kivun hoito mielikuvaharjoittelu ravitsemus kipulääkkeet
Kuva Shutterstock

Jos koko ajan saattuu, mieli mustenee.Vastaiskuna kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti kaikkea huumorista mielikuvaharjoitteluun – sopivaa lääkitystä unohtamatta.

Niska on jumissa, päätä särkee, polvea vihoittelee — kipu koskettaa meitä monella tavalla. Jopa 40 prosenttia terveyskeskusten asiakkaista kärsii pitkittyneistä kivuista.

Aiemmin kipupotilaalle vilautettiin herkästi kirurgin veistä, mutta nykyään painotetaan yhä enemmän kivun ymmärtämistä, omien voimavarojen ja selviytymiskeinojen kehittämistä. Esimerkiksi välilevykirurgiaa ja selän luudutusleikkauksia tehdään aikaisempaa vähemmän. Vain muutama prosentti kipupotilaista saa apua niistä ja joskus kipu voi jopa äityä kirurgisesta hoidosta.

Kivun ja huolen karuselli

Pirullista kipu on silloin, kun sen aiheuttajaa ei tiedetä tai sitä ei voida poistaa. Joskus kipu on niin sietämätöntä, että se pysäyttää kaiken muun toiminnan. Jopa kaupassa käyminen voi tuntua ylivoimaiselta. Sitkeä kipu masentaa, tekee olon ahdistuneeksi ja voi johtaa itsetuhoisiin ajatuksiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

— Masennus ei tule aina pelkästään kivusta, vaan siitä, että asiat alkavat takuta: joutuu jäämään töistä pois, taistelemaan vakuutuskorvauksista, tulee rahahuolia eikä enää jaksa harrastaa tai tavata ystäviä, kuvailee kipupsykologi Sisko Tuurinkoski Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jaksamiselle välttämätön yöunikin häiriintyy helposti. Osalla kivut vaikeuttavat nukahtamista tai unessa pysymistä, toisten on kipujen vuoksi vaikea löytää sopivaa nukkumisasentoa. Jos joutuu herkästi kivun ja uupumuksen oravanpyörään, mieliala laskee, ärsyttää eikä pysty keskittymään.

Keho kipuilee tunteita

Tutkimusten mukaan osalla ihmisistä kipu on dissosiatiivista. Tällöin psyykkinen pahoinvointi tuntuu kehossa: voimakas tunnestressi, kuten tukahdutettu viha, ilmenee fyysisinä oireina, esimerkiksi päänsärkynä tai mahakipuna. Psyyken tapahtumat muuttavat muun muassa välittäjäaineiden toimintaa.

— Dissosiatiivinen kipu saattaa liittyä traumaattisiin kokemuksiin tai kosketuksen, hoivan ja turvallisuuden puuttumiseen lapsena. Keho kehittää fyysisen oireen, koska sitä on helpompi sietää kuin tyydyttämätöntä tarvetta, kertoo anestesiologian erikoislääkäri Pirjo Lindfors, jolla on kivunhoidon erityispätevyys.

Joskus kivut ovat seurausta onnettomuudesta, tapaturmasta tai leikkauksesta. Olo tuntuu katkeralta, kun joutuu hyväksymään sen, että elämä muuttuu: esimerkiksi harrastuksia, joita on ennen jaksanut, ei enää jaksakaan.

Hyvää oloa ja turvallisuutta

Kun kipu muuttaa elämää ja sen ehtoja, on lähdettävä etsimään uusia polkuja eteenpäin. Tärkeintä on oppia tunnistamaan oloa pahentavat ja toisaalta sitä helpottavat asiat. Kannattaa etsiä seikkoja, jotka tuovat iloa, hyvää oloa ja turvallisuutta.

— Voimauttava tekeminen voi olla maalaamista, musiikin kuuntelua tai metsässä kulkemista. Jotkut haluavat olla pahimmat kivut hetket yksin hiljaisessa huoneessa. On myös tärkeää, ettei eristäydy vaan hakeutuu ihmisten seuraan, vaikka se joskus vaikealta tuntuisikin, sanoo Sisko Tuurinkoski.

Pienet asiat tuovat merkitystä. Se, että voi joskus käydä mökillä, laskea kalaverkot, kerätä puolukoita tai viettää aikaa lastenlasten kanssa.

— Merkityksellisten asioiden tekeminen nostaa hyvän olon välittäjäaineiden määrää, toteaa Pirjo Lindfors.

Myös mielikuvaharjoittelua käytetään apuna kivunlievityksessä. Voi kuvitella veden solinaa tai sitä, että lämmin vesi valuu kipeän kohdan läpi ja lievittää.

Syvän hengityksen ja rentoutumisen opettelu kannattaa, sillä vaikka ne eivät poista kipuja, ne auttavat sietämään niitä.

Jokaiselle oma työkalupakki

Lääkkeet ovat tärkeä osa kivunlievitystä, mutta haitta ei saa olla hyötyä suurempi. Kipulääkityksen räätälöimistä voisi verrata palapelin kokoamiseen. Joillakin lääkkeillä voi olla haitallisia yhteisvaikutuksia, osa saattaa taas heikentää tai vahvistaa kipulääkkeiden tehoa.

— Lääkehoito on ikään kuin sateenvarjo, joka avataan rankkasateessa, mutta varjon alla pitää olla fyysinen ja psyykkinen kuntoutus. Pelkän lääkehoidon varaan ei voi jäädä, painottaa ylilääkäri Jukka-Pekka Kouri sairaala Ortonista.

Yksi kuntoutuksen muoto on fysioterapia, erityisesti ohjattu harjoittelu. Fysioterapeutit voivat hoitaa kipua myös lämmöllä, kylmällä ja manuaalisella terapialla, vaikka hieromalla. Kinesioteippausta käytetään esimerkiksi rasitusvammojen, hiirikäden ja lihasjännityksen hoitoon.

— Mitä enemmän vaihtoehtoja on, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on iskeä kipuun. Tilanne ei ole koskaan toivoton, Jukka-Pekka Kouri sanoo.

Pirjo Lindfors lisää, että kivunhoidossa on monta tietä Roomaan. Jokaiselle tulisi räätälöidä sopivat menetelmät. On hyvä aloittaa elämäntapojen parantamisesta.

— Mitään hoitoa ei kannata tehdä verenmaku suussa. Huumori ja naurukin auttavat kivunhoidossa.

 

Asiantuntijat: Pirjo Lindfors, anestesiologian erikoislääkäri, HUS. Jukka-Pekka Kouri,  ylilääkäri, Sairaala Orton.

Sisältö jatkuu mainoksen alla