sydänkohtaus, sepelvaltaimotauti, rytmihäiriö, sydämen vajaatoiminta
Kuva Shutterstock

Pistos tai muljahdus ei viittaa sydänvaivaan, mutta rintakehää puristava kipu voi kertoa sepelvaltimotaudista. Näin opit erottamaan harmittomat pistelyt vakavista sydänoireista, joiden takia on lähdettävä lääkäriin saman tien.

Rintaan pistää, sydän tuntuu muljahtelevan paikoillaan. Tunne on epämiellyttävä. Onko sydämessäni vikaa?

–Luultavasti ei, varsinkaan jos kivulla ei ole mitään yhteyttä fyysiseen rasitukseen, Meilahden sairaalan sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Marit Granér kertoo.

Jotkut ovat herkempiä tuntemaan pistoja tai muljahteluja. Pistävä tunne rinnassa on harvoin oire mistään sairaudesta. Muljahtelu voi liittyä sydämen vaarattomiin lisälyönteihin.

Lue lisää Kun sydämen syke sekoilee

Ihminen ei normaalisti tunne sydämensä sykettä. Kun jännittää, rasittaa itseään tai on stressaantunut, pulssi kiihtyy. Silloin sydämenlyöntinsä tuntee selkeämmin. Toiset myös aistivat pienetkin muljahtelut tai rytmin muutokset keskimääräistä paremmin, varsinkin maatessaan vasemmalla kyljellään.

Kun rintakipu on pistävää tai terävää ja sen voi selvästi paikallistaa, ei oire mitä luultavimmin liity sepelvaltimotautiin. Ylävartalolla tuntuva pistävä kipu voi puolestaan liittyä johonkin lihasvaivaan tai vaikkapa rintalastaa tukevan ruston tulehtumiseen. Toistuvat rintakivut voivat olla myös oireita ruoansulatuskanavan vaivoista tai liittyä paniikkihäiriöön.

Turhaan ei kannata tutkia

Marit Granérin mukaan jo jotakin sydäntautia sairastavat potilaat osaavat hyvin kuunnella sydäntään. Jos taas ihmisellä ei ole aiemmin ollut sydänoireita, hänen on hyvin vaikea tietää, johtuuko kipu sydämestä.

Huolestuttava kipu, jota ei ole aiemmin tuntenut, kannattaa kyllä tutkia.

–Tyypillinen sepelvaltimotaudista johtuva rasitusrintakipu on ehkä hyvä oppia tunnistamaan, Granér sanoo.

Ja tietysti se, milloin itselle tai jonkun toisen puolesta on tilattava ambulanssi.

Marit Granérin mielestä ei ole mitään syytä käydä tutkituttamassa sydäntään vain varmuuden vuoksi, jos oireita ei ole. Ei, vaikka suvussa olisikin sydänsairauksia.

Lue lisää Mistä johtuu rintakipu rasituksessa?

Kipu säteilee leukaan ja käteen

Rintakehää puristaa, kuin sen ympärillä olisi kireä vanne. Kipu säteilee leukaperiin ja vasempaan käsivarteen. Oireet alkavat kävellessä tai vaikka portaita kavutessa, pyöräillessä tai lenkillä, ja ne pahenevat rasituksen aikana.

– Hyvin tyypillinen sydänoire, Marit Granér kertoo.

Tämäntyyppinen kipu johtuu jonkin sepelvaltimohaaran tukoksesta sydämessä, jolloin sydänlihas ei saa riittävästi verta ja happea.

Kun pysähtyy, kipu helpottaa yleensä muutamassa minuutissa. Se kuitenkin toistuu samanlaisena, kun taas lähtee liikkeelle.

Jos kyseessä on sydäninfarkti, kipu ei välttämättä helpota ollenkaan.

Joskus kylmä sää tai tuhti ateria voivat laukaista rintakipukohtauksen. Myös vaikkapa jännittäminen urheilutapahtumaa seuratessa, repivä riita tai se, että on vähällä jäädä auton alle, voi aiheuttaa kohtaukseen johtavan tunnekuohun.

Rasitusrintakipu on sepelvaltimotaudin tyypillisin oire. Tavallisesti kipuun liittyy myös ahdistava ja puristava tuntemus rintalastassa. Joskus tulee pelkkä pusertava tunne ilman varsinaista kipua.

–Jos potilaalla on jo todettu sepelvaltimotauti, nitron ottaminen heti rintakivun alettua helpottaa kohtausta, Granér sanoo.

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat Suomessa yleisin kuolinsyy ja merkittävä työkyvyttömyyden aiheuttaja. Vaikka kuolleisuus sepelvaltimotautiin vähenee, potilaiden määrä lisääntyy, koska ihmiset elävät pidempään.

Kouristava kipu ei hellitä

Rintaa kouristaa. Kipu ei hellitä, vaikka kuinka yrittäisi levätä. Nyt pitää mennä sairaalaan. Jos tulee vielä äkillinen hengenahdistus tai tajuttomuus, on tosi kyseessä ja ambulanssi pitää tilata äkkiä. Omalla autolla tai taksilla ei kannata lähteä, vaikka olisi tajuissaankin.

Hyvin voimakas rintakipu, joka jatkuu ainakin parikymmentä minuuttia eikä helpotu lepäämällä tai nitrolla, on selkeä merkki sydäninfarktista.

Kun potilas on vakavan käynnissä olevan sydäninfarktin kourissa, hänen ihonsa on viileä mutta hikinen. Marit Granérin mukaan potilas on usein myös huonovointinen ja hänen rintaansa ahdistaa tai kouristaa. Sydäninfarktissa valtimosuonen seinämään on syntynyt repeämä, jonka seurauksena valtimo tukkeutuu.

Osa sydänlihaksesta jää ilman verta. Kohtaus voi kestää joitakin tunteja, tai tilanne voi johtaa äkkikuolemaan. Sydäninfarktin saaneista noin joka neljäs kuolee ensimmäiseen kohtaukseensa.

Jos ihminen haukkoo henkeään, hänen ihonsa on viileä ja hän yskii vaahtoa, on kyseessä sydänperäinen sokkitila. Tämä sydämen pumppaushäiriö voi tulla sydäninfarktin yhteydessä. Sokin seurauksena elimistö ei saa riittävästi happea.

Hengenvaarallista on myös repivä kipu, joka säteilee selkään ja rintakehän etupuolelle koko ajan paikkaa vaihdellen. Tällöin aortta eli päävaltimo on repeytynyt. Potilas on kylmänhikinen, ja äkkikuolema on hyvin lähellä. Hänet pitää saada leikkaussaliin välittömästi.

Lue lisää Sepelvaltimotautikohtauksesta

Jatkuvaa jomotusta rinnassa

Jomottava ja jatkuva rintakipu, joka tuntuu aloillaan ollessakin, voi Granérin mukaan olla joissakin tapauksissa oire sydänpussin tai sydänlihaksen tulehduksesta. Varsinkin, jos oiretta on edeltänyt kuumeinen tulehdustauti. Sydänlihastulehdusta esiintyy tavallisimmin nuorilla ihmisillä, ei niinkään vanhuksilla.

Rintakipu, johon liikkuminen ei vaikuta, johtuu todennäköisemmin keuhkopussintulehduksesta tai muuhun keuhkoihin liittyvästä vaivasta. Kipu, joka jatkuu samanlaisena useita päiviä, ei luultavimmin johdu sydämestä.

Jalat turpoavat ja väsyttää

Hengenahdistus, jalkojen turpoaminen ja voimakas väsyminen ovat selkeitä sydämen vajaatoiminnan oireita. Myös paino yleensä nousee. Sydämen vajaatoiminnassa sydänlihas ei jaksa pumpata riittävästi verta ja nestettä kertyy keuhkoihin ja muualle elimistöön. Vajaatoiminnan taustalla on yleensä jokin muu sydänsairaus, kuten sepelvaltimotauti, synnynnäinen sydänvika, läppävika, sydänlihastulehdus tai sydänlihaksen rappeuma. Myös krooninen verenpainetauti voi johtaa sydämen vajaatoimintaan.

Hankala sydämen vajaatoiminta voi pahimmillaan johtaa äkilliseen hengenahdistuskohtaukseen ja tajunnan hämärtymiseen. Hengenahdistus voi olla myös oire sydämen läppäviasta, mutta silloin kyse on jo vaikeasta taudista. Yleensä lievä läppävika ei oireile.

Tavallisin, hoitoa vaativa läppävika on sydämen vasemman kammion ja päävaltimon välissä sijaitsevan aorttaläpän ahtauma, joka vaikeuttaa veren virtausta vasemmasta kammiosta päävaltimoon. Läppävika johtaa sydämen pumppaustehon heikkenemiseen, ja pahimmillaan siitä seuraa sydämen vajaatoiminta.

Lue lisää Löytyykö sydämen vajaatoiminta?

Ylimääräisiä tykytyksiä

Sydämen ylimääräiset tykytykset ovat merkki rytmihäiriöstä. Jos tajunta hämärtyy rytmihäiriöiden yhteydessä, kannattaa hakeutua lääkäriin. Kyse voi silloin olla vakavasta häiriöstä. Tajuttomuuskohtaus yhdistyneenä sydämen tykytyksiin on jo selvä merkki huolestuttavasta sydämen rytmihäiriöstä.

Rytmihäiriöissä sydämen sähköinen toiminta muuttuu niin, että sydän lyö liian tiheästi tai liian hitaasti ja usein epäsäännöllisesti. Yleisin niistä on eteisvärinä eli flimmeri, joka aiheuttaa edellisten oireiden lisäksi myös väsymystä, hengästymistä ja joskus rintakipua. Joskus eteisvärinä tuntuu vain välillä, jonka jälkeen rytmi on pitkäänkin normaali. Vakavin rytmihäiriö on kammiovärinä, joka johtaa sydämenpysähdykseen.

Oireiden perusteella on vaikea päätellä mistä rytmihäiriöstä on kyse, ja joskus sydämen epäsäännöllinen rytmi huomataan lääkärissä sattumalta ilman sen kummempia ennakko-oireita. Rytmihäiriöt voivat olla myös täysin vaarattomia, mutta toistuvat rytmihäiriöt kannattaa aina tutkituttaa.

Lue lisää Näin sydämen rytmihäiriö selviää

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.