Tanskalaistutkimuksen mukaan itsemurhaa yrittävien ja väkivaltarikokseen syyllistyvien taustalla on usein ongelmalliset perheolot. Myös heidän vanhempansa ovat usein yrittäneet itsemurhaa ja kärsineet mielenterveys- tai päihdeongelmista.

Havainnot perustuvat yli 1,7 miljoonan vuosina 1967–1997 syntyneen tanskalaisen seurantaan. Rekisteritietojen avulla seurantaa jatkettiin vuoteen 2012 tai siihen asti, kun henkilö yritti itsemurhaa tai teki väkivaltarikoksen.

Käytännössä melkein kaikki vanhempien mielenterveysongelmat liittyivät jälkeläisten itsemurhayrityksiin ja väkivaltarikoksiin. Varsinkin vanhemman epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö sekä väkivaltarikokset, kannabisriippuvuus ja itsemurhayritykset ennustivat jälkeläisten ongelmia. Itsemurhayritykset ja väkivaltarikokset olivat tällöin 3–4 kertaa yleisempiä kuin osallistujilla, joiden vanhemmilla ei ollut mielenterveys- tai päihdeongelmia. Suurimmassa vaarassa olivat jälkeläiset, joiden kummatkin vanhemmat olivat kärsineet mielenterveysongelmista tai yrittäneet itsemurhaa.

Tanskalaisten tulokset eivät osoita, mistä yhteydet tarkalleen johtuvat. Osittain ongelmien kasautuminen voi johtua geneettisestä alttiudesta, joka selittää kummankin sukupolven riskit, mutta vanhempien mielenterveysongelmat, itsemurhayritykset ja väkivalta voivat myös tarkoittaa huonoja kotioloja, kaltoinkohtelua ja hyväksikäyttöä.

Olivat taustalla mitkä syyt tahansa, tutkijat toivovat lääkäreitä ja terveydenhuollon ammattilaisia huomioimaan myös perheen lapset, kun he hoitavat mielenterveysongelmaisia ja itsemurhaa yrittäneitä aikuisia.

Tutkimus julkaistiin Jama Psychiatry -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Jama Psychiatry 2016;DOI:10.1001/jamapsychiatry.2016.1728)
http://dx.doi.org/10.1001/jamapsychiatry.2016.1728

Tyypin 1 diabetesta eli niin sanottua nuoruustyypin diabetesta potevat sairastuvat tavallista herkemmin myös sydämen eteisvärinään. Riski koskee varsinkin naispotilaita, ruotsalaistutkimus osoittaa. Eteisvärinä on yleisin sydämen rytmihäiriö.
Laajoihin rekisteriaineistoihin perustuvan tutkimuksen mukaan tyypin 1 diabetesta sairastavan naisen riski sairastua eteisvärinään on 50 prosenttia suurempi ja miehen 13 prosenttia suurempi kuin terveen samanikäisen.
Eteisvärinään sairastuivat varsinkin potilaat, joiden sokeriaineenvaihdunta oli heikolla tolalla. Myös munuaiskomplikaatioista kärsivät olivat alttiita sairastumaan.
Eteisvärinän ja tyypin 1 diabeteksen yhteyksiä ei ole juurikaan tutkittu tätä ennen. Havainnot eivät kuitenkaan ole yllättäviä, sillä tyypin 1 diabetes altistaa monille sydän- ja verisuonitautioireille.
Tutkimus perustuu 36 000 diabeetikon ja 180 000 terveen verrokin rekisteritietoihin vuosilta 2001–2013.
Eteisvärinää potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Se suurentaa varsinkin aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä.
Tyypin 1 diabetesta sairastaa noin 50 000 suomalaista. Uutispalvelu Duodecim
(Lancet Diabetes & Endocrinology 2017;DOI:10.1016/S2213-8587(17)30262-0)https://doi.org/10.1016/S2213-8587(17)30262-0

(20171018) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Huomattavasti heikentynyt hajuaisti voi iäkkäillä olla ensimmäisiä merkkejä kehittymässä olevasta dementiasta. Yhdysvaltalaistutkijoiden havainnot vahvistavat viimevuosina kertynyttä tutkimusnäyttöä hajuaistin heikkenemisen ja muistisairauksien yhteydestä.

Havainnot perustuvat viisivuotiseen tutkimukseen, jossa hajuaisti testattiin kolmeltatuhannelta 57–85-vuotiaalta. Testissä osallistujia pyydettiin tunnistamaan viisi eri hajua – piparminttu, kala, appelsiini, ruusu ja nahka.

Osallistujista suurin osa tunnisti 4–5 hajua, mutta kolmella prosentilla oli huomattavia vaikeuksia. Heistä osa ei tunnistanut yhtäkään hajua ja osa vain yhden tai kaksi.

Kun tutkijat viisi vuotta myöhemmin selvittivät, keille osallistujista oli kehittynyt dementia, he havaitsivat hajuaistinsa menettäneistä käytännössä kaikkien sairastuneen. Yhden tai kaksi hajua tutkimuksen alussa tunnistaneista oli heistäkin sairastunut lähes 80 prosenttia.

Hiljattain julkaistussa katsaustutkimuksessa hajuaistin heikkeneminen yhdistettiin varsinaisen dementian lisäksi myös lievempään muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymään. On myös näyttöä samanlaisesta yhteydestä Parkinsonin tautiin sairastuvilla.

Tutkijat eivät vielä tiedä, miksi hajuaistin heikkeneminen ennakoi sairastumisia, mutta todennäköisesti se kuvastaa elimistön ja terveydentilan laajempaa heikkenemistä.
Uutispalvelu Duodecim (Journal of the American Geriatrics Society 2017)http://onlinelibrary.wiley.com/journal/10.1111/(ISSN)1532-5415

(20171018) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.