Katupöly ja muut hengitysilman PM10-hiukkaset voivat tuoreen tutkimuksen mukaan suurentaa lasten riskiä sairastua astmaan. Samanlainen vaikutus on yhdistetty myös hengitysilman PM2,5-pienhiukkasiin.Aiemmissa tutkimuksissa PM10-hiukkaset on liitetty mm. lasten keuhkojen heikentymiseen, mutta yhdysvaltalaistutkijoiden havainnot ovat ensimmäisiä osoituksia PM10-hiukkasten ja lasten astman yhteydestä. Kaupungeissa merkittävä osa hengitettävistä hiukkasista on autojen nostattamaa katupölyä.Nyt julkaistut havainnot perustuvat mallinnukseen, jossa yli 7,8 miljoonan 5–20-vuotiaan terveystiedot yhdistettiin tietoihin heidän asuinseutujensa hengitysilman PM10- ja PM2,5-hiukkaspitoisuuksista. Analyysin perusteella riski sairastua astmaan suureni tasaisesti mitä enemmän PM10-hiukkasia asuinalueen ilmassa oli. Myös astman takia tehdyt sairaalakäynnit olivat tällaisilla seuduilla yleisempiä. Yhteydet havaittiin riippumatta alueen PM2,5-pitoisuuksista.Voimakkaimmat yhteydet koskivat alle 11-vuotiaita lapsia, mikä on uskottavaa, sillä pienet lapset ulkoilevat paljon ja siksi myös altistuvat ulkoilman hiukkasille. Tämän tyyppisissä tutkimuksissa erilaisten sekoittavien tekijöiden vaikutuksia on kuitenkin vaikea sulkea pois, joten osa tuloksista voi hyvinkin selittyä jollain muulla kuin PM10-hiukkasilla.Suomessa astmaa sairastaa 6–10 lasta sadasta. Astma alkaa yleensä leikki- tai kouluiässä, mutta melko usein oireilu vähenee tai loppuu kokonaan murrosiässä. Osalle oireet kuitenkin jäävät pysyviksi.Tutkimus julkaistiin American Journal of Respiratory and Critical Care Medicine -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (American Journal of Respiratory and Critical Care Medicine 2017;DOI:10.1164/rccm.201706-1267OC) http://www.atsjournals.org/doi/abs/10.1164/rccm.201706-1267OC

(201813) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Erilaiset stressin hallitsemiseen ja vähentämiseen tarkoitetut menetelmät voivat tuoreen tutkimuksen mukaan auttaa epilepsiaa potevia vähentämään sairauteensa liittyviä kohtauksia. Tutkimus julkaistiin Neurology-lehdessä.
Tutkimukseen osallistui 66 epilepsialääkityksellä olevaa potilasta, joiden kohtaukset eivät pysyneet kurissa lääkityksestä huolimatta. Osana tutkimusta kaikki potilaat tekivät psykologin opastuksella harjoituksia, joita heidän toivottiin toistavan kahdesti päivässä.
Puolet potilaista sai opastusta rentoutustekniikkaan, jossa hengitysharjoitusten lisäksi lihaksia vuoroin jännitetään ja rentoutetaan. Toinen puolisko toimi verrokkiryhmänä, ja heitä ohjattiin huomion keskittämiseen muun muassa listaamalla päivän tapahtumia.Ennen tutkimusta tutkijat uskoivat rentoutusryhmäläisten hyötyvän harjoituksista verrokkeja enemmän. Kuitenkin kun he vertasivat ryhmiä tutkimuksen päätteeksi, lihasrentoutusryhmäläisten epilepsiakohtausten havaittiin vähentyneen 29 prosenttia, mutta suurin piirtein yhtä suuri muutos havaittiin verrokkiryhmässä.Havainnot olivat hieman yllättäviä, mutta tutkijat uskovat stressinhallinnan parantuneen kummassakin ryhmässä jo psykologikäyntien ansiosta. Myös jokapäiväinen keskittyminen ja oman voinnin ja stressitason seuraaminen todennäköisesti paransivat tilannetta kummassakin ryhmässä.
Epilepsia on aivojen sähköisen toiminnan häiriötila, jonka voivat aiheuttaa erilaiset synnynnäiset ja hankitut tekijät. Epilepsiassa esiintyy toistuvasti kohtauksia, joissa tajunta hämärtyy ja samalla voi esiintyä kouristuksia tai muita oireita. Epilepsiaa sairastaa noin yksi suomalainen sadasta.
Uutispalvelu Duodecim
(Neurology 2018;DOI:10.1212/WNL.0000000000005109)http://n.neurology.org/content/early/2018/02/14/WNL.0000000000005109

(2018221) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sydämen vajaatoimintaa sairastavien eteisvärinää hoidetaan yleensä lääkkeillä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan parempaan tulokseen päästäisiin sydämen sähköistä toimintaa muokkaavalla ablaatiohoidolla. Hyödyt näkyvät vähäisempinä sairaalahoitojaksoina sekä alhaisempana kuolleisuutena.Katetriablaatiossa sydämen sähköistä toimintaa muokataan verisuoniteitse tehtävällä sydämen sisäisellä toimenpiteellä. Operaatiolla eristetään eteislihassäikeitä, jotka sotkevat sydäneteisten sähköistä toimintaa, jolloin sähköinen aktiivisuus säilyy järjestyneenä.Menetelmää on käytetty eteisvärinän hoidossa pitkään, mutta tätä ennen sen paremmuutta suhteessa lääkitykseen ei ole todistettu potilailla, joilla on myös sydämen vajaatoiminta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa tulokset saatiin satunnaistamalla 360 potilasta joko katetriablaatioon tai tavanomaiseen lääkehoitoon. Kaikilla potilailla oli sydämen rytmihäiriötahdistimet.
Runsaan kolmen vuoden seurannan aikana ablaatioryhmäläisistä 28 prosenttia menehtyi, mikä oli selvästi vähemmän kuin lääkitysryhmän 45 prosenttia. Myös sydän- ja verisuonitaudeista johtuva kuolleisuus oli heillä selvästi vähäisempää.

Tulokset ovat ensimmäinen laadukkaaseen aineistoon perustuva osoitus siitä, että ablaatiohoito vähentää sydämen vajaatoimintaa sairastavien eteisvärinäpotilaiden kuolleisuutta enemmän kuin lääkehoito. On silti mahdollista, että tämä ei koske kaikkia potilaita kaikissa tilanteissa. Tämän vuoksi lisätutkimuksia tarvitaan vielä.

Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriöistä, ja sitä potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Eteisvärinä suurentaa aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä. Katetriablaation on osoitettu pienentävän aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa.

Uutispalvelu Duodecim
(NEJM 2018;378:417 - 427)http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa1707855

(2018221) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.