut taas kääntyä keskelle ja muiden varpaiden tyvinivelet ovat nousseet ylös eli on syntynyt ns. vasaravarpaat.

Kävelen paljon, olen voimisteluttanut varpaita lehdessänne olleiden ohjeiden mukaan ja hankkinut jaloilleni räätälöidyt pohjalliset ja varpaiden erottajat, mutta mikään ei ole auttanut. Mikä auttaisi? Olen muuten terve eikä mitään lääkitystä ole käytössä.

Vaivaisenluu ja vasaravarpaat ovat yleisiä vaivoja. Vaivaisenluulla eli hallux valguksella tarkoitetaan muiden varpaiden suuntaan taipunutta isovarvasta. Vasaravarpailla tarkoitetaan 2.–4. varpaiden koukistumista tyvi- tai kärkinivelestä tai molemmista.

Molemmat vaivat liittyvät jalkaterän lihasten, jänteiden ja nivelten toiminnan epätasapainoon. Altistavia tekijöitä ovat liian kapeat ja korkeakorkoiset kengät, perinnölliset tekijät ja tietyt sairaudet.

Sekä vaivaisenluu että vasaravarpaat aiheuttavat jalkaterään kipua, kosmeettista haittaa, hiertymiä ja ihon paksuuntumaa. Oireita ja virheasentoja hoidetaan ensisijaisesti konservatiivisesti: riittävän tilavat ja matalat jalkineet, ortoosit ja varvastuet. Kireiden lihasten (pohkeessa ja jalkaterässä) venyttäminen ja lihasepätasapainon korjaaminen sopivilla harjoituksilla auttaa. Leikkaushoitoa mietitään, jos oireet eivät konservatiivisella hoidolla riittävästi lievity. Pelkän kosmeettisen haitan takia leikkausta ei tehdä.

Kysyjä ei mainitse, aiheuttavatko vaivaisenluu ja vasaravarpaat muuta kuin kosmeettista haittaa. Leikkaushoitoon liittyvien tulehdus- ja muiden riskien vuoksi siihen ei kannata ryhtyä ellei varvasmuutosten aiheuttama haitta ole merkittävä. Kivun ja muiden oireiden lievittämiseksi suosittelen ensisijaisesti kääntymään jalkaterän toimintaan erikoistuneen fysioterapeutin puoleen. Arvion leikkaushoidon tarpeellisuudesta tekee jalkaterän vaivoihin perehtynyt ortopedi.

 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.