Joka kolmas lapsi kuorsaa ainakin silloin tällöin. Kuva: iStockphoto
Joka kolmas lapsi kuorsaa ainakin silloin tällöin. Kuva: iStockphoto

Jos kuorsaaminen on voimakasta ja jatkuvaa ja lasta väsyttää päivisin, kannattaa viedä lapsi lääkärin arvioon, lastenlääkäri Jarmo Salo sanoo. 

Kohta kaksivuotias lapsemme on alkanut kuorsata öisin. Hän on ollut koko ikänsä melko terve, normaaleja flunssia lukuun ottamatta. Lapsi nukkuu yönsä mielestämme muuten suhteellisen hyvin.

Kertooko kuorsaaminen jostakin, ja voiko siitä olla lapselle haittaa? Pitäisikö asialle tehdä jotakin?

Kuorsaaminen johtuu nielun takaosan ahtautumisesta unen aikana. On normaalia, että nukkuessa nielun lihaksisto rentoutuu, jolloin erityisesti selällään maatessa ilmatiet kaventuvat, ja osa lapsista kuorsaa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Noin kolmasosa lapsista kuorsaa ainakin ajoittain. Se on hiukan tavallisempaa pojilla kuin tytöillä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kuorsaaminen on voimakkaampaa, jos nielu on jostain syystä ahtautunut entisestään. Syitä tähän voivat olla esimerkiksi flunssan aiheuttama limakalvoturvotus, suuret nielurisat, kookas kitarisa ja pään alueen rakennepoikkeavuudet, kuten pieni alaleuka, vino nenän väliseinä ja ristipurenta. Myös ylipaino pahentaa kuorsausta.

Ajoittainen, lievä tai flunssien aikainen hankalampikaan kuorsaus ei sinänsä ole poikkeavaa tai haitallista ja menee lapsen kasvaessa yleensä itsestään ohi. Joskus kuorsaaminen voi kuitenkin liittyä merkittävämpiin unenaikaisiin ongelmiin, kuten uniapneaan. Ne huonontavat lapsen elämänlaatua ja voivat aiheuttaa pitkäaikaistakin haittaa.

Kuorsaava lapsi on syytä viedä lääkärin arvioon, jos kuorsaaminen on hyvin voimakasta, siihen liittyy hengityskatkoksia, lapsi on päivällä väsynyt tai levoton tai hänellä on aamuisin toistuvia oireita kuten päänsärkyä. Myös jatkuva suun kautta hengittäminen voi olla merkki nenän ja takanielun ahtaudesta.

Lääkärintutkimuksessa selvitetään oirekuvan lisäksi muun muassa nielurisojen ja kitarisan koko sekä muut myötävaikuttavat tekijät. Tarvittaessa lapsi lähetetään unitutkimukseen, jossa selvitetään tarkemmin esimerkiksi unen laatua ja hengityskatkoksia.

Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla