Minulla on oikean polvitaipeen alapuolella säärilihaksessa suurentuneita verisuonia (suonikohjun alkuja?) jotka pakottavat. Teen istumatyötä ja yritän välillä nostaa jalkoja ylös. Olen laittanut Hirudoid-voidetta, ja se helpottaa hetkeksi mutta sitten tuntuu kuin särky siirtyisi ylemmäs reiteen. Olen 60-vuotias nainen, liikkuvaa tyyppiä ja perusterve. Onko joitain keinoja siirtää suonikohjujen syntyä tai ainakin helpottaa pakotusta jalassa?

Laajentuneet verisuonet voivat olla merkkinä siitä, että ainakin pintalaskimot voivat huonosti. Varsinaiset suonikohjut ovat tätä laajempi ongelma, ja jalkojen laskimoihin liittyvä vajaatoiminta voi vaivata, vaikkei selviä laajentuneita laskimoita olisi näkyvissä.
Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminnalla tarkoitetaan tilaa, jossa verta jaloista pois kuljettavat laskimot eivät suoriudu tehtävästään kunnolla.

Tämä taas johtuu laskimoiden seinämissä tapahtuvista muutoksista ja laskimoissa olevien läppien rappiosta. Normaalisti toimivat laskimoläpät estävät verta valumasta laskimossa alaspäin, kun ihminen seisoo. Myös jalkojen lihastoiminta pumppaa verta takaisin sydämeen päin. Kun läpät rappeutuvat, ne alkavat falskata, minkä seurauksena laskimoveri ei poistu jaloista normaalisti. Tällöin jalat turpoavat etenkin seistessä.

Kun veri ikään kuin hölskyy jalkojen laskimoissa, nämä voivat myös laajentua. Laajentuneita laskimoita voi olla ihon alla näkyvinä suonikohjuina tai sisemmällä, jolloin niitä ei näe. Jalkojen turvotus ja turvotukseen usein liittyvä särky helpottaa yleensä öisin ja makuuasennossa. Laskimoiden vajaatoiminnan kehittyminen on paljolti laskimoiden rakenteesta ja siten perintötekijöistä määräytyvää, joskin ylipaino edesauttaa kehitystä.

Laajentuneisiin ja vajaatoimintaisiin laskimoihin ei auta Hirudoidin tyyppinen voide, siinä kun ei ole mitään ainesta, joka poistaisi kipua tai turvotusta. Perushoitona käytetään lääkinnällistä hoitosukkaa, joka oireiden määrän mukaan mitoitetaan joko lievästi tai vähän enemmän säärtä puristavaksi. Tällöin säärten lihakset pystyvät liikkuessa pumppaamaan laskimoverta paremmin pois jaloista ja ihonalaiset laskimot painuvat kasaan eivätkä päästä verta virtaamaan takaisin. Leikkaus- tai muut kajoavat hoidot tulevat suonikohjujen hoidossa mukaan kuvaan vasta, jos hoitosukista huolimatta oireet haittaavat tai pahenevat, tai jos sukkia ei pysty käyttämään esimerkiksi töidensä vuoksi.

Kun suonikohjujen kehittyminen on paljon kiinni perintötekijöistä, kysyjän tapauksessa ei hoitosukkien käytön lisäksi jää  paljoakaan tehtäväksi kohjujen ehkäisemisessä. Kannattaisi kuitenkin käydä lääkärin kanssa keskustelemassa, onko särkyyn mahdollisesti muu syy kuin laskimovaivat.

Osmo Saarelma
yleislääketieteen erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.