D-vitamiinin saannista kannattaa huolehtia varsinkin talvisaikaan, mutta D-vitamiinilisien syöminen ei todennäköisesti ehkäise moniakaan sairauksia. Hengitystieinfektioita ja astmakohtauksia ne saattavat kuitenkin vähentää, ja iäkkäillä ja keski-ikäisillä myös pidentää hieman elinikää.Tiedot käyvät ilmi laajasta analyysista, jossa tarkasteltiin aikaisempien meta-analyysien ja D-vitamiinitutkimusten aineistoja ja tuloksia vuosilta 2013–2017. Yhteensä tarkastelussa oli 35 meta-analyysia ja 202 kliinistä tutkimusta.Tulosten perusteella D-vitamiinilisien syöminen ei ehkäise ainakaan sydän- ja verisuonitauteja, lihavuutta, glukoosiaineenvaihdunnan häiriöitä, tuberkuloosia, mielialahäiriöitä tai raskausajan ongelmia. Myöskään lihastoimintaan, tulehdusmerkkiaineisiin tai paksu- ja peräsuolen adenoomakasvainten kehittymiseen D-vitamiinilisillä ei näyttänyt olevan vaikutusta.Näyttöä löytyi sen sijaan siitä, että hengitystieinfektiot ja astmakohtaukset olivat vähäisempiä D-vitamiinilisiä käyttävillä, minkä lisäksi päivittäin nautittuna 10–20 mikrogramman D-vitamiiniannos liittyi pienempään riskiin menehtyä tutkimusten seurantojen aikana. Kuolleisuusyhteydet havaittiin keski-ikäisillä ja iäkkäämmillä osallistujilla.Aiemmat selvitykset ovat päätyneet hyvin samansuuntaisiin tuloksiin ja nyt julkaistu analyysi osoittaa tilanteen pysyneen ennallaan myös uusimmissa tutkimuksissa. Havainnot myös vahvistavat näkemystä siitä, että D-vitamiinin vaje ei todennäköisesti ole monienkaan sairauksien taustalla, vaan luultavasti seuraus sairauksista.Monet suomalaiset saavat liian vähän D-vitamiinia etenkin syys- ja talvisaikaan, ja tämän vuoksi D-vitamiinilisät voivat olla monille tarpeen. Näin on varsinkin, jos ruokavalio ei sisällä paljon D-vitamiinia sisältäviä ruokia, kuten kalaa ja vitaminoituja margariineja ja maitotuotteita. D-vitamiinin puutos voi aiheuttaa mm. luiden haurastumista.Suomalaissuositusten mukaan lasten ja aikuisten D-vitamiinin saanti ruoasta tai vitamiinivalmisteista olisi hyvä olla ainakin 10 mikrogrammaa eli 400 IU päivässä, ja yli 75-vuotiaiden 25 mikrogrammaa. Uutispalvelu Duodecim (Lancet Diabetes & Endocrinology 2017;DOI:10.1016/S2213-8587(17)30357-1)http://www.thelancet.com/journals/landia/article/PIIS2213-8587(17)30357-1/fulltext

(20171116) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Iän myötä tapahtuva lihasten ja fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen ei korjaannu D-vitamiinilisiä syömällä, tuore tutkimus osoittaa. D-vitamiinilisien on ajateltu auttavan, koska varsinainen D-vitamiinin vajaus voi aiheuttaa muun muassa lihasheikkoutta ja haitata hermoston lihaskoordinaatiota.Nyt julkaistut tulokset perustuvat satunnaistettuun kaksoissokkokokeeseen, jossa 78 kotonaan asuvalle yli 65-vuotiaalle annettiin puolen vuoden ajan joko D-vitamiinia tai lumevalmistetta. Osallistujat olivat jo fysiikaltaan hauraita tai suhteellisen hauraita, ja heidän veren D-vitamiinipitoisuutensa olivat keskimäärin 37 nmol/l, mikä on vähänlaisesti.

D-vitamiinilisien ansiosta osallistujien veren D-vitamiinipitoisuudet suurenivat huomattavasti, mutta tämä ei näkynyt lainkaan heidän lihaskunnossaan tai fyysisessä toimintakyvyssä. Kaikki osallistujat menestyivät lihaskuntoa ja lihasten rakennetta mittaavissa testeissä yhtä hyvin riippumatta siitä olivatko he saaneet lumetta vai D-vitamiinia.

Tulokset osoittavat, ettei D-vitamiinilisät vahvista iäkkäiden lihaksia ainakaan puolen vuoden kuurina, mutta on silti mahdollista, että pitemmässä seurannassa jotain eroja ilmenisi. Tämän varmistaminen edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia.Tutkimus julkaistiin Journal of Nutrition -lehdessä.

D-vitamiinia syntyy iholla auringon UVB-säteilyn vaikutuksesta, mutta sitä saa myös ruoasta kuten kalasta sekä vitaminoiduista margariineista ja maitotuotteista.

Uutispalvelu Duodecim(Journal of Nutrition 2018;DOI:10.1093/jn/nxy024)http://doi.org/10.1093/jn/nxy024

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lihavuus ja varsinkin vakava lihavuus aiheuttavat monenlaisia riskejä raskauden aikana. Osa näistä riskeistä pienenisi lihavuusleikkauksen avulla, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan leikkauksen läpikäyneiden raskauksissa saattaa olla tavallista enemmän muita ongelmia.

Tutkimus julkaistiin tieteellisessä American Journal of Obstetrics & Gynecology -lehdessä, ja se perustuu 2,8 miljoonan naisen terveystietoihin. Naisista 8 400 oli ollut lihavuusleikkauksessa.

Analyysin perusteella lihavuusleikkauksen läpikäyneillä naisilla oli vähemmän raskausdiabetesta, verenpaineongelmia, raskaudenjälkeistä verenvuotoa ja keisarileikkauksia kuin saman verran ennen raskautta painaneilla naisilla, jotka eivät olleet käyneet lihavuusleikkauksessa. Heidän vauvansa olivat myös tavallista harvemmin suurikokoisia raskauden kestoon nähden.

Näistä monista hyödyistä huolimatta samaan aikaan lapsen pienikokoisuus, raskauden aikaiset kasvunhidastumat ja ennenaikaiset synnytykset olivat yleisempiä lihavuusleikatuilla. Lihavuusleikkaus ei vaikuttanut raskausmyrkytyksen eli pre-eklampsian, kohtukuolemien, synnynnäisten epämuodostumien tai vastasyntyneiden kuolemien todennäköisyyteen.Suomessa lihavuusleikkauksia tehdään pääasiassa sairaalloisen lihaville potilaille, joiden lihavuus on jatkunut vähintään viisi vuotta ja joiden painoindeksi on yli 40. Tämä tarkoittaa 170-senttimetriselle henkilölle vähintään 116 kilon painoa ja 180-senttiselle yli 130 kiloa. Vaikeahoitoista diabetesta tai useita lihavuuteen liittyviä sairauksia potevia leikataan kuitenkin jo, kun painoindeksi ylittää 35.

Uutispalvelu Duodecim(American Journal of Obstetrics & Gynecology 2018;DOI:10.1016/j.ajog.2018.02.003)https://doi.org/10.1016/j.ajog.2018.02.003

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.