Masennuslääkkeeksi alunperin kehitettyä duloksetiini-lääkettä käytetään naisten virtsankarkailun hoidossa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan sen suomat hyödyt eivät välttämättä ole suurempia kuin lääkityksestä aiheutuvat haittavaikutukset.

Tutkimuksessa yhdistettiin neljän satunnaistetun ja lumekontrolloidun lääketutkimuksen aineistot ja analysoitiin ne uudelleen. Tutkimukset oli toimitettu Euroopan lääkevirastoon lääkkeen turvallisuuden ja sopivuuden arvioimiseksi. Yhteensä tutkimuksiin oli osallistunut 1 900 potilasta.

Tulosten perusteella duloksetiini oli lumelääkettä parempi ponnistusinkontinenssin hoidossa. Se vähensi oireita ja paransi elämänlaatua, mutta vaikutukset olivat suhteellisen pieniä.

Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että yhden potilaan merkittävä auttaminen edellytti kahdeksan potilaan lääkitsemistä. Samaan aikaan haittavaikutusten takia lääkityksen keskeytti joka seitsemäs potilas. Haittoihin kuului mm. unettomuutta ja ahdistusoireita. Yhdysvalloissa duloksetiini on yhdistetty mielenterveysongelmiin ja itsemurhayrityksiin, mutta nyt julkaistussa tutkimuksessa tällaista ei havaittu.

Tulostensa perusteella tutkijat pitävät mahdollisena, että duloksetiinilla hoidettavista monet saavat haittavaikutuksia enemmän kuin hyötyjä. Tämän vuoksi lääkkeen käyttöä virtsankarkailuun kannattaisi punnita uudelleen. Yhdysvaltojen ja Kanadan lääkeviranomaiset eivät ole hyväksyneet duloksetiinia virtsankarkailun hoitoon, vaikka Euroopassa sitä käytetään laajalti tähän tarkoitukseen.

Virtsan ponnistuskarkailu tarkoittaa virtsan karkaamista esimerkiksi yskäisyn tai fyysisen ponnistuksen aikana. Se vaivaa noin joka kolmatta naista jossain vaiheessa elämää. Ponnistuskarkailuun auttaa muun muassa laihduttaminen, lantionpohjan lihasten vahvistaminen ja fysioterapia, mutta myös lääkkeitä ja leikkaushoitoja käytetään.

Tutkimus julkaistiin Kanadan lääkäriliiton CMAJ-lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(CMAJ 2016;DOI:10.1503/cmaj.151104)
http:/dx.doi.org/10.1503/cmaj.151104

Kananmunien pelättiin pitkään aiheuttavan sydänsairauksia, mutta tutkimustiedon myötä pelot ovat osoittautuneet turhiksi. Nyt tutkimukset päinvastoin viittaavat siihen, että kananmunia säännöllisesti nauttivat saattavat säästyä sydän- ja verisuonitaudeilta muita todennäköisemmin.Tiedot käyvät ilmi suuresta kiinalaistutkimuksesta, jossa yli 500 000 aikuista kiinalaista seurattiin yhdeksän vuoden ajan. Osallistujat olivat keskimäärin 50-vuotiaita.
Kun tutkijat yhdistivät tiedot osallistujien ruokailutottumuksista ja sairastumisista, he havaitsivat päivittäin kananmunia nauttivien riskit pienimmiksi. Verrattuna osallistujiin, jotka söivät kananmunia hyvin harvoin, munia lähes päivittäin syövät säästyivät todennäköisemmin iskeemiseltä sydäntaudilta, aivoinfarktilta, aivoverenvuodolta ja vakavilta sepelvaltimotautioireilta. Sairastumisriskit olivat noin 10 prosenttia pienempiä eli mahdollinen vaikutus ei ollut suuren suuri. Yhteys oli kuitenkin selvästi voimakkaampi aivoverenvuotojen kohdalla, sillä niitä todettiin 26 prosenttia vähemmän osallistujilla, jotka söivät kananmunia lähes päivittäin.Kananmunien on aiemminkin osoitettu pienentävän niitä säännöllisesti nauttivien sydänriskejä, mutta tuloksia kannattaa silti tulkita varoen. Kananmuniin liitetyt sydänhyödyt eivät olleet kovin suuria, ja kananmunien lisäksi hyvin monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa nyt havaittuihin yhteyksiin. Tuloksista voi kuitenkin turvallisesti päätellä sen, etteivät kananmunat suurenna sydänriskejä ainakaan maltillisissa määrissä nautittuna.Tutkimus julkaistiin Heart-lehdessä. Uutispalvelu Duodecim(Heart 2018;DOI:10.1136/heartjnl-2017-312651)http://doi.org/10.1136/heartjnl-2017-312651

(2018523) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lisähappea ei kannata antaa liian vapaasti – voi myös lisätä kuolleisuutta

Akuutisti sairaat sairaalapotilaat tarvitsevat usein lisähappea, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan sen tarjoamisessa ei kannata olla liian vapaamielinen. Potilailla, joiden ääreisverenkierron happikyllästeisyys on jo valmiiksi hyvä eli yli 96 prosenttia, lisähappi saattaa myös suurentaa kuolleisuutta. Tulokset perustuvat 25 tutkimuksen ja 16 000 potilaan tietoihin, ja niiden perusteella lisähapen antaminen potilaille, joiden ääreisverenkierron happikyllästeisyys on yli 96 prosenttia, saattaa hieman suurentaa riskiä menehtyä sairaalahoidon aikana sekä sen jälkeen. Riski on 10–20 prosenttia suurempi kuin konservatiivisemmin hoidettujen.Yhteydet havaittiin potilailla, jotka olivat sairastuneet sepsikseen eli verenmyrkytykseen, aivoverenkiertohäiriöihin tai sydänkohtaukseen tai olivat kriittisesti sairaita, loukkaantuneet tai joutuneet hätäleikkaukseen. Lisähappi ei vaikuttanut potilaiden sairauksiin.Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että lisähapen vapaamielinen käyttäminen ei todennäköisesti paranna potilaiden tilannetta ja saattaa jopa suurentaa heidän riskiään menehtyä sairaalahoidon ja sitä seuraavan kuukauden aikana. Tulosten perusteella lisähappi alkaisi olla potentiaalisesti haitallista potilailla, joiden ääreisverenkierron happikyllästeisyys on yli 94–96 prosenttia.Tulokset julkaistiin arvostetussa Lancet-lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Lancet 2018;DOI:10.1016/S0140-6736(18)30479-3)http://doi.org/10.1016/S0140-6736(18)30479-3

(2018523) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.