Sydän tykyttää ja muljahtelee – näin tunnistat eteisvärinän

Sydän tykyttää ja muljahtelee rinnassa epämiellyttävästi.

– Jokaisella on joskus harmittomia lisälyöntejä, ja iän myötä taipumus niihin kasvaa. Lisälyöntejä aiheuttavat myös stressi ja univaje sekä stimulantit, kuten kofeiini ja nikotiini, sanoo kardiologian erikoislääkäri Jussi Naukkarinen HUS Sydän- ja keuhkokeskuksesta.

Lisälyönnit elävät omaa elämäänsä. Joskus niitä on paljon, sitten ei pitkään aikaan. Joskus tuntemukset ovat merkki siitä, että sydän on mennyt eteisvärinään eli flimmeriin. Se on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö ja tulee jopa joka neljännelle yli 40-vuotiaalle elämän aikana.

 – Sydämen eteisten pitäisi supistua eli pumpata verta, mutta eteisvärinässä ne eivät pumppaa, vaan väreilevät. Tuntemukset alkavat usein levossa, esimerkiksi yöllä. Eteisvärinä voi olla myös oireeton.

Alkutaipaleella kohtaukset ovat lyhytkestoisia ja kääntyvät itsestään takaisin sinusrytmiksi. Eteisvärinä verottaa sydämen pumppaustehoa kymmenisen prosenttia. Arjessa heikentymisen huomaa siinä, että portaita noustessa ja ylämäkeen kävellessä saattaa puuskututtaa.

 – Yleensä eteisvärinässä oireilua aiheuttaa kuitenkin liian nopea syketaso. Silloin sydämelle jää yhä vähemmän aikaa täyttyä lyöntien välissä. Kiertävä verimäärä vähenee, mikä aistitaan esimerkiksi tykytyksenä ja hengenahdistuksena.

Stressikin voi laukaista

Eteisvärinälle altistavat sairaudet, jotka kuormittavat vasenta eteistä. Näitä ovat hoitamaton verenpainetauti, lihavuus, uniapnea, diabetes, tupakointi sekä kilpirauhasen liikatoiminta.

– Jos eteisvärinä löydetään, pitäisi kartoittaa, löytyykö potilaalta eteisvärinälle altistavia liitännäissairauksia.

Tervekin sydän voi mennä eteisvärinään kovassa stressissä ja univajeessa, mutta terveellä tavallisin syy flimmeriin on krapula.

Sydänfilmi varmistaa diagnoosin

Kun rytmihäiriötuntemus tulee, on tärkeää hakeutua mahdollisimman pian lääkärille selvittämään, mistä on kyse. – Kaikkien rytmihäiriöiden diagnostiikka perustuu siihen, että ne pitäisi saada sydänfilmille. Rytmihäiriöt myös loppuvat kuin valokatkaisimesta painamalla.

Kun metsästetään rytmihäiriötä, tehdään usein sydänfilmin eli EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti, Holter-tutkimus. Siinä rintakehälle kiinnitetään sydämen sähkökäyrää mittaavat elektroditarrat, ja itse tutkimuslaite laitetaan vyötärölle. Mittaus kestää vuorokauden tai kaksi, ja laitteiston kanssa voi lähteä kotiin.

Nykyisin monella on älykello tai älysormus, joka voi hälyttää esimerkiksi epätasaisesta tai nopeasta sykkeestä. Suurin osa älylaitteista mittaa pulssiaaltoa. Sitä samaa, jota voi itsekin ranteesta kokeilla.

– Jos on paikoillaan, älykellon EKG-nauhoitus on ihan laadukasta. Lääkäri näkee siitä, onko sydämessä normaali sinusrytmi. Myös eteisvärinän voi melko hyvin tunnistaa. Kello ei kuitenkaan tee diagnooseja. Nauhoitteen laatu vaikuttaa siihen, millaisia päätelmiä siitä voi tehdä.

Moni verenpainemittarikin saattaa ilmoittaa rytmihäiriöstä. Joskus näytölle voi ilmestyä virheilmoitus, kun laite ei pysty mittaamaan verenpainetta epätasaisen rytmin vuoksi.

Tajunnanmenetys ja kova rintakipu tai hengenahdistus kielivät eteisvärinää vakavammasta vaivasta. Tällöin pitää soittaa ambulanssi.

Lääke auttaa ja suojaa

Eteisvärinä itsessään ei uhkaa henkeä, mutta altistaa vakavillekin seurauksille, kuten aivoverisuonitukoksille.

 – Eteisvärinässä eteisen sopukkaan voi lammikoitua verta ja syntyä hyytymä. Jos hyytymä lähtee liikkeelle, se voi tukkia aivoverisuonen. Hyytymä voi toki mennä minne tahansa kehossa ja aiheuttaa infarktin kudoksessa.

Hyytymiä ennaltaehkäistään verenohennuslääkityksellä, jonka moni saa, kun eteisvärinä todetaan. Eteisvärinällä voi pidemmän päälle olla muutakin haittaa. Jos syke on pitkään korkea, sydän väsyy, jolloin kehittyy sydämen vajaatoiminta.

Ajan myötä kohtauksia tulee tiheämmin ja niillä on myös tapana pitkittyä. Jossain vaiheessa tulee kohtaus, jossa eteisvärinä ei itsestään käännykään sinusrytmiksi. Silloin pitää hakeutua rytminsiirtoon sairaalaan, ellei lääkärin kanssa ole sovittu muuta hoitolinjaa

Rytminsiirto ei paranna taipumusta eteisvärinään, vaan flimmerillä on taipumus uusiutua jossain vaiheessa. Usein avuksi tarvitaan beetasalpaaja-lääkitys, sillä syke halutaan tasata niin, ettei se ole liian nopea eikä liian hidas. Moni saa lisäksi verenohennuslääkityksen, joka suojaa aivoinfarktilta.

Jos rytmi on yleensä normaali, mutta välillä tulee nopeita eteisvärinöitä, voi sykettä hidastava beetasalpaaja laskea sykettä liikaakin. Silloin toimiva ratkaisu on sydämentahdistimen asennus.

– Jos potilaalla on tällainen "nopea-hidas" -ongelma, tahdistin hoitaa liian hitaat sykkeet ja lääkitys liian nopeat.

Eteisvärinä jatkuu, niin hoitokin

Eteisvärinällä on tapana kroonistua, sillä se muuttaa varsinkin vasemman eteisen sähköistä toimintaa. Rytminsiirtoja ei voi voida tehdä loputonta määrää, sillä niissäkin on riskinsä.

Jos eteisvärinä jyllää voimalla hidastavasta lääkityksestä huolimatta ja sydämen vajaatoiminta uhkaa tai on jo kehittynyt, voidaan eteisten ja kammioiden välinen sähköinen yhteys katkaista polttamalla. Näin eteisvärinä ei pääse etenemään kammioihin ja nosta sykettä. Tällöin tarvitaan avuksi tahdistin.

Eteisvärinästä puhutaan kardiologien keskuudessa ”toiseksi parhaana rytminä”. Vaikka flimmeriä ei välttämättä voida pitää lopullisesti poissa, sen hoitoon on aina olemassa keinoja.

Asiantuntija kardiologian erikoislääkäri Jussi Naukkarinen HUS Sydän- ja keuhkokeskus

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.