Pitkäaikainen altistuminen hengitysilman pienhiukkasille voi tuoreen tutkimuksen mukaan suurentaa verenpainetaudin vaaraa. Myös meluisa asuinympäristö saattaa nostaa verenpainetta, European Heart Journalin julkaisemat tulokset osoittavat.

Tutkimukseen osallistui yli 40 000 aikuista viidestä Euroopan maasta. Osallistujilla ei ollut verenpaineongelmia tutkimuksen alkaessa, mutta 5–9-vuotisen seurannan aikana verenpainetauti todettiin 6 200:lla.

Muun muassa autoliikenteestä peräisin oleville suurille PM2,5-pienhiukkaspitoisuuksille altistuvat sairastuivat verenpainetautiin selvästi todennäköisemmin kuin osallistujat, joiden asuinalueiden ilma oli puhtaampaa. Vaikutus oli samansuuruinen kuin ylipainoon liittyvä verenpainetaudin riski.

Tutkijat selvittivät myös liikenteen melun mahdollisia vaikutuksia verenpaineeseen. Tulosten perusteella joitain vaikutuksia on, mutta ne sekoittuvat osin ilmansaasteiden vaikutuksiin.

Havainnot vahvistavat jo vahvaa näyttöä ilmansaasteiden ja varsinkin PM2,5-hiukkasten terveyshaitoista, ja osoittavat niiden ulottuvan myös verenpaineeseen. Huomionarvoista on myös se, että verenpainetaudin riski alkoi kohota jo pitoisuuksilla, jotka ovat nykyisten turvarajojen sisällä, mikä viittaa rajojen olevan liian korkeita. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös aiemmissa tutkimuksissa.

Suomessa suurin osa pienhiukkasista tulee tuulten mukana ulkomailta, mutta myös autoliikenne sekä paikallisesti puun polttaminen ovat pienhiukkasten lähteitä.

Uutispalvelu Duodecim
(European Heart Journal 2016;DOI:10.1093/eurheartj/ehw413)
http://dx.doi.org/10.1093/eurheartj/ehw413

Maatilalla kasvaneiden tiedetään sairastuvan muita harvemmin allergioihin ja atopiaan, mutta sama näyttäisi koskevan myös eläintilojen lähettyvillä asuvia, vaikka he eivät itse olisi mukana maanviljelyssä. Hollantilaistutkimuksen tulokset perustuvat 2 400 aikuisen terveystietoihin ja vasta-ainetutkimuksiin. Osallistujat olivat 20–72-vuotiaita.Tulokset osoittivat atooppisen ihottuman ja allergioiden olevan noin viidenneksen harvinaisempia osallistujilla, jotka asuivat noin 300 metrin päässä eläintilasta, kuin osallistujilla, jotka asuivat ainakin 500 metrin päässä. Yhteys oli vielä jonkin verran voimakkaampi osallistujilla, jotka olivat viettäneet lapsuutensa maatilalla.

Havainnot tukevat ns. hygieniahypoteesia, jonka mukaan lapsuuden infektioiden vähentyminen on lisännyt monia sairauksia, mm. allergioita ja astmaa. Jos lapset altistuvat monipuolisesti erilaisille bakteereille, eläinhilseelle ja muille allergeeneille, heidän sairastumisriskinsä on pienempi. On kuitenkin myös mahdollista, että eläintilojen lähettyville valikoituu ihmisiä, joilla ei ole atooppisia sairauksia. Tutkimus julkaistiin Occupational & Environmental Medicine -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(Occupational & Environmental Medicine 2018;DOI:10.1136/oemed-2017-104769)http://dx.doi.org/10.1136/oemed-2017-104769

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lonkkamurtuma kannattaa korjata leikkauksella, vaikka potilas sairastaisi pitkälle edennyttä dementiaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan leikkaus voi pidentää potilaiden elinikää noin vuodella, mutta harvat pystyvät enää liikkumaan omatoimisesti. Myös kivut ovat yleisiä.JAMA Internal Medicinessä julkaistut tulokset perustuvat tutkimukseen, jossa seurattiin runsasta 3 000 keskimäärin 84-vuotiasta hoitokodissa asuvaa lonkkamurtumapotilasta. Potilaista 85 prosenttia ohjattiin leikkaukseen.Seurannan ensimmäisen puolen vuoden aikana kolmannes potilaista menehtyi, mutta kuolleisuus oli leikkausryhmässä vähäisempää kuin verrokeilla, joita ei leikattu. Leikkaushoitoa saaneet elivät keskimäärin vuoden pitempään.Vaikka leikkauspotilaat elivät pitempään, heistä harvat pystyivät enää kävelemään ja monilla oli kipuja. Kivut, psykoosilääkitykset ja makuuhaavat olivat yhtä yleisiä kaikilla lonkkamurtumapotilailla riippumatta heidän saamastaan hoidosta.Tulokset ovat tervetulleita, sillä tätä ennen lonkkamurtuman leikkaushoidon vaikutuksia tässä potilasryhmässä ei ole juurikaan tutkittu. Uutispalvelu Duodecim(JAMA Internal Medicine 2018;DOI:10.1001/jaminternmed.2018.0743)https://jamanetwork.com/journals/jamainternalmedicine/fullarticle/2680317

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.