Kilpirauhasen vajaatoiminta, väsymys vai masennus? Se selviää vain tutkimalla.

Väsymystä, masennusta vai kilpirauhasen vajaatoimintaa? Se selviää vain tutkimalla. Ja ikävistä oireista pääsee oikealla lääkityksellä.

Kilpirauhasen vajaatoiminta oireilee kuin masennus. Uupumuksen syistä on lääkärinkin vaikea ottaa selvää ilman verikokeita. Kilpirauhassai­rauksiin perehtynyt lääkäri Ulla Slama arvioi kilpirauhasväsymyksen johtavan usein masennukseen.

— Kun kilpirauhashormonia erittyy liian vähän, ei jaksa tehdä mitään. Tottakai silloin mielikin masentuu. Lievä ja keskivaikea masennus kulkevat vajaatoiminnan kanssa yhtä matkaa, lääkäri sanoo.

Masennusta epäiltäessä kilpirauhaskoe on välttämätön. Jos siinä on hämminkiä, myös vasta-ainekokeet pitää tehdä.

Verikoe näyttää tulehduksen

Yleisin syy kilpirauhasen vajaatoimintaa on autoimmuunitulehdus. Kukaan ei osaa selittää, miksi elimistön puolustusvoimat alkavat tuhota omia kilpirauhassoluja. Jos lähisukulaisilla on vajaatoimintaa, astmaa, reumaa, keliakiaa, tyypin I diabetesta tai pälvikaljua, lääkäri suosittelee mittauttamaan kilpirauhasarvot.

— Ainakin silloin jos väsyttää kovasti, Slama toteaa.

Kilpirauhasta tutkitaan neljällä verikokeella. Jos epäillään vajaatoimintaa, mitataan TSH ja T4V. Yleensä vajaatoiminnassa TSH on viitearvojen yläpuolella ja T4V viite­arvojensa alapuolella.

— Jos näin on, toimintahäiriöstä saadaan lisää tietoa tutkimalla kaksi autoimmuunitulehduksista kertovaa vasta-ainetta, lääkäri kertoo.

Kilpirauhasen TSH-arvot saattavat olla normaalit, mutta lisäkokeet paljastivat autoimmuunitulehduksen.

Säätöä lääkkeen kanssa

Autoimmuunitulehdusta ei voida parantaa, mutta hormonivajaus saadaan korvattua tyroksiinitableteilla. Hoito aloitetaan pienellä annoksella, jota kasvatetaan kunnes elimistö virkistyy ja kunto nousee. Tyroksiinin tehoa seurataan verikokein 6—8 viikon välein.

— Moni loppuunpalanut on palannut töihin, kun tyroksiinihoito on alkanut vaikuttaa, Ulla Slama toteaa.

Ensin on kuitenkin löydettävä sopiva annos kilpirauhaslääkettä, sillä vajaatoiminta on aina yksilöllistä.

— Hoitava ja haitaton annos löytyy ainoastaan kokeilemalla, lääkäri korostaa.

Yleensä tyroksiini otetaan aamulla, mutta joku on päässyt kuorsauksestaan ja toinen yöllisistä vessareissuistaan ottamalla tyroksiinin illalla. Sekin saattaisi toimia, että ottaa puolet aamulla ja puolet illalla.

— Tyroksiinin kanssa ei pidä samalla ottaa rauta- tai kalsiumvalmisteita, närästyslääkkeitä tai kolesterolia alentavia lääkkeitä. Niiden ja tyroksiinin välillä pitää olla vähintään 4 tuntia, eikä tablettia kannata ottaa myöskään maitotuotteiden kanssa.

Ulla Slama muistuttaa, ettei tyroksiinin annosta pidä itse mennä ainakaan isontamaan. Vajaatoimintapotilas haluaa yleensä lisätä annostaan heti, kun väsymystunnelin päässä alkaa häämöttää valoa.

— Lääkärin ohjetta pitää noudattaa, sillä liiallinen tyroksiini voi johtaa ajan kanssa osteoporoosiin, dementiaan, jopa sydän- ja aivoinfarktiin.

 

Nämä kokeet kannattaa ottaa, jos epäilee kilpirauhasen vajaatoimintaa

  • TSH = tyreotropiiniarvo, joka on herkin kilpirauhasen toiminnan mittari. Vajaatoiminnassa se kertoo aivolisäkkeen joutuvan piiskaamaan kilpirauhasta erittämään välttämättömiä T4- ja T3-hormoneja, joita tarvitaan jokaisessa solussa. TSH viitearvo on 0,4–4,2 ja raskauden aikana 0,3–2,5. Hyvinvoinnin takaava arvo on yksilöllinen ja pysyy yleensä väestön viitearvon sisällä.
  • T4V = vapaa seerumin tyroksiini. Suurin osa tyroksiinista kiertää veressä proteiiniin sitoutuneena, vain pieni osa on vapaana. Kuitenkin vain vapaa tyroksiini pystyy hoitamaan hormonin tehtäviä. Mittaamalla vapaata tyroksiinia saadaan tarkempi kuva toimivan hormonin määrästä.

 

Jos kilpirauhasen vajaatoiminta näkyy TSH- ja T4V-­arvoissa, kannattaa ottaa myös vasta-ainekokeet:

  • TBOAb = tyreoideaperoksidaasivasta-aine. Korkea arvo kertoo kilpirauhasen autoimmuunitulehduksesta.
  • TyglAb = tyreoglobuliinivasta-aine. Arvot suurenevat mm. Basedowin taudissa ja muissa kilpirauhasen autoimmuunitaudeissa.
Vierailija

Kilpirauhasen vajaatoiminta vie väsymystunneliin

Nyt on kyllä mennyt puurot ja vellit sekaisin. TSH pitää olla se pienempi luku, lääkitykselläkin alle 2,5 mieluummin vaikka lähempänä mittaamatonta. Tosin oireet ja olo vaikuttaa, ja liikatoiminnan puolelle ei saa mennä. Laboratorioiden viitearvot vaihtelevat, mutta ovat usein 0,3-4,2. T4V on taas vajaatoiminnassa se, joka laskee ja sen pitäisi hoidettuna olla viitearvojen yläkolmanneksessa eli yleisimmin laboratorioiden viitearvot ovat 9-22 ja hyvä arvo voi olla 18-19. Vajaatoiminnassa TSH...
Lue kommentti
Vierailija

Kilpirauhasen vajaatoiminta vie väsymystunneliin

Hei, mikä TV4 arvosi oli puoli vuotta sitten, kun aloitit lääkkeen syömisen? Onko väsymys edelleen jokapäiväistä, vai mitä tarkoitat 'aaltoina'? Eli onko väsymys kuitenkin vähentynyt, ja jaksat tehdä enemmän asioita? Itse aloitin 4 päivää sitten thyroxinin, otan 2 x 0,25 mg tablettia. Odotan kovasti, että jaksaisin tehdä jotain muuta kuin löhöillä soffalla. Voimia sinulle.
Lue kommentti
punkki, puutiainen, borrelioosi, Lymen borrelioosi

Punkin levittämä borrelioosi on suuri matkija. Sen oireet muistuttavat monia muita sairauksia. Miten sen jäljille päästään?

Litteä ja soikea, niveljalkainen hämähäkkieläin liikkuu heinikoiden, karikkeen ja aluskasvillisuuden kätköissä. Se odottaa, että pääsee hyppäämään ohikulkevan lemmikin tai ihmisen iholle lounastamaan. Kansan suussa puutiaiselle on vakiintunut nimi punkki. Keväällä, kun ilmat alkavat lämmetä, myös puutiaiset mönkivät piiloistaan. Pisto ei tunnu miltään, sillä puutiainen sylkee iholle puudutetta.

– Puutiaisia on ollut maapallolla ehkä sata miljoonaa vuotta. Niillä on tietty ”kotikenttäetu”. Ne jatkavat tallusteluaan täällä senkin jälkeen, kun ihmisiä ei enää ole, kertoo korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Miikka Peltomaa Korvalääkärikeskus Ainosta Järvenpäästä.

Borrelioosin oireet muistuttavat monia muita sairauksia, ja sitä onkin kutsuttu suureksi matkijaksi. Tämä tekee taudista helposti syypään moneen vaivaan.

Ihminen saattaa oireidensa perusteella olla vakuuttunut siitä, että hänellä on borrelioosi.

– Sairaus herättää intohimoja. Joskus vahvat äänet saavat enemmän tilaa kuin tutkittu tieto.

Iso osa Peltomaan työtä onkin selvittää, onko kyse borrelioosista vai jostain muusta. Välillä se on salapoliisityötä.

Potilaan tarina on lääkärin tärkein työkalu borrelioosiakin tutkiessa. Muita löydöksiä peilataan tätä kertomusta vasten. Taudin diagnoosi perustuu tyypillisiin oireisiin ja mahdollisuuteen saada puutiaisen purema. Näiden jälkeen vasta-ainetutkimuksistakin voi olla apua.

Vasta-aineet eivät kerro

Välillä julkisuudessa kiistellään siitä, kuinka borrelioosia pitäisi tutkia ja hoitaa. Osa potilaista hakeutuu vasta-ainetesteihin tai hoitoon saksalaiselle klinikalle Augsburgiin. Myös jotkut suomalaiset lääkärit ovat lähettäneet sinne potilaiden verinäytteitä.

Saksalaislaboratoriossa on käytössä muun muassa lymfosyyttitransformaatiotesti, jota käytettiin aiemmin Suomessakin. Testi antaa kuitenkin paljon vääriä positiivisia tuloksia, ja Peltomaa kritisoikin klinikan toimintaa. Hänelle on toistuvasti tullut potilaita, jotka ovat olleet hämmentyneitä Saksasta saamistaan tuloksista.

– Testi antaa herkästi vääriä hälytyksiä, ja tämä voi johtaa hoitoihin, jotka eivät aina vastaa yleistä suositusta. Potilaat saatetaan altistaa muun muassa pitkille suonensisäisille antibioottihoidoille ja luontaishoidoille, joiden tehoa ei ole todistettu. Jos yksittäinen potilas saa apua, se ei todista lainkaan, että siitä olisi oikeasti hyötyä kaikille, Miikka Peltomaa sanoo.

Testit ja hoidot maksavat paljon, puhutaan tuhansista euroista. Pitkät antibioottikuurit taas tekevät monista bakteereista entistä vastustuskykyisempiä
antibiooteille. Ne myös tuhoavat suolistosta hyviä bakteerikantoja. Vasta-ainetestit vaativat paljon tulkintaa.

Jos vasta-aineet ovat  koholla, se ei välttämättä kerro tuoreesta infektiosta.

Löydös voi ihan hyvin olla kaikuja vuosien, jopa vuosikymmenten takaisesta tartunnasta ja jo kauan sitten parantuneesta taudista. Ihminen saattaa siis olla täysin terve kohonneista vasta-aineista huolimatta. Väärät positiiviset tulokset vain johtavat kohtuuttomiin hoitoihin.

– Jos ei ole varmaa syytä epäillä borrelioosia, vasta-ainetestejä ei pidä ottaa. Toisaalta kun potilaalla todetaan borrelioosille tyypillinen laajeneva
ihottumarengas, ei vasta-ainetestiä tarvitakaan, Miikka Peltomaa kertoo.
 

Asiantuntija: Miikka Peltomaa, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti, Korvalääkärikeskus Aino, Järvenpää.

Helena Miranda

Lääketieteen tohtori Helena Miranda paljastaa keinot, joilla hän pärjää hermovauriokivuksi kroonistuneen iskiaksensa kanssa.

– Kipu pitää hyväksyä mutta tehdä kaikkensa, että saa ajatukset pois siitä, silloin kun on vaikeaa, sanoo kipututkija ja työterveyslääkäri Helena Miranda.

Siihen käy mikä tahansa mukava tekeminen: lempimusiikin kuuntelu, luonnnon tarkkailu, rauhoittavat mielikuvat, pelaaminen, valokuvaus, huumori, kylmä kääre, lämpötyyny, lemmikin silittely, seksi...

– Itse hoidan kipujani esimerkiksi menemällä lämpimään kylpyyn. Jos yöllä herään kipuun, saatan siirtyä nukkumaan toisessa huoneessa olevaan sänkyyn, joka on ihanan viileä (kutsun sitä kylmähoidoksi). Yleensä särky rauhoittuu nopeasti.

–Päivällä laitan lempimusiikkia soimaan kännykän musiikkisovelluksesta, kuulokkeet päähän ja lähden koiran kanssa ulos pienelle kävelylle. Samaan aikaan annan itselleni TNS-laitteella hoitoa selkään.

Kun sattuu, tee mitä tykkäät

Koska krooninen kipu syö kykyä kokea mielihyvää, pitää erityisesti keskittyä siihen, mistä nauttii. Kun elimistö erittää mielihyvähormoneja, olo helpottuu eivätkä aivot koko ajan keskity kivun kokemiseen. Sitten kun tulee parempi vaihe, jaksaa taas hoitaa itseään, käydä lenkillä tai vesijuoksussa, miettiä syömisiään ja ehkä lopettaa sen tupakan poltonkin.

Helena Miranda kannustaa potilaita ryhtymään oman kipunsa asiantuntijaksi. Kivuliaan elämän hallinnan keinoiksi käy  rauhoittuminen, myönteisyys, myötätunto myös itseä kohtaan, tietoinen läsnäolo, lemmikin hankinta, koskettaminen...

Lääkkeettömät keinot ovat tehokkaita

Käypä hoito -suosituksessa pidetään tehokkaimpina lääkkeettöminä keinoina kipuun liikuntaa, terapeuttista harjoittelua, kognitiivis-behavioraalista terapiaa, kylmä- ja lämpöhoitoa sekä TNS:ää (ihon kautta tapahtuva sähköinen hermostimulaatio).

 Akupunktion ja TNS:n teho perustuu porttikontrolliteoriaan. Kun kipukohdassa kulkevia hermoja ärsytetään neuloilla tai sähköllä, kipuviestin matka aivoihin katkeaa. Samalla ”ärsytyshoito” lisää endorfiinien eritystä, jolloin mieliala paranee. Myös verenkierto virkistyy kipukohdassa, jolloin kipeä lihas saa lisää happea.

–Vaikka kivun syy ei lääkkeettömilläkään keinoilla häviä, omaa työkalupakkia kasvattamalla saa monta uutta, hyvää välinettä kivun kanssa pärjäämiseen, Helna Miranda sanoo.

Lisää tietoa lääkkeettömistä kivunhoitokeinoista Ota kipu haltuun

Lue koko juttu Hyvä terveys 8/2017. Tilaaja voi lukea lehden ilmaiseksi osoiteessa digilehdet.fi

luontoliikunta

Luontoon meno on terveysteko. Näin pääset alkuun.

  1. Osallistu luontoretkelle. Jos metsä tuntuu vaikeasti lähestyttävältä, jopa pelottavalta, asiantunteva retkiopas johdattaa turvallisesti elvyttävään ympäristöön. Hyvä päivä retkelle on esimerkiksi 17.6. eli luonnonkukkien päivä. Silloin järjestetään yli 100 retkeä eri puolilla Suomea.
  2. Lähde luontopolulle. Kaupunkien ja kuntien mailla on kaikille sopivia luontopolkuja. Reittien varrella on usein joku arvokkaana pidetty kohde, kuten aarnimetsää tai soita. Jos reitin varrella on nuotiopaikka, aina nautinnollisempaa. Suunnittele itsellesi mieluinen retki.
  3. Mene metsään. Hae alkukesästä pöydällesi varpu- tai kukkakimppuja, loppukesästä sieniä ja marjoja. Kumisaappaissa tarpominen on myös rentouttavaa hyötyliikuntaa. Tai liiku metsässä, täysin ilman tavoitetta, koska se lepuuttaa aivoja ja aisteja.
  4. Liiku lapsen kanssa. Metsä tuo ihmisestä esiin uusia piirteitä. Vaatiihan uusi ympäristö uudenlaisia selviytymiskeinoja. Päiväkotilasten kanssa tehdyissä kokeiluissa on huomattu, että metsä tasoittaa lasten erilaisuutta: vilkas rauhoittuu ja vetäytyvä rohkaistuu. Eikä metsää voi leikkiä loppuun.
  5. Kunnioita alkukotia. Kaupunkien puut, puistot ja metsät muistuttavat meitä alkukodistamme. Luontoa ei tarvitse pelätä eikä siistiä pois silmistä vaan opetella lukemaan ja kunnioittamaan. Asennoidu metsään kuin ystävään.

Vinkit antoi johtaja Kimmo Saarinen Allergia- ja Ympäristöinstituutista. Lisätietoa luontopoluista: suomenlatu.fi, sll.fi/ luonnonkukat.

sukupuolitaudit, herpes

Minuun iski flunssa ja kuume, jonka jälkeen tuli kova kurkkukipu. Lääkäri sanoi epäilevänsä kurkussani olevan herpesviruksen aiheuttama jälkitauti. Sana herpes löi itseni lukkoon, enkä kehdannut alkaa sen enempää kyselemään, mutta asia jäi vaivaamaan. Onko minulla siis sukupuolitauti suussa? Eikö siitä pitäisi ottaa testiä ja antaa lääkitystä? Huuliherpeksen olen saanut jo pienenä, mutta voiko huuliherpes aiheuttaa tällaista?

Herpesvirusten ryhmään kuuluu yli 130 samankaltaista virusta, joille on ominaista että ne jäävät ensitartunnan jälkeen piileviksi elimistöön. Ihmisillä tautia aiheuttavia lajeja tunnetaan 8.

Arkikielessä herpesviruksella tarkoitetaan yleensä herpes simplex -virusta, jota on kahta eri tyyppiä (HSV-1 ja HSV-2). Ne aiheuttavat tyypillisen rakkulaisen tulehduksen huuliin (huuliherpes tai "yskänrokko") tai sukupuolielinten limakalvoille. Lisäksi ihmisillä tautia aiheuttaviin herpesviruksiin kuuluu mm. vesirokkoa aiheuttava varicella zoster -virus, "pusutautia" eli mononukleoosia aiheuttava Epstein-Barr-virus ja vauvarokkoa aiheuttava virus.

Aiemmin ajateltiin, että HSV-1 aiheuttaa pelkästään suun ja HSV-2 pelkästään sukupuolielinten tulehdusta, mutta nykyään tiedetään, että näin ei ole. Tulehduksen sijainti riippuu siitä, onko virustartunta saatu suun vai sukupuolielinten kautta. HSV-1 ensitartunta on yleensä oireeton. Vain pienellä osalla HSV-1 ensitartunta on rajuoireinen, kuumeinen suu- ja ientulehdus, tuolloin kyseessä on tavallisimmin parivuotias lapsi. Periaatteessa ensitartunnan oireena voi olla nielutulehdus, mutta se on hyvin harvinaista.

Ensitartunnan jälkeen virus asettuu hermosolmuihin hermosolujen tumiin. Vaikka virus jää pysyvästi elimistöön, suurin osa sen kantajista ei koskaan oireile. Uusintainfektion eli viruksen aktivoitumisen voi laukaista esim. stressi, flunssa, hormonaaliset muutokset, paikallinen hankaus, voimakas auringonvalo tai immuunivajaustila.

Suun alueella uusintainfektio ilmenee ensin pistelynä tai kutinana huulten iholla tai ienrajassa, joskus myös kitalaessa. Muutama tunti tämän jälkeen iho alkaa punoittaa ja ilmestyy kirkkaan nesteen täyttämiä pinnallisia rakkuloita, jotka usein rikkoutuvat. Tauti paranee yleensä runsaassa viikossa. Lääkitys ei tavallisessa uusintainfektiossa ole välttämätön, mutta paranemista voi nopeuttaa herpesviruslääkkeellä. Esimerkiksi asikloviiria myydään voiteena ja tablettina nykyään myös ilman reseptiä.

Kysyjä on mitä ilmeisimmin herpes simplex -viruksen kantaja, koska on aiemmin sairastanut huuliherpeksen. Flunssa on toki voinut aktivoida herpesviruksen, mutta taudinkuva ei ole uusintainfektiolle tyypillinen.

Teoriassa on mahdollista, että kysyjä on sairastunut toiseen herpes simplex -virustyypin ensi-infektioon mutta todennäköisempää on, että kyseessä on ollut jonkin muun viruksen aiheuttama nielutulehdus. Esimerkiksi Epstein-Barr-virus aiheuttaa hyvinkin rajuoireisen nielurisatulehduksen. Vielä tavallisempi rakkulaisen nielutulehduksen aiheuttaja on enterovirus. Herpes ensi-infektiota epäiltäessä voidaan verinäytteestä tutkia herpes simplex -vasta-aineet. Epäselvässä rakkulaihottumassa virus voidaan osoittaa rakkulan pohjalta otetusta näytteestä.
Jos asia edelleen vaivaa, kannattaa se ottaa puheeksi vastaanottaneen lääkärin kanssa.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.