Läheisten hoiva tukee vauvan kehitystä, kun äidillä on voimat vähissä. Kuvitus: Matti Pikkujämsä
Läheisten hoiva tukee vauvan kehitystä, kun äidillä on voimat vähissä. Kuvitus: Matti Pikkujämsä

Masennus voi saada äidin kuvittelemaan, ettei hän ole vauvalleen riittävän hyvä äiti. Silloin lähipiirin tehtävä on auttaa äitiä ja suojata vauvaa masennuksen vaikutuksilta.

Vauva on pari kuukautta vanha, ja lähipiiri olettaa arjen tasaantuneen. Mutta äidillä on paha olla. Itkettää, väsyttää, vauvan kanssa oleminen tuntuu raskaalta. Sydäntä puristaa pelko: Enkö pystykään rakastamaan lastani?

Synnytyksen jälkeinen masennus on synkkä mutta yleinen vieras. Noin joka kymmenes äiti saa sen riesakseen, yleensä kuukauden tai muutaman kuluttua synnytyksestä. Naisen riski masentua ensimmäistä kertaa elämässään on lapsen syntymän tienoilla kolminkertainen verrattuna muihin ajankohtiin.

Muun ahdistuksen ohessa äitiä voi huolettaa, miten vauvaan vaikuttaa se, että äidin mieli on maassa ja voimat vähissä. Varhaisen vuorovaikutuksen sekä äidin ja vauvan välisen kiintymyssuhteen merkitystä korostetaan jatkuvasti. Miten suojata vauvaa masennuksen vaikutuksilta?

”On parempi hakeutua hoitoon liian aikaisin kuin liian myöhään.”

Hälytyskellot soimaan

Masennuksen tunnistaminen ei ole aina helppoa, sillä tietty määrä rankkuutta ja väsymystä kuuluu vauva-aikaan. Lähipiirillä on suuri merkitys sekä äidin huonon olon havaitsemisessa että vauvan kannattelussa äidin masennuttua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Puolison tai muun läheisen on syytä hakea apua, jos äiti vaikuttaa poikkeuksellisen alakuloiselta tai ahdistuneelta ja jos hänen näyttää olevan vaikea nauttia mistään vauva-arjessa. Muita huolestuttavia merkkejä ovat muutokset ruokahalussa, vaikeus selvitä päivittäisistä askareista sekä väsymys, joka ei mene nukkumalla ohi. Itsetuhoiset, ehkä vauvaankin ulottuvat puheet ja ajatukset ovat viestejä akuutista avuntarpeesta.

– On parempi hakeutua hoitoon liian aikaisin kuin liian myöhään, painottaa synnytyksen jälkeisestä masennuksesta väitellyt psykologian tohtori Sari Ahlqvist-Björkroth Turun yliopistosta.

Mielikuvat itsestä äitinä vääristyvät, ja sama voi tapahtua mielikuville vauvasta.

Masennus voi saada äidin kuvittelemaan, ettei hän ole riittävän hyvä äiti. Mielikuvat itsestä äitinä vääristyvät, ja sama voi tapahtua mielikuville vauvasta. Tämä voi alkaa tuntua hankalalta ja vaativalta, vaikka olisi ulkopuolisin silmin aivan tavallinen vauva.

– Masentunut äiti saattaa ajatella, että vauvan olisi parempi olla ilman häntä, jonkun toisen äidin vauvana. Äiti jää tyydyttävän äitiydenkokemuksen ulkopuolelle, kuvailee varhaisen vuorovaikutuksen kouluttajapsykoterapeutti Mirja Sarkkinen.

Läheiset kannattelevat

Kun masennus ahmaisee äidin, vauvan aloitteet saattavat jäädä häneltä huomaamatta. Äidistä voi tulla passiivinen ja vetäytyvä, eikä hän jaksa lukea vauvansa viestejä. Hän voi puhua vauvalleen vain vähän tai hoitaa tätä mekaanisesti.

Toisaalta äiti saattaa alkaa tunkeilevaksi ja olla vuorovaikutuksessa vauvansa kanssa omista tarpeistaan käsin. Nämä tavat voivat vaihdella, mikä on vauvan näkökulmasta ennakoimatonta ja turvatonta. Äidin käytös saattaa tehdä vauvan kiukkuiseksi tai alakuloiseksi ja vaikeuttaa tämän orastavaa kykyä säädellä omaa vireys- ja tunnetilaansa.

Silloin korostuu puolison rooli. Toinen läheinen vanhempi on vauvalle tärkeä suojaava tekijä. Hoitovastuun jakaminen on tärkeää paitsi äidin jaksamiseksi, myös siksi, ettei äiti kokisi olevansa liian yksin vastuussa vauvan elämästä ja kehityksestä.

– Äitiä helpottaa se, että vauvan toinen vanhempi jaksaa olla elävässä kontaktissa vauvan kanssa. Äidille on tärkeää nähdä, ettei hän ole pilannut vauvaa, vaan tämä pystyy eloisaan vuorovaikutukseen, Sarkkinen sanoo.

Masentuneelle äidille on tärkeää huomata pystyvänsä lukemaan vauvan viestejä yhä paremmin.

Myös muut läheiset suhteet, kuten hyvät välit isovanhempiin, kannattelevat niin äitiä kuin vauvaakin. Lähipiiri voi tukea äitiä kuuntelemalla ja osoittamalla äidille, mikä hänen vuorovaikutuksessaan vauvan kanssa on hyvää. Masentuneelle äidille on tärkeää huomata pystyvänsä lukemaan vauvansa viestejä yhä paremmin. Kun äiti hiljalleen huomaa olevansa vauvalleen erityinen, se antaa hänelle voimaa kavuta ylös masennuksen syövereistä.

Apua neuvolasta

Apua voi hakea eri reittejä. Äitiysneuvola on luonteva reitti, mutta yhteyttä voi ottaa myös perheneuvolaan, omalle terveysasemalle tai yksityiseen psykoterapeuttiin.

Lievässä masennuksessa äitejä auttaa neuvolatyöntekijöiden tehostettu työ eli tiheämmät ja pidemmät vastaanottoajat ja kotikäynnit sekä samassa tilanteessa olevien äitien vertaisryhmät. Keskivaikeaa ja vaikeaa masennusta hoidetaan psykoterapialla ja tarvittaessa lääkityksellä. Usein myös konkreettinen kodin- ja vauvanhoidon apu on tarpeen.

”Masennusoireilu ei automaattisesti tarkoita ongelmia lapsen kehityksessä.”

Äidin yksilöhoidon lisäksi tukea tarvitaan usein äiti–vauva-suhteeseen. Äidin masennuksella havaittu yhteyksiä vauvan kehitykseen, kuten sosiaalisten ja kognitiivisten taitojen kehittymiseen.

– Yleensä vaikutukset ovat kuitenkin melko pieniä ja selittävät vain vähän lopputulemasta. Masennusoireilu ei missään tapauksessa automaattisesti tarkoita ongelmia lapsen kehityksessä, Ahlqvist-Björkroth lohduttaa.

Äidin ja vauvan suhdetta voidaan vahvistaa varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapiassa.

– Hoidossa rakennetaan vanhemmuuden tarinaa keskustelemalla. Psykoterapeutti asettuu myös arkisiin vauvan hoidon tilanteisiin tutkailemaan yhdessä äidin kanssa juuri tämän vauvan tapaa ilmaista itseään, Sarkkinen kertoo.

Lievät masennusoireet eivät kuitenkaan aina tarkoita vaikeuksia äidin ja vauvan suhteessa. Osalle masentuneista äideistä vauva on ilon ja voiman lähde.

Ilo löytyy kyllä!

Masennuksen syyt ovat aina yksilöllisiä. Taustalla vaikuttavia riskitekijöitä ovat esimerkiksi aiempi psyykkinen oireilu, kuormittava elämäntilanne, parisuhdevaikeudet ja hankala synnytyskokemus. Myös keskosvauvojen äidit ovat yksi riskiryhmä.

Hyvä hoito pienentää uusiutumisriskiä.

– Diagnostista määritelmää on muutettu, ja uudessa luokituksessa puhutaan masennuksesta, jonka alkaminen sijoittuu raskausaikaan tai synnytyksen jälkeiseen aikaan. Usein kysymyksessä on jatkumo, Ahlqvist-Björkroth sanoo.

Jos masentunut äiti ei saa hoitoa, masennus voi kroonistua. Hoidon avulla toipuminen tapahtuu yleensä muutamassa kuukaudessa. Hyvä hoito myös pienentää uusiutumisriskiä.

Vaikeastakin masennuksesta voi toipua täysin. Äidin olon helpottuessa hänen on mahdollista surra masennuksen sumussa ohitettua varhaista vauva-aikaa. Siten äiti voi tehdä tilaa korjaavalle suhteelle vauvaansa.

– Vauvan varhaiskehityksessä on paljon herkkiä vaiheita, mutta kehitys on myös joustavaa. Isän tai muun läheisen hoiva tukee vauvan kehitystä, kun äiti ei jaksa. Kun äiti voi jälleen paremmin, on paljon tehtävissä äidin ja vauvan suhteen korjaamiseksi, Ahlqvist-Björkroth lohduttaa.

Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla