Käveleminen on yleensä hyväksi terveydelle, mutta merkittävä osa terveyshyödyistä voi jäädä saamatta, jos kävelyretket tehdään tiheästi liikennöidyillä ja saasteisilla seuduilla. Kävelijöiden kannattaakin mahdollisuuksien mukaan suunnata puistoihin ja metsiin, tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat.Lontoon Hyde Parkissa ja Oxford Streetillä tehty tutkimus julkaistiin Lancet-lehdessä, ja se perustuu 120 yli 60-vuotiaan vapaaehtoisen kokeeseen. Osallistujista 40 sairasti iskeemistä sydänsairautta, 40 keuhkoahtaumatautia ja 40 oli terveitä. Osana tutkimusta he kaikki tekivät kahden tunnin kävelylenkin tiheästi liikennöidyllä Oxford Streetillä sekä Hyde Park -puistossa.Osallistujille tehtiin terveystarkastukset ennen ja jälkeen kävelyiden, ja niiden perusteella kävely-ympäristön ilmansaastepitoisuuksilla oli selvä yhteys terveysvaikutuksiin. Puistokävelyjen jälkeen kaikkien osallistujien keuhkotoiminta ja valtimoiden kimmoisuus paranivat jopa 26 tunnin ajaksi, mutta Oxford Streetillä käveleminen kumosi vaikutukset. Iskeemistä sydänsairautta potevien valtimoihin saasteet eivät näyttäneet vaikuttavan yhtä paljon, mikä tutkijoiden mukaan saattaa johtua heidän lääkityksistään.Havainnot pitää vielä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat ilmansaasteiden voivan estää kävelystä saatavia terveyshyötyjä sekä terveillä että keuhko- ja sydänpotilailla. Tämän vuoksi liikuntaa kannattaisi ainakin suurkaupungeissa harrastaa mieluiten puistoissa, viheralueilla tai ilmastoiduissa liikuntapaikoissa.Uutispalvelu Duodecim (Lancet 2018;391:339–349)https://doi.org/10.1016/S0140-6736(17)32643-0

(2018213) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Diabetes, psoriaasi ja muut autoimmuunisairaudet näyttäisivät kehittyvän tavallista useammin potilaille, jotka sairastavat stressioireyhtymiä. Suuri ruotsalaistutkimus osoittaa riskin olevan suhteellisen pieni, mutta se kannattaa silti huomioida. Tulokset julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä.Tulosten perusteella stressioireyhtymiä potevien riski sairastua autoimmuunisairauteen oli noin 40 prosenttia suurempi kuin terveiden verrokkien. Riski havaittiin myös verrattuna potilaiden sisaruksiin.Yhteys näkyi kaikissa ikäryhmissä, mutta suurin se oli alle 33-vuotiailla. Eri stressioireyhtymistä suurin riski liittyi traumanjälkeiseen stressireaktioon, mutta yhteys heikkeni huomattavasti, jos potilasta lääkittiin serotoniinin takaisinoton estäjillä.Samansuuntaisia havaintoja on tehty aiemminkin, mutta tutkijat eivät vielä tiedä, mistä yhteys tarkalleen johtuu. Yksi mahdollinen selitys ovat pitkäkestoisen stressin haitalliset vaikutukset immuunipuolustukseen ja riittäviin kortisolitasoihin, mitkä kiihdyttävät tulehduksellisia prosesseja ja sitä kautta autoimmuunisairauksien kehittymistä. On myös mahdollista, että stressi haittaa unta ja altistaa haitallisille elintavoille.

Autoimmuunisairauksissa kehon immuunipuolustus alkaa hyökätä elimistön omia kudoksia vastaan. Tällaisia sairauksia ovat mm. tyypin 1 diabetes, psoriaasi, keliakia, Crohnin tauti ja nivelreuma. Stressioireyhtymät syntyvät useimmiten jonkin traagisen elämäntapahtuman seurauksena.Uutispalvelu Duodecim(JAMA 2018;319(23):2388 - 2400)https://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/2685155

(2018717) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Hyvin ennenaikaisina syntyneillä on tavallista enemmän tarkkaavaisuushäiriöitä, tuore tutkimus vahvistaa. Yhteys havaitaan varsinkin tytöillä. JAMA Pediatricsissa julkaistut tulokset perustuvat runsaan 100 000 lapsen ja 33 000 sisarusparin seurantatietoihin.Kun tutkijat vertasivat keskosena syntyneitä täysiaikaisena syntyneisiin sisaruksiin, he havaitsivat ennen 34. raskausviikkoa syntyneillä enemmän ADHD-tarkkaavaisuushäiriön oireita viisivuotiaana. Yhteys havaittiin myös kahdeksanvuotiailla, mutta silloin se koski vain tarkkaavaisuutta eikä muita ADHD-oireita kuten keskittymisongelmia. Yhteydet olivat voimakkaampia tytöillä kuin pojilla.Vastaavia havaintoja on tehty aiemminkin, mutta monissa tutkimuksissa ei ole kunnolla selvitetty perimän ja ympäristötekijöiden mahdollisia vaikutuksia. Tässä tutkimuksessa keskosuuden ja tarkkaavaisuusongelmien yhteys kuitenkin näkyi senkin jälkeen, kun perimä ja muut seikat huomioitiin.Suomessa noin kuusi lasta sadasta syntyy ennenaikaisena eli ennen 37. raskausviikkoa. Ennenaikaisuus ja varsinkin huomattava ennenaikaisuus voi aiheuttaa mm. motorisia, kielellisiä ja kognitiivisia vaikeuksia, jotka voivat jatkua koko elämän. Valtaosa keskosista kuitenkin pärjää täysin normaalisti. Uutispalvelu Duodecim(JAMA Pediatrics 2018;DOI:10.1001/jamapediatrics.2018.1315)https://jamanetwork.com/journals/jamapediatrics/fullarticle/2685909

(2018716) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.