Katupöly ja muut hengitysilman PM10-hiukkaset voivat tuoreen tutkimuksen mukaan suurentaa lasten riskiä sairastua astmaan. Samanlainen vaikutus on yhdistetty myös hengitysilman PM2,5-pienhiukkasiin.Aiemmissa tutkimuksissa PM10-hiukkaset on liitetty mm. lasten keuhkojen heikentymiseen, mutta yhdysvaltalaistutkijoiden havainnot ovat ensimmäisiä osoituksia PM10-hiukkasten ja lasten astman yhteydestä. Kaupungeissa merkittävä osa hengitettävistä hiukkasista on autojen nostattamaa katupölyä.Nyt julkaistut havainnot perustuvat mallinnukseen, jossa yli 7,8 miljoonan 5–20-vuotiaan terveystiedot yhdistettiin tietoihin heidän asuinseutujensa hengitysilman PM10- ja PM2,5-hiukkaspitoisuuksista. Analyysin perusteella riski sairastua astmaan suureni tasaisesti mitä enemmän PM10-hiukkasia asuinalueen ilmassa oli. Myös astman takia tehdyt sairaalakäynnit olivat tällaisilla seuduilla yleisempiä. Yhteydet havaittiin riippumatta alueen PM2,5-pitoisuuksista.Voimakkaimmat yhteydet koskivat alle 11-vuotiaita lapsia, mikä on uskottavaa, sillä pienet lapset ulkoilevat paljon ja siksi myös altistuvat ulkoilman hiukkasille. Tämän tyyppisissä tutkimuksissa erilaisten sekoittavien tekijöiden vaikutuksia on kuitenkin vaikea sulkea pois, joten osa tuloksista voi hyvinkin selittyä jollain muulla kuin PM10-hiukkasilla.Suomessa astmaa sairastaa 6–10 lasta sadasta. Astma alkaa yleensä leikki- tai kouluiässä, mutta melko usein oireilu vähenee tai loppuu kokonaan murrosiässä. Osalle oireet kuitenkin jäävät pysyviksi.Tutkimus julkaistiin American Journal of Respiratory and Critical Care Medicine -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (American Journal of Respiratory and Critical Care Medicine 2017;DOI:10.1164/rccm.201706-1267OC) http://www.atsjournals.org/doi/abs/10.1164/rccm.201706-1267OC

(201813) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Masentuneet iäkkäät pärjäävät muistikokeissa ikätovereitaan heikommin, tuore tutkimus vahvistaa. Masennus saattaa olla muistisairauksien ensioireita, mutta myös seuraus heikentyneestä toimintakyvystä, aiemmista tutkimuksista tiedetään.Nyt Neurology-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 1 100 terveen keskimäärin 71-vuotiaan aivotutkimuksiin ja psykologisiin arviointeihin. Muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja tutkittiin uudelleen viiden vuoden seurannan päätteeksi.

Tutkimuksen alussa viidennes osallistujista poti masennusoireita. Kun analyysista suljettiin pois monia tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia seikkoja, kuten osallistujien ikä ja lääkitykset, masennusoireita potevien tapahtumamuisti havaittiin heikommaksi kuin osallistujien, jotka eivät olleet masentuneita.Masennuksesta kärsivien aivoissa oli lisäksi rakenteellisia muutoksia. Muun muassa aivojen tilavuus oli heillä pienempi kuin oireettomilla. Heillä oli myös todennäköisemmin aivojen pienten verisuonten vaurioita, tutkijat havaitsivat.

Aiemmissa tutkimuksissa masennus on yhdistetty muistisairauksiin, mutta tutkimuksista riippuen tuloksia on tulkittu eri tavoin. On viitteitä siitä, että monien Alzheimerin tautiin sairastuvien masennusoireet alkavat jo ennen kuin varsinaiset muistioireet tunnistetaan, mikä viittaa masennuksen olevan mahdollisesti ensimmäisiä dementian merkkejä. Toisaalta on mahdollista, että masennuksella ja muistisairauksilla on yhteisiä aiheuttajia ja riskitekijöitä, jotka selittävät yhteydet.

Arviolta 15–20 prosenttia iäkkäistä sairastaa masennusta. Muistin ja muiden tiedonkäsittelykykyjen heikentymää on noin 200 000 suomalaisella. Suurin piirtein yhtä moni sairastaa varsinaista dementiaa.

Uutispalvelu Duodecim(Neurology 2018)www.neurology.org

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Maatilalla kasvaneiden tiedetään sairastuvan muita harvemmin allergioihin ja atopiaan, mutta sama näyttäisi koskevan myös eläintilojen lähettyvillä asuvia, vaikka he eivät itse olisi mukana maanviljelyssä. Hollantilaistutkimuksen tulokset perustuvat 2 400 aikuisen terveystietoihin ja vasta-ainetutkimuksiin. Osallistujat olivat 20–72-vuotiaita.Tulokset osoittivat atooppisen ihottuman ja allergioiden olevan noin viidenneksen harvinaisempia osallistujilla, jotka asuivat noin 300 metrin päässä eläintilasta, kuin osallistujilla, jotka asuivat ainakin 500 metrin päässä. Yhteys oli vielä jonkin verran voimakkaampi osallistujilla, jotka olivat viettäneet lapsuutensa maatilalla.

Havainnot tukevat ns. hygieniahypoteesia, jonka mukaan lapsuuden infektioiden vähentyminen on lisännyt monia sairauksia, mm. allergioita ja astmaa. Jos lapset altistuvat monipuolisesti erilaisille bakteereille, eläinhilseelle ja muille allergeeneille, heidän sairastumisriskinsä on pienempi. On kuitenkin myös mahdollista, että eläintilojen lähettyville valikoituu ihmisiä, joilla ei ole atooppisia sairauksia. Tutkimus julkaistiin Occupational & Environmental Medicine -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(Occupational & Environmental Medicine 2018;DOI:10.1136/oemed-2017-104769)http://dx.doi.org/10.1136/oemed-2017-104769

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.