Uusi läppä sydämeen?

Mistä kombinoitu aorttaläppävika voisi johtua, miten sitä hoidetaan ja kuinka vakava vika on 70-vuotiaalla naisella? Johtuuko ylä- ja alapaineen suuri ero (60–70) läppäviasta? Vaikuttavatko elintavat vaivaan ja voiko se parantua ilman leikkausta?

Sydämen sykkeen aiheuttama paineaalto kuormittaa aorttaläppää herkeämättä läpi elämän. Vaikka läppä on hyvin kestävä, vuosikymmenet jättävät siihen jälkensä. Kun läppävika ilmenee vasta eläkeiässä, läppä on yleensä ollut alun perin rakenteeltaan normaali. Samat tekijät, jotka aiheuttavat valtimotauteja, vauhdittavat myös vanhuudessa ilmenevää aorttaläpän rappeutumista. Niitä ovat verenpainetauti, tupakointi, sokeritauti ja korkea kolesteroli. Joskus myös tulehdukset voivat elämän varrella vioittaa läppää.

Ikääntynyt aorttaläppä jäykistyy ja siihen alkaa kertyä kalkkia. Silloin läpän kolme purjetta, jotka avautuessaan antavat vapaan kulun sydämestä lähtevälle verivirralle aorttaan, voivat liimaantua osittain yhteen. Tämä kaventaa auki olevan läpän pinta-alaa ja altistaa myös läppävuodolle, kun läppä ei enää ole joustava. Syntyy tilanne, jossa läppä on sekä ahdas että vuotaa. Silloin on kyseessä kombinoitu läppävika. Ikäihmisten aorttaläppäviassa ahtaus on hallitseva piirre.

Läpi elämän jatkuneet terveelliset elintavat ehkäisevät aorttaläpän rappeutumista. Jo alkanutta rappeutumista ei kyetä hidastamaan. Esimerkiksi kolesterolia alentavan statiinilääkityksen ei tutkimuksissa voitu osoittaa hidastavan aorttaläpän jo alkanutta rappeutumista. Läppävika ei myöskään parane, mutta vaiva voi pysyä lievänä ja oireettomana vuosikausia.
Ikääntyessä systolinen paine pyrkii nousemaan ja diastolinen eli alapaine laskemaan. Aorttaläpän vuodossa tämä korostuu, kun läppä ei ole tiivis. Alapaine saattaa olla hyvinkin matala ja ero ylä- ja alapaineen välillä kasvaa.

Läppävian diagnoosi perustuu stetoskoopin avulla tehtyyn sydämen sivuäänten kuunteluun ja sen jälkeen tavallisesti tarvittavaan sydämen kaikututkimukseen. Kaikututkimuksessa nähdään läppärakenteet ja voidaan mitata verenvirtauksia, kuormituksia ja niiden mahdollisesti aiheuttamia lokeroiden suurentumia tai seinämien paksuuntumista.  

Kun läppävika alkaa aiheuttaa sydämen kuormitusta tai siitä johtuvia oireita, tarvitaan toimenpiteitä. Eläkeiässä viallinen läppä korvataan tavallisimmin avosydänleikkauksessa sianläpästä muovatulla läpällä, bioläpällä. Keinoläppä vaatii pysyvän veren hyytymistä estävän lääkityksen (varfariini eli Marevan), mutta bioläppä vain 3 kuukautta kestävän lääkityksen. Silloin, kun arvellaan että potilas ei ehkä kestä avosydänleikkauksen kuormitusta ja oireet ovat vaikeat, voidaan viallisen läpän tilalle viedä valtimon tai sydämen kärjen kautta ihon lävitse katetrin avulla asennettava keinoläppä.